Jäkäläpään tunturin huipulla on ehkä Suomen syrjäisin kirjasto – ja se on todella hämmentävä näky

Karhu-Korhosen kirjastossa on hiljaista, jopa kirjastoksi.

23.9.2018 8:48 | Päivitetty 19.12.2018 17:06

Lemmenjoen kansallispuistossa, Jäkäläpään tunturin huipulla, on pieni tönö. Vieressä kulkee Jäkäläpään erämaalentokentän kiitorata.

Oven ulkopuolelle on kiinnitetty kaksi kylttiä: ”Jäkäläpään kulttuurikeskus” ja ”Karhu-Korhosen kirjasto”. Sisällä kehotetaan hiljaisuuteen, ollaanhan sentään kirjastossa.

Mikä ihme tämä oikein on?

Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai ”Mullisaukko” Rantanen kertoo, että kirjasto sai alkunsa kirjojen ystävänä tunnetun Yrjö ”Karhu” Korhosen 80-vuotispäivästä.

Artikkelin videolla vieraillaan Jäkäläpään kulttuurikeskuksessa. Ilmakuvista voit katsoa, miten syrjäisellä paikalla rakennus todella seisoo.

Oululainen kultaseppä Janne Kannisto kunnosti Jäkäläpään kirjaston ja Martiniiskonpalon huipulla toimivan sivukirjaston Karhu-Korhosen syntymäpäivälahjaksi vuonna 2002.

Kyllä, Lemmenjoelle on sekä kirjasto että sivukirjasto.

Jäkäläpään kulttuurikeskus ja Karhu-Korhosen kirjasto sijaitsevat Jäkäläpään tunturin huipulla.

– Tämä oli ennen Jäkäläpään erämaalentokentän kansainvälinen lentoterminaali. Peruskokoelma saatiin lahjoituksena muutamasta kirjastosta, joista oli lähdössä poistokirjoja. Sen jälkeen asiasta vihiä saaneet kullankaivajat ja muut ihmiset antoivat lahjoituksia, Rantanen kertoo.

Jäkäläpään kulttuurikeskus on hämmentävän hyvässä kunnossa. Niteet on aseteltu siististi toiseen rakennuksen kahdesta pienestä huoneesta: Pohjolan Poliisikirjan julkaisema Poliisi kertoo 1985, Thomas Keneallyn Schindlerin lista ja jo aikansa palvellut PC-tekniikan käsikirja. Toisessa huoneessa on lukusali.

– Siellä oli ennen erämaapuhelin, jolla sai yhteyden sivistykseen.

Lue lisää: Kai ”Mullisaukko” Rantanen näki 30 vuotta sitten Inarissa kultahippuja, tarttui lapioon ja heitti nuoruutensa monttuun

Vuosien varrella kulttuurikeskuksen luona on järjestetty muun muassa pesäpallo-otteluita, leijanlennätystä ja lastenjuhlia. Kirjastolla on edelleen asiakkaita, tosin vain harvakseltaan. Kirjoihin on isketty Karhu-Korhosen kirjaston leima.

Lukeminen ja radionkuuntelu olivat etenkin syksyisin ja talvisin kullankaivajien yleisimpiä vapaa-ajanviettotapoja.

Juttu on julkaistu alun perin syyskuussa 2018. ISTV esittää vuoden lopussa mielenkiintoisia videoita vuoden varrelta.

Katso alla olevalta videolta ISTV:n upea dokumentti Monttuun heitetty nuoruus, joka kertoo Lemmenjoen kullankaivajista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?