Kotimaa

Supon päällikkö varoitti eduskuntaa maakaupoista jo 2016: ”Vieras valtio voisi hyödyntää tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa”

Julkaistu:

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari varoitti eduskunnalle syyskuussa 2016 annetussa lausunnossa maakauppojen mahdollisista seurauksista kriisitilanteissa.
Suojelupoliisi antoi eduskunnan hallintovaliokunnalle syyskuussa 2016 asiantuntijalausunnon ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ja sisäisen turvallisuuden selontekoihin liittyen. Lausunnon allekirjoittajana oli Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari. IS julkaisi haltuun saamansa Supon lausunnon marraskuussa 2016.

Maakauppoihin liittyviin riskeihin viitattiin hybridivaikuttamista käsitelleessä lausunnon osassa. Suojelupoliisi toteaa lausunnossa, että Suomessa on havaittavissa ”sekä ilmiöitä, joissa voi olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen että suoranaista vaikuttamista”.

– Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisessa voi olla kyse maakaupoista, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa, lausunnossa lukee.

Siinä nostetaan esiin myös mahdollisuus, että vieras valtio voi käyttää tonteille rakennettuja rakennuksia kriisiaikana esimerkiksi tunnistamattomien joukkojen majoittamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa, lausunto jatkuu.


Lausunnon hybridiuhkia kuvaavassa osiossa Supo kuvaa niitä seuraavasti:

– Hybridiuhille on ominaista tietty hienovireisyys. Vieras valtio pyrkii yleensä toteuttamaan toimenpiteen siten, ettei kohdevaltio voi olla aivan varma, onko kyseessä vieraan valtion ohjaama tietoinen operaatio vai ei.

Se muistuttaa hybriuhan tulleen käyttöön sotilaallisena terminä Ukrainan kriisin yhteydessä.

– Keinovalikoima oli ennennäkemättömän laaja: aina tunnuksettomista joukoista ja Ukrainan sähkönjakeluverkon toimintaa haitanneesta kyberhyökkäyksestä paikallisväestöön vaikuttamiseen.

Pelttarin hallintovaliokunnalle antama lausunto nousi 2016 esiin, kun Iltalehti uutisoi Supon raportoineen asiasta.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on pysytellyt Airiston Helmi -tutkinnasta vaitonaisena. STT:n mukaan Pelttari väisti keskiviikkona kysymyksen tutkinnan merkityksestä kansalliselle turvallisuudelle.

– Siinä on kyse vakavista talousrikoksista, ja tutkinnasta vastaa keskusrikospoliisi, Pelttari sanoi.


Tänään poliisi tiedotti Suojelupoliisin tukevan keskusrikospoliisia Turun saaristossa tehdyissä kotietsinnöissä takavarikoidun aineiston läpikäynnissä.

Poliisin mukaan tämä johtuu siitä, että osassa materiaalista tarvitaan suojelupoliisin analyysiä ja teknistä asiantuntemusta. Lisäksi suojelupoliisi arvioi mahdollisia kytköksiä omaan toimialaansa. Poliisi ei halua tarkentaa, mihin suojelupoliisin osa-alueeseen mahdolliset kytkökset voisivat liittyä.

Ulkoasianvaliokunta ja puolustusvaliokunta kuulivat Pelttaria eilen eduskunnassa. Pelttari suostui arvioimaan STT:lle turvallisuustilanteen muutosta esimerkiksi hybridi- ja kyberuhissa eilen yleisellä tasolla.

– Suomen muutos liittyy varmaan tähän laajempaan turvallisuustilanteen muutokseen. Seuraamme samoja trendejä, mitä muualla Euroopassa on tapahtunut. Ja Euroopan turvallisuustilanne on viimeisen 5–7 vuoden aikana hyvinkin voimakkaasti muuttunut.

Pelttari pitää perusteltuna lainsäädäntöhanketta, joka rajoittaisi Eta-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen oikeutta kiinteistöhankintoihin ja vuokraamiseen turvallisuuden kannalta herkillä alueilla.

– Sitä puolustusministeriö valmistelee. Se tulee eduskuntaan harkittavaksi. Itse pidän tämän tyyppistä lainsäädäntöä perusteltuna.

Airiston Helmi -yhtiöön liittyvä massiivinen talousrikostutkinta on nostanut Suomessa esiin jälleen maakauppoihin liittyviä turvallisuuspoliittisia huolia. Krp:n mukaan tapauksessa on kyse vain talousrikostutkinnasta, eikä se ole yksilöinyt tutkinnan kohteena olevaa yhtiötä nimeltä.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi eilen Airiston Helmi -yhtiön hallituksen jäsenenä ja nimenkirjoittajana aiemmin toimineen venäläisen sekä yhtiön toisen työntekijän. Venäläistä epäillään törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta, virolaista törkeästä rahanpesusta ja avunannosta törkeään veropetokseen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt