Kotimaa

Insinööri Kari, 62, teki laskelmat, milloin kannattaa siirtyä varhennetulle eläkkeelle – nauttii nyt ratkaisustaan

Julkaistu:

Varhennettu eläke kiinnostaa nykyään monia. Kari Saario on ollut tyytyväinen ratkaisuunsa.
Espoolainen myyntipäällikkö Kari Saario, 62, alkoi nostaa 50 prosentin varhennettua vanhuuseläkettään 2,5 vuotta ennen eläkeikäänsä.

Näin Saario päätti siitäkin huolimatta, että jatkoi työssään entiseen tapaan.

Hän on ollut tyytyväinen siihen, että ryhtyi nostamaan lisätuloa palkkansa päälle. Aikeissa on säästää raha uuteen asuntoon.

– Päädyin OVEen ihan vain nostaakseni omia ansioitani. Mielestäni se kuulosti tosi hyvältä jutulta silloin. Ja sitä se on edelleen, Saario tuumaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Etukäteen nostettuun eläkkeen osaan tehdään niin sanottu varhennusvähennys, jonka suuruus on 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohden. Mitä aiemmin ennen omaa eläkeikää osittaista eläkettä alkaa nostaa, sitä suurempi vähennys siihen tehdään. Esimerkiksi Saarion eläke pienenee OVEn nostamisen vuoksi 12 prosenttia.

Hän kertoo tehneensä etukäteen laskelmia siitä, mikä on kannattavaa.

– Insinööri kun olen. Ennen kaikkea selvitin, missä iässä rupean häviämään tässä ratkaisussa. Se ikä oli kahdeksankymmenen paikkeilla, eli silloin vasta tämä päätös alkaa maksamaan. Se ikä on niin kaukana, että hyödyttää ottaa se raha nyt kun on tämän ikäinen, että sitä pystyy vielä kuluttamaan ja nauttimaan siitä.

Myös verotuksen käyttäytymistä tuloihinsa nähden Saario punnitsi. Veroprosentin nouseminen OVEn nostamisen myötä ei häntä hirvittänyt, sillä OVEn nostamisen hyödyt punnitsivat lopulta vaakakupissa enemmän.

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut eläkeuudistus mahdollistaa eläkkeen nostamisen jo 61-vuotiaana. Eläkemuodossa on mahdollista nostaa ennenaikaisesti joko 25:tä tai 50:tä prosenttia kertyneestä eläkkeestä.

Edeltäjästään, osa-aikaeläkkeestä osittainen varhennettu vanhuuseläke eroaa siten, että sen nostaminen ei edellytä lainkaan työntekoa – muttei myöskään työnteon vähentämistä. Töitä saa siis edelleen tehdä vaikka rajattomasti.

Eläkemuoto on saavuttanut suosiota, vaikka osittainen vanhuuseläke ei suinkaan tarkoita ilmaista rahaa. Se nimittäin myös samaan aikaan pienentää varsinaista vanhuuseläkettä.

Lue lisää: Näin saat hyödyt varhennetusta eläkkeestä – uudet laskelmat eri palkka- ja eläketuloille

Jos ansiotulot koostuvat sekä palkasta että eläkkeestä, verotus voi olla kevyempi kuin pelkkää ansiotuloa tai pelkkää eläkettä saataessa.

Varhennettu eläke nostaa useimmissa tapauksissa veroprosenttia vähemmän kuin vastaava palkankorotus. Oheisista taulukoista selviää, miten verotus muuttuu erilaisissa elämäntilanteissa.

Jos taulukko ei näy alla, katso se täältä.



Jos taulukko ei näy alla, katso se täältä.



Esimerkiksi Paula Psykologin bruttopalkka on 40 000 euroa vuodessa. Paulan veroprosentti on 30,4, mikä tarkoittaa hänen maksavan 12 180 euroa veroja.

Jos Paula puolittaa työaikansa, myös vuosipalkka tippuu puoleen, eli 20 000 euroon.

Paula päättää hakea osittain varhennettua eläkettä. Eläkettä hänelle on kertynyt siten, että että hän saa 10000 euroa vuodessa, kun huomioidaan varhennusvähennys ja elinaikakerroin.

Palkasta ja eläkkeestä Paulalle kertyy 30 000 euron vuositulot, joista hän maksaa veroa 21,2 prosenttia, eli 6371 euroa.

Jos Paulan 30 000 euron tulot koostuisivat pelkästä palkkatulosta, hänen veroprosenttinsa olisi 24,8 ja hän maksaisi 7 437 euroa vuodessa.

Jos 30 000 euron summa puolestaan koostuisi pelkästä eläkkeestä, veroa menisi 25 prosenttia, eli 7 500 euroa.

Lähde: Taloustaito, Veronmaksajain keskusliitto.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt