Kotimaa

Massiivinen huijaustapaus käräjillä – Syyttäjä: Näin härskisti valepoliisit huiputtivat vanhuksilta 11 kuukaudessa 800 000 euroa – uhreina Liisat, Anjat ja Yrjöt

Julkaistu:

Rikos: Puhelin soi vanhuksen kotona. Soittaja esittäytyy poliisiksi, joka tutkii rikosta, jonka uhriksi vanhus on joutunut.
Vanhus saa kuulla, että hänen säästönsä ovat vaarassa, sillä joku on murtautunut hänen pankkitililleen. Soittaja pyytää vanhusta antamaan nettipankkitunnuksensa ja tunnuslukuja, jotta taloudellinen tappio saadaan minimoitua.

Soittaja rauhoittelee hätääntynyttä vanhusta ja lopettaa puhelun.

Todellisuus on tietenkin toinen. Soittaja ei olekaan poliisi vaan roisto – ja vanhusta on huiputettu.

Tässä kaava, joka mahdollisti syyttäjän mukaan Suomen suurimman valepoliisien tekemän rikossarjan. Vanhuksille soittaneet henkilöt onnistuivat syyttäjän mukaan tempussaan vajaan 11 kuukauden aikana peräti 29 kertaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhtä lukuun ottamatta kaikki tapaukset ovat esillä käräjillä törkeinä petoksina.

Haastehakemuksen mukaan rikolliset saivat siirrettyä uhriensa tileiltä noin 800 000 euroa. Tästä summasta he ehtivät syyttäjän mukaan nostaa noin 350 000 euroa ennen kuin pankit ehtivät jäädyttää tilit.

Poikkeuksellista rikosvyyhtiä käsitellään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa vähintään kymmenen päivän ajan ainakin 10. lokakuuta saakka. Syytettynä on yhteensä 46 henkilöä, joista valtaosa on syyttäjän mukaan osallistunut tekoihin rahanpesijöinä, jotka ottivat rikoksella saatuja euroja tililleen.

Vyyhdin laajuutta ja sekavuutta kuvaa se, että Itä-Suomen kihlakunnansyyttäjät ovat laatineet käräjille peräti 38 haastehakemusta käsiteltäväksi.

Törkeisiin petoksiin osallistuneita valepoliiseja oli haastehakemuksen mukaan yhteensä yhdeksän. Lisäksi yksi henkilö yritti toimia syyttäjän mukaan valepoliisina, onnistumatta kuitenkaan huijaamaan uhrejaan.

Kolme päätekijää tuli oikeuteen tutkintavankeudesta.

69 kertaa soittajat jäivät haastehakemusten mukaan ilman saalista. Näitä tapauksia käsitellään oikeudessa törkeinä petoksen yrityksinä.

Yhteensä valepoliisiksi syytettyjen soittoja päätyi oikeuteen 98. Lähes joka kolmannen soiton epäillään siis tuottaneen tulosta.

Rikossarja käynnistyi syyttäjän mukaan onnistumisella 20. huhtikuuta 2017. Haastehakemuksessa kerrotaan, että tekijöitä oli kaksi: toinen soitti vuonna 1929 syntyneelle lahtelaismiehelle, toinen näpytteli annetut tiedot verkkopankkiin – ja saaliiksi tuli 15 000 euroa.

Tämän jälkeen epäillyt tekijät vaihtelivat. Lopulta syyttäjän mukaan eniten ahkeroinut mieskolmikko ei ollut mukana ensimmäisessä huijauspuhelussa.

Myös suurin huijaus osui syyttäjän mukaan Lahteen – ja tälläkin kertaa uhri oli syntynyt vuonna 1929, mutta sukupuoleltaan nainen. Haastehakemuksessa kerrotaan, että rikos oli kahden päätekijän käsialaa, ja vanhuksen tililtä katosi yhteensä 74 000 euroa. Uhrin vahingoksi jäi syyttäjän papereiden mukaan lopulta 65 300 euroa.

Muuallekin soiteltiin. Uhreja haettiin syyttäjän mukaan paljolti Savon suunnalta, mutta valepoliisille vastattiin myös muun muassa Inarissa, Kuusamossa, Lapualla, Huittisissa, Raahessa, Kruunupyyssä, Punkalaitumella ja Kirkkonummella.

Syyttäjä katsoo valepoliisien toimineen ammattimaisesti ja soittaneen tarkoituksellisesti ihmisille, joiden voi etunimensä perusteella olevan iäkkäitä.

Asianomistajien nimilista tukee tätä näkemystä. Eniten puheluita saivat Liisat (10), Anjat (10), Yrjöt (6), Kertut (4) ja Ainot (4).

Suunnitelmallisuudesta esimerkkinä voinee pitää sitä, kun kaksi päätekijää soitteli viime lokakuussa kahden päivän aikana 10 puhelua Liisoille ja lisäksi yhden Marja-Liisalle ja yhden Eija-Liisalle.

Puhelimeen vastanneet eivät toki aina olleet vanhuksia, mutta syyttäjän näkemys on vahva.

– Petoksessa on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska siinä on käytetty hyväksi kansalaisten poliisia kohtaan tuntemaa erityistä luottamusta, etsitty rikoksen kohteiksi iäkkäitä henkilöitä ja huomioiden myös rikoskokonaisuuden laajuuden ja ammattimaisuuden, syyttäjä kirjasi toistuvasti haastehakemuksiin.

Viimeiset käräjille päätyneet ja epäillyt valepoliisisoitot tehtiin tämän vuoden maaliskuussa, lähes 11 kuukautta ensimmäisen soiton jälkeen.