Mies otti peltipoliisin sakot kontolleen, jotta kaverilta ei lähtisi kortti – tällaiset voivat olla seuraukset

Poliisi korostaa, että ylinopeussakkoa ei saa yhteisestä sopimuksestakaan siirtää toisen henkilön nimiin.

IS:lle tarinansa kertonut mies kertoo, että hän lupautui tapauksessa ottamaan ystävänsä ajaman ylinopeussakon omiin nimiinsä, jottei hänen ystävänsä menettäisi korttiaan.

24.9.2018 10:45

Ilta-Sanomien tietoon tuli tapaus, jossa henkilö oli ajanut ylinopeutta ja peltipoliisi välähtänyt. Henkilö kaasutteli itselleen tilanteessa jo kolmannen ylinopeussakkonsa vuoden sisään, eli olisi kolmannen sakon myötä menettänyt ajokorttinsa määräajaksi.

Jos ylinopeustapauksissa rikesakkoja tai päiväsakkoja on kertynyt vuoden aikana 3 kappaletta ja kahdessa vuodessa 4 kappaletta, voi ajokortin menettää määräajaksi. Ajokiellon aiheuttaviin sakkoihin lasketaan ylinopeussakkojen lisäksi myös muut sakot.

IS:lle tarinansa kertonut mies kertoo, että hän lupautui tapauksessa ottamaan ystävänsä ajaman ylinopeussakon omiin nimiinsä, jottei hänen ystävänsä menettäisi korttiaan. Ystävän mielestä ajokortin menettäminen pienistä ylinopeuksista olisi haitannut kohtuuttomasti lasten harrastuksiin kuskausta ja pitkin Suomea toimivan oman yrityksen pyörittämistä.

Kaksikko sopi yhteistuumin, että he nimeävät ystävän sakon ajaneeksi henkilöksi oikean sakkokuskin sijaan. Sakkosumma oli 140 euroa.

 Ystävän mielestä ajokortin menettäminen pienistä ylinopeuksista olisi haitannut kohtuuttomasti lasten harrastuksiin kuskausta ja pitkin Suomea toimivan oman yrityksen pyörittämistä.

Ilta-Sanomat selvitti, kuinka yleistä vastaavanlainen ”sakkojen siirtely” henkilöltä toiselle on, ja syyllistyvätkö henkilöt järjestelyssään rikokseen.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelin poliisihallituksesta kertoo, että poliisin tietoon ei tule usein tapauksia, joissa olisi syytä epäillä tietoista valehtelua poliisille sakon ajaneesta henkilöstä.

– Ei meillä ole syytä epäillä, että näitä tulisi paljon. Mutta voihan se olla, että joitain tällaisia tapahtuukin.

Arvelin sanoo, että mikäli henkilö laittaa peltipoliisin välähtäessä saamansa ylinopeussakot toisen henkilön kontolle, saattaa hän syyllistyä rikokseen.

Hän muistuttaa, että sakkoa ei voi yhteisestä sopimuksesta siirtää toisen henkilön nimiin.

– Vaikka sovittaisiinkin, että minä en voi sitä sakkoa ottaa ja joku muu ottaa sen sakon kontolleen, niin sakkoja ei voi siirtää toisen nimiin. Poliisi lähtee tutkimaan tuollaista ensisijaisesti vääränä ilmiantona. Vaikka olisi miten sovittu siitä, että miten tämä vastuu jaetaan, niin rikosvastuu on henkilökohtaista.

Sakon vastaanottava auton haltija joutuu ilmoittamaan poliisin Liikenneturvallisuuskeskukseen, että mikäli hän ei ollut sakkoylinopeutta ajanut kuski, niin kuka kuski silloin on ollut.

– Jos hän valehtelee kuskista, niin hänhän antaa silloin väärän tiedon esitutkintaviranomaisille, mikä aiheuttaa vaaran siitä, että joku joutuu esitutkintatoimenpiteiden kohteeksi.

Arvelin tarkentaa, että sakon toisen kontolle lykkäävä henkilö voi syyllistyä rikokseen, vaikka sakon niskoilleen ottava henkilö ei joutuisikaan siitä ongelmiin.

– Toisin sanoen, mitään seuraamusta ei tarvitse tulla, mutta jos ilmianto on niin uskottava, että sen takia poliisi ryhtyy toimenpiteisiin, niin vaara on aiheutunut. Riittää, että viranomainen toteaa, että nyt selvitellään esitutkinnan edellytyksiä tämän toisen henkilön tiimoilta.

 Vaikka sovittaisiinkin, että minä en voi sitä sakkoa ottaa ja joku muu ottaa sen sakon kontolleen, niin sakkoja ei voi siirtää toisen nimiin.

Arvelinin mukaan sakot omiin nimiinsä toisen sijasta ottava henkilö ei lähtökohtaisesti syyllisty rikokseen valehtelemalla viranomaiselle siitä, että olisi ajanut sakon.

– On vaikea löytää mitään rikosta, mihin hän siinä syyllistyisi, Arvelin sanoo.

Mutta mikäli poliisi pääsee valehtelusta selville, on tilanne kuitenkin toinen.

– Jos kävisi niin, että poliisi pääsisi järjestelystä kärryille, niin silloin voidaan pohtia myös sitä, että antaako tämä toinen henkilö poliisille sellaisen tiedon, mikä on väärä.

Jos sakon omiin nimiinsä valheellisesti ottanut henkilö valehtelee poliisille kuulemistilanteessa, saattaa hän silloin syyllistyä rikokseen.

– Mikäli hänet kutsutaan kuultavaksi, ja hän kertoo edelleen poliisille satua, niin silloin hän voi syyllistyä perättömään lausumaan viranomaismenettelyssä. Mutta poliisin pitää kertoa hänelle, että ei hän ole asiassa oikea epäilty, vaan ylinopeudesta epäillään toista henkilöä.

Asianajaja: ”Pelkällä sakon maksamisella ei syyllisty rikokseen”

Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja, asianajaja Risto Tuori kommentoi esimerkkitapausta asianajan näkökulmasta. Tuori ei suosittele sopimaan siitä, että joku toinen ottaa ylinopeussakon kontolleen. Toistuviin rikkomuksiin perustuva ajokielto voi tulla myöhemmin eteen sillekin, jolle sakko siirretään.

– Kyllä siinä on myös vaara, että molemmat syyllistyvät rikokseen. Eli väärän tiedon antamiseen viranomaiselle. Mutta kysymys on siitä järjestyksestä, miten prosessissa edetään, hän tarkentaa.

– Jos auton haltija ilmoittaa jonkun toisen henkilön syylliseksi, ja tämä henkilö vahvistaa olevansa syyllinen, vaikka ei oikeasti ole, niin kyllä kumpikin silloin antaa väärän tiedon viranomaiselle. Se, että ilmoittaa vain auton olleen toisen henkilön käytössä, ei ole vielä rangaistava ilmianto.

Tuorin mukaan pelkällä sakon maksamisella ei myöskään syyllisty mihinkään rikokseen, vaikka sakko kuuluisikin toiselle henkilölle.

Tuori sanoo, että se, onko väärän tiedon antaminen poliisille rangaistavaa, riippuu siitä missä vaiheessa ja missä asemassa väärä tieto annetaan. Tuorin mukaan asia muuttuu vakavammaksi, jos henkilöä, kumpaa tahansa, kuullaankin esitutkinnassa todistajana, sillä todistaja on velvollinen pysymään totuudessa.

Se, kumpaa kuullaan todistajana, riippuu siitä, kumpaa epäillään syytetyksi.

– Jos todistajana kuultava silloin antaa väärän tiedon tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on rikoslain mukaan tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös väärien henkilötietojen antaminen poliisille on rangaistavaa.

”Vertailemme ylinopeuskameran kuvaa näihin lomakkeen tietoihin”

Poliisin Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo, että automaattisella liikenteenvalvontalaitteella kuvatusta liikennerikkomuksesta lähetetään auton haltijalle ilmoitus.

Vastauslomakkeeseen voi täyttää kuljettajan tiedot ja sen, kuka tiedot antoi. Lomakkeessa voi myös myöntää tai kiistää rikkomuksen. Kuljettajan tiedot voi ilmoittaa myös poliisin verkkosivuilla ”Välähtikö valvontakamera” -kohdassa.

 Tällaisia (tietoisia harhautuksia), joissa poliisi pääsisi selville henkilön valehtelusta, ei tule poliisin tietoon usein.

– Mehän vertailemme ylinopeuskameran kuvaa näihin lomakkeen tietoihin. Onko henkilö samaa sukupuolta ja ikäluokkaa. Ja ovatko kasvonpiirteet yhtään yks yhteen. Mutta jos kyseessä ovat esimerkiksi samanikäiset ja samaa sukupuolta olevat kaverukset, niin kyllä tämä (valehtelu kuljettajasta) voi läpikin mennä.

Pasterstein sanoo, että näyttöä tietoisesta poliisin harhauttamisesta väärän sakkokuskin ilmoittamisella voi olla vaikea saada, koska autoa on sakon saamispäivänä saattanut ajaa useampi henkilö.

Pastersteinin mukaan poliisin tietoon tulee viikoittain tapauksia, joissa sakon saaneeksi henkilöksi ilmoitetaan eri henkilö kuin auton haltija. Tapauksia, joissa poliisin olisi syytä epäillä auton omistajaa poliisille valehtelusta, tulee kuitenkin vastaan harvoin.

– Tällaisia (tietoisia harhautuksia), joissa poliisi pääsisi selville henkilön valehtelusta, ei tule poliisin tietoon usein.

Oletko menettänyt korttisi pienten ylinopeussakkojen vuoksi? Kärsitkö mielestäsi kohtuutonta haittaa? Lähetä tarinasi osoitteeseen uutiset@is.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?