Neuvostosotavankien kohtaloita tutkinut professori Lars Westerlund korosti IS:lle, että hän ei ole erityisesti perehtynyt Karhumäen alueen sotavankihistoriaan eikä voi siksi ottaa ehdotonta kantaa Sandarmohin kaivauksiin.
– En pidä todennäköisenä, että Sandarmohiin olisi haudattu suomalaisten tappamia neuvostosotilaita tai heidän huostassaan tavalla tai toisella menehtyneitä neuvosotavankeja, hän arvioi kuitenkin yleisen tietämyksensä perusteella.
Venäläinen etsintäryhmä kertoi löytäneensä Sandarmohista elokuun lopulla viiden ihmisen jäänteet, joita he epäilevät suomalaisten teloittamiksi neuvostosotavangeiksi. Venäläistietojen mukaan vainajilla oli luodinreikä takaraivossaan ja heidän kätensä oli sidottu selän taakse ennen ampumista.
– Sidotut kädet ja kuulanreikä kallossa ovat jälkiä, jotka viittaavat pikemmin neuvostotyyliin kuin suomalaisiin, Westerlund huomautti.
Jo aiemmin IS:n haastattelussa tutkija Irina Takala esitti omana teorianaan, että mahdolliset Sandarmohin neuvostosotavankien ampujat voisivat olla pikemminkin neuvostoliittolaisia kuin suomalaisia.
Venäjän etsintäryhmä kaivoi elokuun lopulla Sandarmohista ylös viisi vainajaa, joiden vihjaillaan olevan suomalaisten teloittamia sotavankeja.
Sandarmohiin on haudattu noin 800 suomalaista, jotka teloitettiin Stalinin vainoissa 1937-38. Hauta-alueen puista löytyy erilaisia muistotekstejä myös suomalaisille vainajille.
Suomalaisten ylläpitämä lähin sotavankileiri sijaitsi liki parinkymmenen kilometrin päässä Sandarmohista länteen ja rintamalinja kulki kymmenkunta kilometriä idässä. Siksi todennäköisempää on, että seudulta voisi löytyä taisteluissa kaatuneiden jäänteitä.
– Jos neuvostosotilaita on kuollut Sandarmohin lähistöllä taisteluissa, heidät on kuopattu taistelupaikoille. Kuolleita ei kuljetettu pitkiä matkoja, ja näin oli tilanne myös Maaselän lohkolla, Westerlund sanoi.
Sotavangit syövät hernekeittoa. Kuva päivätty heinäkuulle 1941.
Sotavankeja Rautjärven asemalla. Kuva päivätty elokuulle 1941.
Venäjällä on esitetty myös teoria, jonka mukaan nyt löydetyillä sotavangeilla olisi ollut yllään vihreä brittimantteli, mikä viittaisi suomalaisten hallussa olleisiin sotavankeihin. FSB:n arkistosta on löytynyt sotilaspoliisi SMERSHin suorittamia kuulusteluja, joissa suomalaisilta karanneet sotavangit mainitsevat juuri brittimanttelit.
Dosentti Antti Kujalan mukaan Suomen tiedetään saaneen talvisodan aikana Britannialta pienen erän mantteleita, mutta ne olivat ruskeita. Jatkosodan aikana Britannia ei puolestaan ollut enää Suomen liittolainen, vaan Neuvostoliiton apuri osana länsiliittoutuneita.
– Neuvostoliittohan sai vuosina 1941–45 suuria määriä pukuja, saappaita ja muita tarvikkeita länsiliittoutuneilta, Westerlund muistutti.
Dosentti Lars Westerlund.
Epäilyistään huolimatta Westerlund ei halua tyrmätä venäläisten nykyisiä kaivauksia – olettaen, että niissä etsitään aidosti puolueetonta vastausta.
– Välttäisin jyrkkiä kannanottoja ennen kuin tiedetään enemmän. Tulee muun muassa Huhtiniemen haudat mieleen.
Suomessa kohistiin vuosina 2005-2007 Lappeenrannan Huhtiniemen joukkohaudoista, joissa väitettiin lepäävän jatkosodan aikaisia kenttäoikeudessa teloitettuja suomalaisia rintamakarkureita.
Selvisi, että Huhtiniemen vainajat ovatkin mitä ilmeisimmin venäläisiä sotilaita, jotka olivat kuolleet 1800-luvun alkupuolella väkivallattomasti.
Westerlundin mukaan suomalaiset tutkijat voisivat mahdollisesti tarjota apuaan Sandarmohin vainajien kohtalon selvittämisessä.
– Tarvitaan lisätietoja, etenkin luotettavia ja todennettuja sellaisia. Tarkoituksenmukaista olisi, jos suomalaiset toimisivat yhteistyössä venäläisten tahojen kanssa.