Kotimaa

Rajavartiolaitoksella kolmen pelastushelikopterin vajaus – Suomi ei selviäisi Ruotsia kohdanneista metsäpaloista

Julkaistu:

Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja sanoo, että Suomi ei selviäisi tämänhetkisellä kalustolla omin avuin esimerkiksi Ruotsin metsäpalojen suuruisesta katastrofista. RVL:n mukaan valmius suuronnettomuuden varalta on vaaditunlainen.
Ilta-Sanomat selvitti, että Rajavartiolaitoksen ilma-aluskalustossa on tällä hetkellä kolmen pelastushelikopterin suuruinen vajaus.

Rajavartiolaitoksesta kerrotaan IS:lle, että yhteensä viidestä Super Puma -meripelastushelikopterista kaksi on tällä hetkellä pois käytöstä. Samanaikaisesti myös yksi Bell 412 -pelastushelikopteri on pois käytöstä.

Rajavartiolaitoksen ranskalaisvalmisteiset Super Pumat kuuluvat päivystyskäytössä pelastustoiminnan tukipilareihin.

Vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläinen Rajavartiolaitoksesta sanoo, että helikopterit ovat uudistettavina valmistajan tehtailla ulkomailla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kaksi näistä vanhoista Super Puma -helikoptereista on modifikaatiotyön alla Airbusin tehtailla Ranskassa ja Romaniassa. Niitä siis uusitaan uutta vastaaviksi, jolloin niille saadaan uusi elinkaari. Myös yksi 412-kopteri on modifioitavana Ruotsissa.

Jääskeläisen mukaan käytössä on tällä hetkellä yhteensä 6 meripelastushelikopteria ja 4 kevyempää yksimoottorista Koala-helikopteria. Jälkimmäisiä käytetään erityisesti rajaturvallisuuden tehtäviin ja koulutukseen.

”Jos tulee tosi iso katastrofi, niin varmasti ollaan vaikeuksissa”

Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo, että valmius on onnistuttu pitämään hyvänä kalustovajauksesta huolimatta.

Pelastuslaitoksilla ei ole omia helikoptereita vaan ne tukeutuvat Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien tai yksityisten toimijoiden helikoptereihin.

Ruuskan mukaan kalustovajaus vaikuttaa kuitenkin pelastustoimen päivittäiseen toimintaan.

– Mutta Rajavartiolaitos on hyvissä ajoin tiedottanut meitä siitä, että koska tämä kaluston päivitys on edessä. Eli he ilmoittivat etukäteen, että tilapäisiä valmiuden rajoitteita tai taukoja lentovalmiudessa voi kesällä tulla.

Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, onko toimintavalmius vajeen vuoksi alentunut?

– Valmius on ollut aika hyvä, parempi kuin mitä itse odotin. He ovat todella paljon venyneet ja lentäneet pelastustoimen tehtäviä. Tiedän, että tilanne on ollut siellä (Rajavartiolaitoksessa) vaikea. Minun tietoon ei ole tullut kertaakaan sellaista, että kopteri ei olisi lentoon lähtenyt, kun sitä on pelastustoimen tehtäviin tarvittu.

– Tehtävät on hoidettu hyvin huolimatta siitä, että on ollut vaikea tilanne puuttuvien koptereiden vuoksi.

Jos Suomeen iskisi esimerkiksi yllättävä suuri luonnonkatastrofi, niin pystyttäisiinkö siihen tämänhetkisellä kalustolla reagoimaan tarvittavalla tavalla?

– Jos tulee tosi iso katastrofi, kuten esimerkiksi Ruotsin metsäpalot, niin varmasti ollaan vaikeuksissa. Ja suurissa vaikeuksissa. Emme selviäisi siitä omin avuin, näin se on.

”Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan”

Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläisen mukaan valmiustaso ei ole kaluston vajauksen vuoksi laskenut.

– Päivystys ei ole meillä katkennut missään vaiheessa. Olemme kyenneet täyttämään kaikki vaatimukset näillä kolmen etelän Super Puman ja kolmen pohjoisen koneen normaalilla toiminnalla. Mutta tilanne on huomattavasti helpompi, kun saamme kaikki maailmalla olevat koneet valmiiksi ja kotimaahan.

Eli Rajavartiolaitoksen toimintakykykö ei ole konevajauksen vuoksi heikentynyt?

– Selviämme tehtävistämme ja pystymme täyttämään ne, mutta joudumme tekemään enemmän töitä sen eteen, että kaikki sujuu hyvin. Huollossa joudutaan tekemään välillä pidempää päivää, että saadaan nopeutettua koneiden kiertoa, koska runkoja on vähemmän. Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan.

Pystyttäisiinkö tämänhetkisillä pelastushelikoptereilla reagoimaan riittävän hyvin, mikäli Suomeen tulisi yllättävä suuronnettomuus?

– Nyt on hyvä kysyä, että mikä on riittävän hyvin. Suuronnettomuuteen meillä valmius on se, mikä on vaadittu. Eli pystymme aina irrottamaan neljä meripelastuskonetta yhteen tehtävään.

Vaikuttiko kalustovajaus siihen, ettei Ruotsiin lähetetty heinäkuussa heti apua metsäpalojen sammuttamiseen? Ruotsiin pyydettiin erityisesti ilmasammutuskalustoa.

– Minun pöydälleni ei koskaan tullut avunpyyntöä. Eli ajatus on varmaan ollut siellä poliittisella tasolla. Tilanne on se, että pystymme vastaamaan niistä velvoitteista, mitä täällä kotimaassa on asetettu.

– Jos meille olisi tullut esimerkiksi käsky tukea Ruotsia ilma-aluksella, niin olisimme pystyneet irrottamaan pohjoisesta koneen miehistöineen. Se olisi kuitenkin tarkoittanut jonkinlaisia muutoksia kotimaassa. Ei valmiuteen, mutta muutoksia sekä henkilöstön että kaluston sijoittelussa.

Milloin Super Pumien odotetaan olevan jälleen käyttökelpoisia?

– Kun kaksi nyt ulkomailla olevaa Super Puma -konetta ovat palanneet Suomeen, lähtee vielä yksi kone ulkomaille modifikaatioon. Ajatus on, että keväällä 2020 meillä on koko modifikaatio-ohjelma läpi käyty, ja kaikki viisi konetta olisivat normaalisti käytössä.

Lue lisää: Suomen päätös kieltäytyä avusta Ruotsin metsäpaloissa herätti kritiikkiä – Sisäministeriön virkamies: ”Kaluston lisääminen olisi toivottavaa”


Trumputin-päivänä vikaa lentokoneissa

Myös molemmat Rajavartiolaitoksen lentokoneet, Dornier Do 228 -mallia, olivat loppukesästä tilapäisesti pois käytöstä. RVL:n vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläinen kertoo, että Dornierit olivat lentokiellossa heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun teknisen vian vuoksi.

Jääskeläisen mukaan lentokoneet on nyt korjattu ja ne ovat toiminnassa. Dornier-valvontalentokoneita käytetään merialueiden raja- ja ympäristövalvonnassa.

Vika Dornier-lentokoneessa havaittiin ensimmäisen kerran 16. heinäkuuta, eli samana päivänä, jolloin Helsingissä tapasivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin.

– Havaitsimme heinäkuussa normaalissa operatiivisessa toiminnassamme, kohteen yllä tapahtuneessa lentosuoritteessa, että keinohorisonttijärjestelmään tuli vika. Vika ilmeni, kun oli lennetty ilmassa jonkin aikaa ympyrää tietyn kohteen yllä, Jääskeläinen avaa.

– Teimme myöhemmin koelennon myös toisella koneella, ja huomasimme, että siihen tuli tämä sama vika. Eli, että kyse ei ole vain yhden koneen häiriöstä.

Keinohorisontti on lentokoneissa oleva laite, joka antaa tietoa koneen asennosta. Keinohorisontti on äärimmäisen tärkeä etenkin yöllä ja huonolla säällä lentäessä, jolloin lentäjät eivät näe koneen asentoa katsomalla ulos, vaan joutuvat luottamaan vain mittareihinsa.

Jääskeläinen ei kommentoi, suorittiko lentokone vian ilmetessä tehtävää liittyen Helsingissä järjestettyyn presidenttien huipputapaamiseen.

– En kommentoi sitä, mitä olemme tuolloin 16.7. koneella tehneet, koska siinä mennään niin syviin operatiivisiin detaljeihin. Rajavartiolaitos toimii valtion ilmaoperaattorina turvallisuusviranomaisille, ja tuemme monesti poliisia erilaisissa tehtävissä. Olimme silloin tehtävässä tukemassa poliisia.

Aiheutuiko 16.7. lennolla vaaratilannetta?

– Varajärjestelmä ja hyvä sää mahdollistivat koneen tuomisen alas turvallisesti. Kyseenomaisessa tilanteessa ei muodostunut vaaratilannetta.

Olisiko kone voinut pahimmassa tapauksessa syöksyä alas?

– No joo. Mutta meillä on hyvin tiukka proseduurikulttuuri. Kun se vika on havaittu, niin tehtävä on keskeytetty ja kone tuotu alas.

– Jos spekuloidaan, niin pahimmillaan tuo vika tarkoittaa sitä, että ohjaajat menettävät tajunnan siitä, missä asennossa kone on. Silloin ei tiedä mihin kone on menossa, ylös, vai alas vai minne.

Lue lisää: ”Tässä on Rajavartiolaitoksen uusi Super Puma -helikopteri – edeltäjä näytti kyntensä jo Estonian upotessa”

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt