Kotimaa

”Minusta tuli ylisuojeleva äiti” – Näin pienelle pojalle sairauksien sepittämisestä syytetty äiti kertoi perheen elämästä

Julkaistu:

Sairauksien sepittelystä syytetty äiti korostaa, että häntä ohjeistettiin olemaan hoitajaan yhteydessä pienistäkin asioista.
Poikkeuksellisella tavalla tehdystä pahoinpitelystä syytetty 43-vuotias nainen kertoi maanantaina oman versionsa tapahtumista Keski-Suomen käräjäoikeudessa.

Syytteen mukaan nainen sepitti pienelle pojalleen oireita ja sairauksia lähes kolmen vuoden ajan. Teon seurauksena oli muun muassa pojan henkisen ja fyysisen kehityksen hidastuminen.

Lue lisää: Syyte: Äiti keksi pienelle pojalleen oireita vuosien ajan – lasta vietiin turhaan pyörätuolissa, pantiin letkuihin, nukutettiin 20 kertaa

Rikoksen motiiviksi on epäilty äidin huomionhalua, asettumista ”kärsivän vanhemman” rooliin. Kyse olisi näin välillisestä Münchhausenin oireyhtymästä, psyykkisestä sairaudesta, jossa vanhempi joko valehtelee lapsensa sairaudesta tai sairastuttaa lapsen omilla teoillaan.

Oikeudessa varsin selkeästi ja johdonmukaisesti esiintynyt äiti vakuutti, ettei ole koskaan antanut tahallisesti väärää tietoa lapsensa oireista. Hän muistutti myös, ettei Münchausen-puheille ole todisteita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Münchausenia tutkitaan vain Amerikassa, äiti tiesi kertoa.

Lue lisää: Syyte: Äiti sepitti pojalleen sairauksia ja teetti tälle kivuliaita hoitoja – Kokenut psykologi: ”Lääkärit luottavat vanhempien kertomuksiin”

Syyttäjä katsoo terveen, tekoaikaan 3–6-vuotiaan pojan joutuneen vuosina 2013–15 turhien tutkimusten, lääkityksen ja hoitotoimenpiteiden kohteeksi.

Äidin sepittelyt vaikuttivat lääkäreihin niin, että pojalla diagnosoitiin reuma, epilepsia, syömisongelma ja kosketusyliherkkyys. Syyttäjän mukaan diagnoosien tueksi olleet kliiniset löydökset olivat vain viitteellisiä.

Poika joutui syömään muun muassa erilaisia reuma- ja epilepsialääkkeitä. Häntä ruokittiin nenämahaletkun ja vatsapeitteiden läpi viedyn PEG-napin kautta. Tutkimusten vuoksi poika jouduttiin nukuttamaan yhteensä 20 kertaa.

Lisäksi syyttäjä katsoo äidin rajoittaneen pojan liikkumista kuljettamalla tätä pyörätuolilla.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ryhdyttiin lopulta tosissaan epäilemään pojan todellista tilaa. Lääkitystä vähennettiin ja lopetettiin pian kokonaan.

Huostaanotetulla lapsella ei ole sijaisäidin mukaan ollut minkäänlaisia diagnosoituihin vaivoihin liittyviä oireita. Myös pojan fyysinen kunto kohentui nopeasti huostaanoton jälkeen.

Äidin kuuleminen oikeudessa antoi tapahtumainkulusta päinvastaisen kuvan. Hän kertoi halunneensa vain saada pojalleen apua ja noudattaneensa terveydenhoidosta saamiaan ohjeita.

– Minua kehotettiin olemaan pienistäkin asioista yhteydessä hoitajaan.

Äidin mukaan poikaa pompoteltiin lääkäriltä toiselle. Äiti kertoo ihmetelleensä, miksi oireita tulee lisää, vaikka lapsi sai sairauksiinsa lääkkeitä.

– Epikriisit ovat oikeita, eivät minun kertomiani, nainen vakuutti.

Syytetty korosti useaan otteeseen äitiyttään, johon liittyy huoli ja pelko lapsen terveydestä. Hän vakuutti lisäksi hoitaneensa ja lääkinneensä poikaansa aina huolellisesti.

Yhden virheen äiti myönsi. Pojan syömishäiriön syyn epäiltiin olleen psyykkinen, mutta äiti kieltäytyi, kun Kuopion sairaalasta tarjottiin pojalle psykiatrista hoitojaksoa.

– Tein ehkä väärän arvion, kun en suostunut. En ollut ollut yhtään yötä erossa pojasta. Psykiatrinen osasto tuntui pienelle lapselle liian raa’alta paikalta.

Syyttäjä sai äidin avautumaan kysymällä, ymmärtääkö hän, mitä on tapahtunut.

– Ymmärrän. Perheemme eli sairauskeskeistä elämää, ja minusta tuli ylisuojeleva äiti. Seurasin lapsen tilaa liiankin tarkasti ja otin yhteyttä hoitajiin liiankin usein, äiti myönsi.

– Olin yksinhuoltaja, jolla oli kotona myös kaksi murrosikäistä lasta. Olin todella uupunut ja hain vastauksia pojan oireiluun.

Ylisuojelu käy hyvin ilmi pojan esikoulussa syksyllä 2015 toimineen lastentarhanopettajan esitutkintakertomuksesta. Äiti pyysi eskarin aloittaneelle lapselleen muun muassa lyhyempiä päiviä, kuljettamista pyörätuolilla ja kylmäpussin käyttöä kipuihin.

Esikoulussa huomattiin kuitenkin, että kaikki huolehtiminen oli turhaa, sillä mitään oireita ei ilmennyt.

– Poika olisi hyvinkin jaksanut täydet päivät, mutta äiti ei siihen suostunut. Lapsi taas lähti muita aiemmin ”suu mutrussa” äitinsä mukaan ja kyseli, miksi hänen piti lähteä ennen muita, lastentarhanopettaja kertoi.

– Äiti otti syksyn aikana esille epäilykset, että pojalla olisi ADHD ja Aspergerin syndrooma. Hän toimitti myös näitä koskevat epikriisit meille. Äiti kysyi, voisiko lapsella olla ADHD, mihin kerroimme, ettei hänellä ollut keskittymisvaikeuksia, emmekä muutoinkaan havainneet sellaista pojassa.

Myös sijaisäidin kokemukset ovat samansuuntaisia. Äidin vaatimukset tukipohjallisten käytöstä kipeiden nilkkojen vuoksi sijaisäiti arvioi turhiksi.

– Poika kertoi, ettei hän ole koskaan luistellut nilkkojen vuoksi, eikä hänellä ole suksia saman asian vuoksi, sijaisäiti kertoi.

Äidin mukaan lapsen tilanne oli alkanut muuttua paremmaksi vuonna 2015 jo esikoulun aikaan. Eskari keskeytyi kuitenkin vain muutaman kuukauden jälkeen huostaanottoon.

– Muistan aina sen päivän. Sanoin, että äiti tulee hakemaan iltapäivällä, mutta sitä iltapäivää ei koskaan tullut. Lapsi oli haettu koulusta ja viety sijaisperheeseen, äiti kertoi oikeudessa kyyneleitä pidätellen.

Äitiä uhkaa ehdollinen vankeusrangaistus. Hän saa tavata lastansa ensi- ja turvakodissa. 9-vuotias poika vaatii äidiltään yli 20 000 euron korvauksia kärsimyksistään.