Erikoinen suunnitelma Venäjällä: Uusi kaupunki aivan Suomen rajan tuntumaan

Julkaistu:

Venäjällä suunnitellaan ”Karjalan Piilaaksoa” Suomen rajan tuntumaan.
Venäjällä on virinnyt ajatus rakentaa linnuntietä noin kymmenen kilometrin päähän Suomen rajasta uusi Alho-niminen korkean teknologian kaupunki.

Kaupunki tulisi Parikkalan korkeudelle Lahdenpohjan piirin Kurkijoelle, jossa sijaitsee 65 asukkaan Alho-niminen entinen suomalaiskylä.

Piilaakso-tyyppisestä jättihankkeesta kertoi elokuun lopulla Karjalan tasavallan talouskehitys- ja teollisuusministeriö verkkosivuillaan.

 

Kuulostaa äärimmäisen neuvostoliittolaiselta ja päättömältä. Ei kukaan voi ajatella, että tämä toteutuisi edes puoliksi.

Asiaa on käsitellyt ministeriön investointityöryhmä, ja pietarilaisen kaupunkisuunnitteluinstituutin on tarkoitus järjestää Alhon suunnittelusta kansainvälinen tarjouskilpailu.

Pietarin satelliittikaupungiksi suunnitellun Alhon pinta-ala olisi noin 50 neliökilometriä, ja sinne tulisi lehtitietojen mukaan 25 000–50 000 asukasta.

Ministeriön visioissa Alhoon tulisi yliopiston ja sen kampusalueen ohella muinaiskulttuurien kansallispuisto, lomakeskus, huvipuisto ja Laatokka-museo.

Lisäksi ministeriö havittelee Alhoon muun muassa korkean teknologian yrityksiä, maataloutta, matkailuyrityksiä, lento- ja helikopterikenttää sekä junaratainvestointeja.

– Kuulostaa äärimmäisen neuvostoliittolaiselta ja päättömältä. Ei kukaan voi ajatella, että tämä toteutuisi edes puoliksi. Venäjällä ei ole koskaan ollut puutetta suureellisista suunnitelmista, kuittaa Venäjä-asiantuntija, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta.

Hänen mukaansa Alho-suunnitelmaan on listattu kaikki asiat, joita Venäjällä juuri nyt halutaan edistää.

– Ehkä on myös katsottu presidentti Vladimir Putinin ukaasit digitalisaatiosta, tuottavuuden kasvattamisesta ja ympäristöasioiden huomioimisesta.

 

Kuulostaa äärimmäisen neuvostoliittolaiselta ja päättömältä. Ei kukaan voi ajatella, että tämä toteutuisi edes puoliksi.

Solangon mukaan olennainen kysymys on, kuinka monella muulla Venäjän alueella rakennetaan vastaavia pilvilinnoja. Esimerkiksi Tatarstanin Kazaniin havitellaan samanlaista kaupunkia.

– Piirustukset ovat varmaan samasta sylttytehtaasta, Solanko arvioi.

Karjalan tasavalta tarvitsisi oman Piilaaksonsa. Työttömyys on Karjalassa Venäjän keskiarvoa korkeampi, teollisuustuotanto matelee ja väestö vähenee. Lapsikuolleisuus on moninkertainen esimerkiksi Suomeen verrattuna.

Matkailu on luonnoltaan rikkaan Karjalan tasavallan tärkeimpiä kehityskohteita, ja turistien määrä muualta Venäjältä on kasvanut. Laatokan luoteisosien suosituimmat nähtävyydet ovat Valamon luostari ja Ruskealan vedellä täyttynyt kaivos Sortavalan lähettyvillä, jotka houkuttelevat turisteja ympäri Venäjää.

Presidentti Putinilla on huvila Valamossa, ja Panaman paperit -tietovuodon perusteella Putinin arvellaan olevan isäntänä myös Sosnovossa eli Raudussa sijaitsevassa hiihtokeskuksessa ja Sortavalassa sijaitsevassa Winterin huvila -matkailukylässä.


Se, että Luoteis-Laatokan seutu on Venäjän presidentille tärkeä, voi edesauttaa projektin etenemistä.

– Mutta en usko senkään tarkoittavan, että sillä olisi takanaan valtiojohdon määräys, jolloin hankkeella voisi olla joku toteutumisen edellytys. Voi olla, että lopputuloksena on esimerkiksi uusi matkailukeskus, arvioi Solanko.

Venäjä haluaa rajan auki Parikkalassa

Venäjällä on vuosia voimallisesti ajettu Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä ja avaamisesta kaikelle liikenteelle. Venäjä lähetti aiheesta nootitkin Suomelle 2015 ja 2017.

Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on näkyvästi esillä myös Alho-kaupunkihankkeessa.

Toistaiseksi Parikkala-Syväorosta pääsee yli kuitenkin vain päiväsaikaan ja erityisluvalla, joka myönnetään etupäässä puunkuljetusautoille. Muut joutuvat ylittämään rajan joko etelämpänä Imatralla tai Lappeenrannassa tai pohjoisempana Tohmajärven Niiralassa sijaitsevien ylityspaikkojen kautta.

20 paikallisen suomalaisen yrittäjän ryhmä, johon kuuluu muun muassa hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer, on myös Parikkala-Syväoron kansainvälistämisen kannalla.

Yrittäjäryhmä on valmis perustamaan rajanylityspaikkaa pyörittävän osakeyhtiön ja sijoittamaan siihen rahaa.

Taustalla on halu kasvattaa venäläismatkailijoiden virtaa Suomeen ja helpottaa alueen suomalaisyrittäjien liiketoimia Venäjän suuntaan.

Myös Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntajohtajat Matti Viialainen ja Pentti Mäkinen kannattavat Parikkala-Syväoron kansainvälistämistä. Maakuntaliittojen teettämän tutkimuksen mukaan kansainvälistäminen toisi välittömästi 42 miljoonan euron lisämatkailutulon Suomelle.

Suomen virallinen kanta on kuitenkin tyly: ulkoministeriön mielestä nykyiset rajanylityspaikat riittävät nykyisille liikennemäärille, eikä valtio etenkään nykyisessä poliittisessa tilanteessa ole ollut valmis kansainvälistäminen vaatimiin lisäkustannuksiin.