Kohdistuuko Suomeen pakolaisvyöry vaalien alla? – Professori: ”Sellaiseenkin skenaarioon meidän pitää varautua”

Julkaistu:

Uhkakuvat
Tuoreessa kirjassa varoitetaan, että Venäjä voi sekoittaa Suomen politiikkaa vaikka lähettämällä maahan pakolaisvyöryn eduskuntavaalien alla.
Varoitus Venäjän mahdollisista toimista sisältyy Aalto-yliopiston professorin Jarmo Limnéllin ja ministeri, veteraanidiplomaatti Jaakko Iloniemen torstaina julkistettuun kirjaan Uhkakuvat (Docendo).

Limnéllin ja Iloniemen kirjassa käydään läpi Suomeen kohdistuvia mahdollisia uhkia ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta hyber- ja kyberuhkiin, poliittiseen vaikuttamiseen, tekoälyyn, jopa sotaan.

Venäjä on keskeisessä roolissa melkein jokaisessa uhkakuvassa.

Yksi uhkakuva on, että Venäjä voisi vaikuttaa Suomen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin lähettämällä kolmansien maiden kansalaisia pakolaisina Suomen rajan yli, kuten Venäjä teki talvella 2015–16. Tuolloin Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta tuli yli 1700 turvapaikanhakijaa, suurin osa Afganistanista.

”On huomioitava, että suurta Suomen rajoille kohdistettavaa tarkoituksellista pakolaisaaltoa voidaan käyttää yhtenä keinona aiheuttamaan epävakautta suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi aivan todennäköinen skenaario on, että Venäjä poliittista syistä helpottaisi turvapaikanhakijoiden siirtymistä Suomeen”, Limnéll ja Iloniemi kirjoittavat.

Ruotsin valtiopäivävaalien ja ruotsidemokraattien vaalivoiton jälkeen Suomessakin on keskusteltu, millaisen roolin maahanmuuttopolitiikka saa ensi kevään eduskuntavaalien alla. Ruotsista ja Haaparannasta vyörynyttä vuoden 2015 kaltaista pakolaisaaltoa ei ole enää odotettavissa Ruotsin ja Tanskan kiristyneen linjan takia.

Mutta itärajan pitävyydestä ei ole mitään takeita, jos Venäjä päättää sotkea Suomen sisäpolitiikka ja vaalikeskustelua.

– Lyhyesti sanoen, sellaiseenkin skenaarioon meidän pitää varautua, Limnéll sanoi IS:lle kirjan julkistamistilaisuudessa.

– Minun mielestäni hyvin monella tavalla voidaan puuttua vaaleihin vaalien alla, kyllä tämä pitää ottaa varautumisessa huomioon.


Vuosi sitten presidentinvaalien alla syntyi kohu, kun puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean asiantuntijaryhmä pelotteli jopa salamurhan mahdollisuudella.

– Ennakkoluulottomasti pitää pystyä miettimään erilaisia vaikutuskeinoja. Jos varaudumme vain niihin keinoihin, joita on nähty ja käytetty Suomessa ja maailmalla, olemme aina askeleen perässä. Toinen asia on sitten, miten paljon näitä skenaarioita on. Mutta me tarvitsemme myös niitä villejä skenaarioita, jotka kannattaa tuoda julkisuuteen, Limnéll lisää.

Iloniemi on astetta varovaisempi Venäjän pakolaisvyöryn suhteen:

– Pitäisin sitä aika epätodennäköisenä, ei mikään viittaa siihen. Olen turvallisella mielellä tältä osin.

– Sanoin siis, että se on epätodennäköistä. Mahdollinen on toinen asia, Iloniemi täsmentää.

”Mittava turvapaikanhakijoiden ohjaaminen Suomen raja-asemille voi olla myös yksi hybridivaikuttamisen keino. Itärajan tilanteen ennustettavuus on heikentynyt viime vuosina”, kirjassa todetaan.

Hallitsematon maahanmuutto on joka tapauksessa merkittävä uhka. Vaikutukset näkyisivät kirjoittajien mukaan konkreettisesti, jos maahanmuutto synnyttäisi ”hyvin kriittistä yhteiskunnallista keskustelua ja yhteiskuntarauhaa horjuttavia toimia”.

”Turvapaikkatilanne saattaa lisätä väkivaltaa mahantulijoiden joukoista. Sen lisäksi riski turvapaikanhakijoita vastustavien iskuista on Suomessa kasvanut. Maahanmuutto on nostanut esiin myös täysin uusien äärioikeistoryhmien tunnuksia käyttäviä henkilöitä.”

Limnéll ja Iloniemi listaavat mahdollisia uhkakuvia kirjassaan liki kolmensadan sivun verran. Lyhyesti voisi todeta että kyseessä on eräänlainen uhkakuvapolitiikan aapiskukko.

Yhtenä vakavimpina uhkakuvana kirjoittajat pitävät sitä, että luottamus viranomaistoimintaan heikentyy – tai sitä heikennetään.

”Luottamuksen tarkoituksellinen heikentäminen – tai ilman ulkopuolista vaikuttamista tapahtuva luottamuksen vakava horjuminen – on yksi Suomen vakavampia turvallisuusuhkia.”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt