Kotimaa

Pronssiveistoksen sisältä löytyi upea kulta-aarre Riihimäellä – Intendentti uskoo, että jatkoa seuraa

Julkaistu:

Veistoksen sisältä löytyi kultasormuksia, joiden arvo pelkkänä romukultana on kymmeniä tuhansia euroja.
Riihimäen Taidemuseossa on pian nähtävillä hyvin harvinainen näyttely.

Kun taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärvi lahjoitti vaimonsa Tatjana Wähäjärven kanssa valtakunnallisesti merkittävän taidekokoelman Riihimäelle vuosina 1993-1999, ei vielä tiedetty, että lahjoituksen kätkeytyy upea yllätys.

Yksi hämmästyttävimmistä löydöistä oli kätkettynä Carl Wilhelmsin vuonna 1946 veistämän Torpan tyttö -nimisen pronssiveistoksen sisään.

– On erittäin harvinaista, että veistosten sisältä löytyy tällaisia kultasormuksia, Riihimäen taidemuseon intendentti Katja Vuorinen-Parm kertoo Ilta-Sanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pronssiveistoksen sisältä löytyi kokoelma pyykkinaruun pujotettuja kultasormuksia. Kaikkiaan sormuksia on 147 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu paino on noin 800 gramma. Valtaosa sormuksista on puolipyöreitä sileitä sormuksia. Mukana on kymmenkunta kantasormusta ja muutamia kivisormuksia. Sormukset pronssipään sisään on tallettanut todennäköisimmin keräilijä, taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärvi.

Katja Vuorinen-Parmin mukaan konservoinnin ja kehysten vaihdon yhteydessä vaihdettaessa paljastuu joskus isojakin yllätyksiä, kuten jopa sellaista, että löytyy uusi maalaus, mutta veistoksien yllätykset ovat harvinaisia.

– Emme vielä tiedä, miksi sormukset on sijoitettu veistoksen sisään. Sormusten tarina jatkuu vielä, jos tutkimuksissa selviää, keille nämä sormukset ovat kuuluneet. Oikeastaan tästä voi aueta loputon tarinoiden virta, hän kertoo.


Tällainen kokoelma on kyseessä

Valtaisa Riihimäen taidemuseon kokoelma sisältää yli 2 000 esinettä, Joukossa on maalauksia ikoneja ja aasialaisia antiikkiesineistöä.

Lahjoitettuja esineitä on kartoitettu ja tutkittu Riihimäen taidemuseossa yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja tutkimustyö jatkuu edelleen.


Sormusten leimat kertovat, että suurin osa niistä on valmistettu Suomessa ja ne ajoittuvat 1800 -luvun lopusta 1970-luvulle saakka. Sileät sormukset ovat miesten ja naisten kihlasormuksia ja vihkisormuksia.

Lisäksi löytyy monogrammi- ja ammattisormuksia. Sormukset ovat käytettyjä ja niiden leimat ja kaiverrukset kertovat sormusten käyttäjistä. Sormukset kertovat, että aina nuorella parilla ei ole ollut mahdollisuutta ostaa kultasormusta kihlaus- tai vihkimispäivinään.

Yhteen sileään puolipyöreään kultasormukseen on kaiverrettu: Onni 31.7.-41, mutta valmistusleima paljastaa, että sormus onkin valmistettu Helsingissä vasta vuonna 1956. Toisen sormuksen kaiverrus kertoo, että Naima ja Emil on vihitty 25.8.1892, mutta sormus on hankittu myöhemmin, koska sen valmistusleima on vuodelta 1897.

Saman pariskunnan kihlasormuksen kaiverrus kertoo pariskunnan kihlautuneen 29.8.1887, mutta itse sormus on hankittu samaan aikaan kuin vihkisormuskin.


Kätkö paljastui konservaattorin kuntotarkastuksessa loppuvuodesta 2004. Sormukset ovat parhaillaan luetteloitavina, puhdistettavina ja tutkittavina, ja tutkimuksen jälkeen ne voidaan asettaa yleisölle esille nähtäväksi.

– Sormuskokoelman nykyarvo pelkkänä romukultana on muutamia kymmeniä tuhansia euroja, mutta niiden tarinan arvo voi olla iso, intendentti Katja Vuorinen-Parm kertoo.

Lue lisää: 3 vuotta sitten uponnut venäläinen sotalaiva löytyi – lastina kaikkien aikojen suurin 115 miljardin euron kulta-aarre?

Sormuslöytö on ensimmäistä kertaa yleisön nähtävillä Rakas Riksu -päivässä sunnuntaina 9.9. klo 10 alkaen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt