Kotimaa

Jyrki Lehtolan kolumni: Ketä ei äänestäisi?

Julkaistu:

Kolumni
Jokainen puolue on suomalaisen äänen arvoinen, kirjoittaa Jyrki Lehtola kolumnissaan.
Nuorilla ”skeittareilla” on tapana korostaa itseään kysymällä, miksi äänestää, kun ehdolla ei ole ketään, jota äänestää. ”Skeittarit”, hei! puoluekartta on teidän maanne pienoiskoossa ja jokainen puolue on suomalaisen äänen arvoinen.

Keskusta. Kun mies ei kykene katsomaan peiliin, unohtuu kesäparta kasvoille, ja siinä se jo esitteleekin viimeisintä vajassaan väsäämänsä värkkiä, tuollaisiakin vielä on, käsittelee käsillään sitä, mihin mieli ei yllä, niin ihana, että voisi äänestää, niin pääsee välillä vajasta ulos.

Kokoomus. Suomalaisten mielestä Petteri Orpo on Suomen tyylikkäin puheenjohtaja, mutta muiden valitseman vaatetuksen lisäksi Orpolla ja kokoomuksella on myös periaatteita, joista ne periaatteessa pitäisivät kiinni, mutta sitten alkoi sataa, en tiedä miten tässä näin kävi, unohdin periaatteet varastaessani mummolta sateenvarjon, ja tämä kaikki tapahtuu Orpon näyttäessä tyylikkäältä kuin puhelinmyyjä, jota ei näe, mutta taas joku tilasi siltä vuosiksi pseudovitamiineja, joista ei ole mitään apua, mutta tyylikäs mies se myyjä oli, tyylikäs, vaikkei sitä nähnytkään.

Sininen tulevaisuus. Liha muki. Aportti. Hevi rokki. Poika = poika. Tyttö = tyttö. Eräs vastaus digitaaliajan kysymykseen, miksi käyttää lauseita, kun olemisensa voi tiivistää väärinkirjoitettuun sanaan, ja juuri sitä sananvapaus tarkoittaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vasemmistoliitto. Barrikadeille! Etenkin jos se Barrikadi on uusi baari, jossa soi hyvä ”musa” – Paleface on ihana! – mutta ei liian kovalla volyymilla, niin siellä voi ironisissa Marx-paidoissa pitää kokouksen, jossa keksitään sellaisia kiihottavia sloganeita kuin ”perusturvaetuuksien yhtenäistäminen ja työvoimapoliittisten karenssien poisto!”.

Vihreät. Moraalisesti muita ylempänä oleva puolue, jolla on itseään koskevat poikkeussäännöt, mikä on ymmärrettävää, koska puolue on muita moraalisesti ylempänä.

Sdp. Joskus hätä voi olla lähellä, silmien edessä, ja läheisen hätää helpottaakseen Sdp tilasi hallintopäällikkönsä vaimolta konsulttityön, koska ”hänellä on oma yritys ja hän on tehnyt meille digitaalisten järjestelmien kehitystyötä ja uutta johtamisjärjestelmää niin, että meidän koko putiikkimme soittaisi paremmin yhteen”, ja kun ”putiikki soitti yhteen”, se atonaalinen pihinä kuului siitä, kun Sdp siirtyi kohti nykyaikaa.

Perussuomalaiset. Ajattelevien lihamukien puolue, ne tosin ajattelevat vain yhtä asiaa, mutta kolme niistä tietää, että ”monomania” on yhdyssana.

Kristillisdemokraatit. Mitä jos Jumala onkin olemassa ja se on sellainen Jumala, joka ei hyväksy homoja ja sen paidassa lukee Abortti, jonka päälle on piirretty ruksi, mitä jos?

RKP. Ursäkta! Ni glömdes nästan bort. Vad kan det bero på? Tur att man aldrig se på att ni är ledsen!

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt