Kotimaa

Bisquitin kolumni: Järkipuhetta

Julkaistu:

Kolumni
Kun ihminen on tavallisen taajamajärjen ja huonosti sisäistetyn kirjaviisauden välissä varttunut, luontevassa suhtautumisessa tekoälyyn riittää haastetta.
Pientä älyllistä helpotusta on toki siitä, kun on ehtinyt elää aikana, jolloin tietokoneita kutsuttiin sähköaivoiksi.

Vauhti, jolla tietotekniikka on jo tähän päivään mennessä valloittanut maailman, on huimaava. Eikä kyydissä ole taatusti odotettavissa hidastumista.

Alalla puhutaankin ns. Mooren laista. Sen mukaan älylaitteiden nopeus kasvaa häkellyttävästi ja näppäimet pienenevät ällistyttävästi tietyssä syklissä.

Kukapa olisi joskus sähköaivojen aikaan osannut kuvitella mitään sen kaltaistakaan, jonka tänä päivänä tunnemme arkisesti esineiden internetinä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erilaiset vehkeet ja vempaimet, missä tahansa maapallolla sitten sattuvat olemaankaan, pystyvät verkon välityksellä tyynen asiallisesti, sulassa sovussa, loukkaantumatta ja provosoitumatta keskustelemaan toistensa kanssa.

Nuorempaa väkeä näkee jo kutsuttavan nettinatiiveiksi, mutta heilläkin matkaa esineiden suvereniteettiin on vielä kosolti.

Todellinen nettinatiivius, siis sellainen, jossa voidaan puhua alkuperäisistä kyborginaaleista, odottaa vielä aivojen fyysisen manipuloinnin, lähinnä robotomian kaltaisten operointitekniikoiden kehittymistä.

Tekoälyn on pelätty tuhoavan työpaikkoja, mutta asiantuntijat ovat yhtä mieltä, ettei tämä ole totta.

Tieto on huojentava. Jokuhan niitä paikkoja joka tapauksessa tuntuu vievän, mutta ainakin nyt yksi syytön siis tiedetään.

Toinen uhkakuva on tuotakin pahempi. Mitä tekoäly tulee tekemään perinteiselle älymystölle?

Vielä tähän huoleen ei tunnuta kovin vakavasti suhtauduttavan, valmistautumisesta puhumattakaan. Ylekin on alkanut ihan vanhaan malliin listaamaan Suomen merkittävimpiä ajattelijoita.

Vanhaan malliin sikäli, että Paavo Lipponen teki kymmenen vuotta sitten suomalaisviisaista aivan vastaavan listauksen, silloin toki omilla varoillaan.

Jos mukaan ei oteta erästä melko tuoretta nobelistia, jolta oma erinomaisuutensa ei näytä jääneen huomaamatta, Ylen lista on hämmästyttävän samanlainen.

Ja miksi ei olisi. Ajattelijat ovat kautta aikain olleet paljolti toisiaan muistuttavaa väkeä.

On tosin todettava, että tämän päivän näkökulmasta antiikin suuret filosofit luokiteltaisiin lähinnä aktiivimallin kohderyhmäksi.

”Ajattelen, siis olen.” Tämmöistä älyllistä latteutta meille on suurena viisautena tuputettu, vaikka itse asiassa kyseessä on kartesiolainen väännös antiikin filosofien itsereflektiosta ”oleskelen, siis ajattelen”. Perinne jatkuu vahvana.

Tekoälyn hyötyjä ei ole syytä kiistää. Tekoälyyn perustuvalle kasvojentunnistukselle on varmasti kysyntää väestön ikääntyessä. Toki sillä edellytyksellä, että nimi tulee mukana.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt