Kotimaa

Mihin aikaan Suomen pitäisi siirtyä? Nyt tuli voimakas kannanotto kesäajan puolesta

rac

Julkaistu:

Valoisat arki-illat lisäävät suomalaisten liikkumista, ärähtävät valtion liikuntaneuvosto ja Suomen Latu. He tahtovat pysyvän kesäajan Suomeen.
EU-komissio on ilmoittanut, että kellojen siirtämisestä luovutaan mahdollisesti jo ensi vuonna. Valtiot saavat valita, kumpaan aikaan jäävät. Liikuntaneuvosto on julkaissut lausunnon, jossa suosittaa kesäaikaa kansanterveyden takia.

– Mitä pidempään arki-iltana on valoisaa, sitä todennäköisimmin ihmiset ulkoilevat, selittää Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Larsson.

– Valoa ei ole yhtään liikaa talvella. Olisi hyvä, jos valon saisi jatkumaan edes vähän pidemmäs iltaan, sanoo liikuntaneuvoston jäsen Sari Multala.

Liikkumattomuutta ei ole varaa lisätä, sanoo valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Sitä ei saisi yhtään enää kasvattaa vaan päin vastoin pitäisi keksiä keinoja, millä sitä vähennetään, hän sanoo.

Liikkumattomuuden kustannukset ovat valtioneuvoston uuden raportin mukaan yli 3,2 miljardia euroa vuodessa, kertoo Korjus Ilta-Sanomille. Lisäkustannuksia aiheutuu muun muassa terveydenhuoltoon ja sosiaalietuuksiin.

Larsson lähti laskemaan, kumpi aika olisi ulkoilun kannalta paras. Hän katsoi asiaa 1,5 miljoonan toimistoaikaan työssäkäyvän aikuisen näkökulmasta.

– Muut voivat paremmin valita, mihin aikaan ulkoilevat.

Larssonin mukaan kesäaika tuo Etelä-Suomeen yli 90 tuntia lisää ulkoiluaikaa ja käsivarren Lappiin 40 tuntia. Arki-illan tunnit ovat Larssonin mukaan aikuisille kriittisimpiä. Tuolloin ulos lähdetään, jos ulkona näyttää hyvältä.

Liikuntaneuvosto viittaa lausunnossaan englantilaistutkimukseen, jonka mukaan 5–16-vuotiaat liikkuvat viisi prosenttia enemmän, kun kelloja siirretään tunnilla eteenpäin. Aikuisten osalta laajaa asiaa ei ole tutkittu laajemmin.

Tutkimuksesta ei Korjuksen mukaan voi vetää tarkkoja johtopäätöksiä siitä, minkä suuruiset vaikutukset Suomessa olisivat.

Lue lisää: Juha Itkonen puolustaa kesäaikaa ja valoisia iltoja – kuuden viikon päästä koittaa ”vuoden kamalin viikonloppu”

Suomalaiset ulkoilevat vuodessa yli 800 miljoonaa kertaa, joten prosentinkin muutos tarkoittaisi kahdeksaa miljoonaa ulkoilukertaa vähemmän.

– Sillä on kansanterveystaloudellisia vaikutuksia: mitä enemmän ihmiset ulkoilevat ja tekevät matalan kynnyksen liikuntaa ja kalorit palavat. Meillä on näitä peruskansansairauksia kuten diabetes, liikalihavuus ja sydän- ja verisuonitaudit. Totta kai valo auttaa mielenterveyteen myös illalla, Karlsson avaa.

Hän haluaa tuoda keskusteluun myös näkökulmia, jotka eivät ole suoraan rahassa mitattavissa.

– Toki tiedän, että aamulla kun on valoisaa, se auttaa päivän käynnistymiseen. Me ollaan katsottu tämä nimenomaan ulkoilun vinkkelistä, annettu yksi näkökulma tähän vellovaan keskusteluun.

THL:n tutkimusprofessori, unitutkija Timo Partonen on ottanut julkisuudessa laajalti kantaa talviajan puolesta, koska pimeät aamut lisäävät uniongelmia.

Keinovalo ei innosta ihmisiä samalla tavalla ulos, sanoo Karlsson. Liikuntaneuvoston lausunnon mukaan vain kolmannes Suomen ulkoliikuntapaikoista on valaistu.

– Jos illasta menetetään yksi tunti ja yritetään korvata sitä valaistuksen lisäämisellä, se on aikamoinen kansallinen investointi, Korjus huomauttaa.

– Jos ei tehdä mitään ja siirrytään pysyvästi talviaikaan, ihmisten liikkuminen pimeässä ja syksyssä ja talvella vähenee. Tiettyyn aikaan ihmiset pääsee töistä ja lapset koulusta. Liikuntapaikkojen valoisuudella on väliä, hän sanoo.

Lue lisää: ”Yövuorossa piti kääntää 7 erilaista kelloa”: Eri alojen ammattilaiset kertovat mielipiteensä talvi- ja kesäajasta

Himoliikkujat lähtevät ulos säässä kuin säässä, oli valoisaa tai ei. Karlsson painottaa, että kansanterveydelle suurten massojen teot ovat tärkeitä. Valo kannustaa ulos menemiseen.

– Se on mukavampaa, näkee maisemia, näkee puhua kaverin kanssa. Valo tuo myös fysiologisesta terveyttä, kuten D-vitamiinia. Turvallisuus on myös hyvä pointti. Yksi suurimmista syistä, minkä takia keski-ikäiset naiset eivät lähde metsään, on että he pelkäävät eksyvänsä. Kun eksymiseen vielä lisätään pimeys mukaan, vain muutama lähtee tekemään sitä.

Hän ottaa esimerkiksi sienestämisen.

– Noin 40 prosenttia suomalaisista kerää sieniä. Kuinkas monen tiedät lähtevän sienestämään arki-iltaisin? Lähtökohta on, puhun taas massoista, että sienestäminen tapahtuu viikonloppuisin.

– Siihen vaikuttaa se, näetkö niitä sieniä vai etkö.

Viikonloppuisin valoisaan aikaan ulkoilijoita on enemmän liikenteessä muun muassa Suomen Ladun Paloheinän ulkoilualueella, kertoo Karlsson.

– Me tiedetään kokemuksesta, että ihmiset tykkäävät ulkoilla valoisaan aikaan, hän sanoo.

Ota kantaa

Kumpi on parempi?

Kesäaika 60% Talviaika 40%
Ääniä yhteensä 94928

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt