Dramaattinen viesti kesken äänestyksen – näin tuohtunutta Sauli Niinistöä taivuteltiin puhemiesvaalin kulisseissa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Dramaattinen viesti kesken äänestyksen – näin tuohtunutta Sauli Niinistöä taivuteltiin puhemiesvaalin kulisseissa

Silloinen eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen löysi ennakkotapauksen vuodelta 1907 ja sai siihen vetoamalla Sauli Niinistön ottamaan puhemiehen tehtävän vastaan.

Julkaistu: 19.9.2018 6:15

Kansanedustajat protestoivat puhemies Niinistöä vastaan 2010, Niinistö sai puhemiesvaalissa vain 88 ääntä ja oli valmis heittämään pyyhkeen kehään.

Puhemies Sauli Niinistö tuohtui puhemiesäänestyksestä helmikuussa 2010 eikä halunnut jatkaa tehtävässään, mutta lopulta hänet taivuteltiin lakikirjan avulla jatkamaan puhemiehenä.

Niinistö oli laittanut eduskunnan kulukuurille, ja tästä suivaantuneet kansanedustajat antoivat hänelle puhemiesäänestyksessä vain 88 ääntä.

Äänestys aiheutti harmaita hiuksia eduskunnan ylimmälle virkamiehelle, pääsihteeri Seppo Tiitiselle. Tiitinen muistelee dramaattista tiistai-iltapäivää muistelmissaan Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita (Otava).

Etukäteen sovituissa puhemiesäänestyksissä valitut saavat yleensä 140–180 ääntä, koska kaikki kansanedustajat eivät ole täysilukuisina paikalla ja suljetussa lippuäänestyksessä annetaan aina tukku niin sanottuja hupiääniä.

Niinistö sai alle puolet 200 mahdollisesta äänestä.

Tiitisen piti selvittää se, että riittääkö Niinistön äänimäärä valintaan puhemieheksi. Vastaus löytyi ex-pääsihteerin Olavi Salervon kirjasta.

– Sen mukaan valintaan riittää yli puolet annetuista ja hyväksytyistä äänistä, eikä tyhjiä ja hylättyjä ääniä laskettaisi kokonaisäänimäärään mukaan, Tiitinen muisteli.

Puhemies Sauli Niinistö sai vain 88 ääntä puhemiesvaalissa 2010 ja kieltäytyi ottamasta tehtävää vastaan. Lakikirjoja tutkineen pääsihteeri Seppo Tiitisen lakitulkinnat saivat kuitenkin Niinistön pään kääntymään.

Tiitinen kertoi tulkinnan äänestystä johtaneelle eduskunnan ikäpuhemies Jacob Södermanille (sd), ja eduskunta alkoi äänestää ensimmäisestä varapuhemiehestä.

Kesken äänestyksen Tiitinen sai dramaattisen viestin kolmen suurimman puolueen eduskuntaryhmien puheenjohtajilta ja sopi tapaamisen ryhmäjohtajien kanssa.

– Ryhmyreillä oli viesti, että äänestystuloksesta harmistunut Niinistö aikoo kieltäytyä antamasta eduskunnan edessä juhlallista vakuutusta eikä näin ollen ota puhemiehen tehtävää vastaan, Tiitinen muisteli.

Tiitinen kävi hakemassa työhuoneestaan Esko Hakkilan vuonna 1939 julkaistun teoksen Suomen tasavallan perustuslait.

– Ennakkotapaus löytyi vuodelta 1907, kun P. E. Svinhufvud oli valittu ensimmäiseksi puhemieheksi. Kiitospuheessaan hän totesi, ettei ollut tehtävään halunnut, mutta ryhtyy sitä kuitenkin hoitamaan, koska oli tullut valituksi.

– Tuosta tapauksesta lähtien oli eduskunnassa tulkittu, että kansanedustajan on otettava vastaan tehtävä, johon vain kansanedustaja voidaan valita. Tietysti tehtävästä voi myöhemmin yrittää erota, mutta periaatteessa se on vaalin jälkeen otettava vastaan, Tiitinen kertoi.

Söderman kävi kertomassa laintulkinnan Niinistölle, Niinistö leppyi ja suostui ottamaan puhemiehen tehtävän vastaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?