Kotimaa

Kuopion turmabussin kuski on menettänyt töitä raskaan kaasujalan vuoksi – ”Tein lopulta päätöksen, ettei hän aja enää meidän autoja”

Julkaistu: , Päivitetty:

Kuopion bussiturma
Kuopion turmabussin kuljettaja on 67-vuotias ylitorniolainen freelancer. Hän on menettänyt aiemmin töitä raskaan kaasujalkansa ja hermostumisensa vuoksi.
Kaksi ja puoli viikkoa sitten karaokeporukka lähti linja-autolla Ruotsista Kuopioon kylpylähotelli Rauhalahteen. Tarkoituksena oli ehtiä perjantaitansseihin ja laulaja Erika Vikmanin keikalle.

Muutama kilometri ennen määränpäätä tilausbussi kuitenkin syöksyi sillalta alas junaraiteelle. 21 matkustajasta neljä sai surmansa ja loput eriasteisia vammoja.

– Yksi on vielä Kuopiossa sairaalassa ja osa sairaalassa kuntoutuksessa täällä Kalixissa Pohjois-Ruotsissa, mutta suurin osa on kotiutettu, kertoo turmabussin kyydissä ollut Aimo Suomela, 55, selviytyneiden kunnosta.

Myös Suomela on kotiutettu, mutta hän ei ole vielä pystynyt palaamaan töihin. Muistikuvia itse onnettomuudesta ei ole, mutta edeltäneet minuutit hän muistaa hyvin.


– Kuljettaja ajoi niin kovaa, että hänen takanaan ollut rouva sanoi kuljettajalle pariinkin otteeseen, ettei meillä ole hoppu mihinkään. Hän sanoi, että vähemmälläkin vauhdilla ollaan perillä ajoissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Se oli ihan muutama minuutti ennen onnettomuutta.

Virallista tietoa asiasta ei vielä ole, mutta Suomela on lähes varma, että bussin kuljettajalta menivät kaasu ja jarru sekaisin.

– Muistan tänäkin päivänä, kuinka rajusti bussi kaarsi ja samanaikaisesti vauhti vain kiihtyi.

– Tietenkään en ollut siellä ratin ja jarrupolkimen välissä tarkkailemassa, joten täysin varma en voi olla.

Sitten bussi törmäsi kaiteeseen, Suomela löi päänsä johonkin ja menetti tajuntansa. Seuraavan kerran hän heräsi sairaalasta.

Menettänyt töitä

Turmabussin kuljettaja on 67-vuotias ylitorniolainen freelancer.

Mies ei ollut Kemin Liikenteen vakituinen työntekijä, vaan hän on tehnyt yrityksensä kautta keikkoja useille liikennöitsijöille.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan hän oli menettänyt töitä eritoten parin viime vuoden aikana. Eräs miestä työllistäneistä liikennöitsijöistä päätti lopettaa yhteistyön asiakkaiden valitusten vuoksi.


– Hän oli herkkä kolhimaan autoja ja matkustajilta tuli moitteita siitä vauhdista – että ajetaan jatkuvasti ylinopeutta ja tilannenopeus on aivan liian korkea. Joskus vuosi sitten tein lopulta päätöksen, ettei hän aja enää meidän autoja missään tilanteessa.

Savon Sanomien selvityksen mukaan mies ajoi myös koululaiskyytejä Ylitorniossa, kunnes viime maaliskuussa tapahtunut selkkaus johti siihen, ettei hänen palveluksiaan enää kaivattu.

Savon Sanomien mukaan tilanne oli alkanut siitä, kun bussikuski ja mopoauto olivat melkein törmänneet koulun pihassa. Kuski oli menettänyt malttinsa, huutanut mopoautoilijalle ja lopulta repinyt tämän mopoautosta ulos.

– Siitä aiheutui oppilaalle pikkuruhjeita, sanoo Ylitornion koulukuljetusvastaava Marja-Leena Laitinen lehdelle.

Tutkinta kestää vielä kuukausia

Bussiturmaa tutkivat Itä-Suomen poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus Otkes. Kestää vielä kuukausia ennen kuin kummankaan tutkimukset valmistuvat, mutta tuloksia voinee odottaa ensi vuoden alkukeväästä.

Lue lisää: Kuopion bussiturmaa tutkitaan törkeinä kuolemantuottamuksina ja vammantuottamuksina

Poliisi on kuulustellut kuljettajaa useampaan otteeseen. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Jäntti ei kuitenkaan halua kommentoida kuulustelujen sisältöä.

– Kaikki on vielä niin kesken. Tässä on tulossa vielä erittäin iso määrä eri osapuolten kuulusteluja. Lopullinen pöytäkirja tulee olemaan hyvin laaja.

Ei rikostaustaa

Poliisi tutkii turmaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena ja 22 törkeänä vammantuottamuksena.

Tärkeimmät selvitettävät asiat ovat mahdollinen tekninen vika, kuljettajan liikennekäyttäytyminen, terveydentila ennen onnettomuutta ja onnettomuuspaikan liikenneolosuhteet.

Kuljettajaa kuullaan vapaalta jalalta. Häntä ei ole ollut syytä ottaa kiinni, eikä hänen taustaltaan löydy aiempia liikennerikoksia, kuten liikenneturvallisuuden vaarantamisia tai rattijuopumuksia.

– Minä nyt tietysti keskityn tämän tapauksen tutkintaan, mutta ainakaan tietääkseni hänellä ei ole ainakaan mitään suurempaa taustallaan.

Ilta-Sanomien selvityksen perusteella kuljettajaa ei ylipäänsä ole tuomittu rikoksista missään oikeusistuimessa Suomessa ainakaan parin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Nopeus risteyksessä suuri

Otkesin tutkinta tähtää siihen, mitä onnettomuudesta olisi opittavissa ja miten matkustusturvallisuutta voitaisiin jatkossa parantaa.

Lue lisää: Kuopion bussiturmalla ja Heinolan 1999 onnettomuudella 3 samankaltaisuutta: Otkes kaivaa vanhan raportin esiin

Otkesin tähänastisten tietojen perusteella on selvää, että linja-auto tuli risteykseen suurella nopeudella.

Tätä ovat tukeneet niin paikkatutkimus, kuulemiset kuin ajopiirturista saadut tiedot. Kuinka paljon nopeutta oli, siihen johtava tutkija Kai Valonen ei ota vielä kantaa.

– Yksi insinööri on tutkinut sitä piirturia toimeksiantona, mutta tutkintaryhmämme ei ole vielä perehtynyt tulokseen.

– Lisäksi poliisi tekee tässä omaa tutkintaansa ja on toivonut, ettei nopeudella spekuloida vielä tässä vaiheessa.


Otkesilla ei ole vielä täydellistä tietoa siitä, missä päin linja-autoa matkustaneet saivat vakavimmat vammat tai ketkä kaikki käyttivät turvavyötä.

– Turvavyön käyttökin selvitetään. Se on tunnistettu juttu, että jos sitä ei käytä, on voinut joutua linja-auton ulkopuolelle ja kuolla linja-auton ja maan väliin.

Kuopion turmabussissa oli lantiovyöt eli kaksipistevyöt. Valonen sanoo, että ne estävät autosta ulos lentämisen, vaikka muuten ne ovat turvallisuuden näkökulmasta vanhentunutta tekniikkaa.

– Kolmipistevyö olisi parempi, sillä se estää ylävartalon liikkumisen. Se ehkäisisi tai ainakin lieventäisi törmäystilanteessa tulevia kasvovammoja.

– Tämä oli havaintona jo kolmisen vuotta sitten, kun tutkimme henkilöauton ja linja-auton törmäystä Karkkilassa 2015. Moni matkustaja sai pahoja kasvovammoja, koska turvavöinä oli pelkät lantiovyöt ja heidän kasvonsa osuivat edessä olleen istuimen ulkonevaan kädensijaan. Silloin myös suositeltiin, että vastaavat kädensijat sijoitettaisiin mieluummin istuimen sivulle ja ne tehtäisiin pehmeämmästä materiaalista.