Kotimaa

Pojan kuolema liikuntatunnilla: Sydänlääkärit julkaisivat vakavan varoituksen – ”Johtaa pelkoihin vaativampaa liikuntaa kohtaan ”

Julkaistu:

Espoon tapaturma on koskettanut ihmisiä laajalti ja nostattanut huolen liikunnan turvallisuudesta. Lasten sydänlääkärit muistuttavat kannanotossaan liikunnan hyödyistä ja lasten äkkikuolemien harvinaisuudesta.
Espoolaiskoulun liikuntatunnilla sairaskohtauksen saaneen pojan menehtymisen jälkeen keskustelu koululiikunnasta ja liikuntatesteistä on käynyt kiivaana. Koska sairaskohtaus alkoi kesken niin kutsutun piip-testin, huolestuneet vanhemmat ympäri Suomen ovat pohtineet kuntotestien tarpeellisuutta ja turvallisuutta. Testi kuuluu valtakunnalliseen Move-liikuntamittaukseen.


Nyt lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Anita Hiippala Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä muistuttavat, ettei lasten liikuntaa pidä rajoittaa ilman selkeitä perusteita.

Poutanen ja Hiippala kirjoittavat kannanotossaan, että huomio tulisi liikuntatuntien sijaan suunnata erityisesti koulujen terveystarkastuksiin. Tämänhetkinen keskustelu liikunnan rajoittamisesta on lastenlääkäreiden mukaan vaarallista.

– Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista, lastenlääkärit kirjoittavat.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Terveystarkastusten esitietolomakkeiden kysymysten avulla voidaan seuloa lapset, joilla on riski sairastaa sydänsairauksia.

Move-mittauksia varten opettajille laaditun käsikirjan mukaan oppilas ei voi osallistua fyysisen toimintakyvyn mittauksiin, jos on tiedossa, että hänellä on vakavia sydänoireita, rasittavan liikunnan aikana huimaus- tai tajuttomuuskohtauksia tai lääkärin tai terveydenhoitajan määräämä liikuntakielto.

Lue lisää: Tästä Move-mittauksessa ja piip-testissä on kyse – valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri kertoo, miksi testit tehdään juuri 5.- ja 8.-luokkalaisille

Nykytilanteessa opettajat joutuvat hankalaan asemaan, koska kouluterveydenhuollon tiedot ovat salattuja terveystietoja, jotka kuuluvat terveyskeskuksen potilasrekisteriin. Opetushallituksen mukaan potilastiedot voidaan lähtökohtaisesti luovuttaa vain oppilaan tai huoltajan kirjallisella suostumuksella. Näin ollen tieto oppilaiden sairauksista kulkee heikosti kodin ja koulun välillä.

Lue lisää: Terveystietojen salaus huolettaa – opettajalle ei saa kertoa oppilaan sairauksista

Vaarallista on sekin, jos liikunta saa yllättäen vaarallisen leiman. Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan vain puolet alakoululaisista ja vajaa viidesosa yläkoululaisista liikkuu suositusten mukaisesta yhdestä kahteen tuntiin päivässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lapsuusajan liikunnalla voi kuitenkin olla kauaskantoiset seuraukset, ja se voi itseasiassa ennaltaehkäistä aikuisiän sydänsairauksia. Lisäksi liikunta edistää lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja auttaa painonhallinnassa ja kohonneen verenpaineen hallinnassa.

– Terveiden oireettomien lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa, vaan lapsia tulee kannustaa liikunnan lisäämiseksi kaikilla tavoin. On erittäin tärkeää, että kaikki lapset saavat osallistua koululiikuntaan omien voimiensa mukaisesti. Koulussa kaikki lapset perheen varallisuudesta riippumatta saavat mahdollisuuden osallistua ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Koulun liikuntaan osallistumisella on myös tärkeä sosiaalinen merkitys, Tuija Poutanen ja Anita Hiippala painottavat.

Poutanen ja Hiippala myös huomauttavat lasten ja nuorten äkkikuolemien olevan erittäin harvinaisia. Useimmiten ne ovat sydänperäisiä, ja vain noin joka neljäs äkkikuolema tapahtuu liikunnan yhteydessä. Äkkikuolemaa on useissa tapauksissa voinut edeltää tajunnanmenetys rasituksessa, joka on saatettu tulkita virheellisesti tavalliseksi pyörtymiseksi.