Jenni Haukio julkaisi kolmasosan kaikista twiiteistään elokuun aikana – viestinnän professori lisäisi loistavaan somestrategiaan vielä yhden seikan

Julkaistu:

Jenni Haukio aktivoitui Twitterissä elokuussa, mutta aihevalinnoillaan pelaa yhä varman päälle. Kolme viestinnän ja julkisuuden asiantuntijaa arvioivat rouva Haukion somestrategiaa.
Sosiaalisen median palvelua Twitteriä käyttävä ei ole voinut olla huomaamatta runoilijan ja tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion viime aikaista aktivoitumista. Hänen kirjoittamiaan ja jakamiaan päivityksiä tupsahtaa verkostojen kautta omaan virtaan liki päivittäin, vaikkei edes itse kuuluisi Haukion yli 8000 seuraajan joukkoon.

Vaikka Haukio on rekisteröitynyt Twitteriin jo vuonna 2014, hänen reilusta 180 päivityksestään noin 60 on elokuun aikana tehtyjä. Vaikka aktiivisuus on lisääntynyt, Haukio jakaa tyylilleen uskollisesti pääasiassa kolmeen eri aiheeseen liittyviä päivityksiä. Hänen tilillään tilaa saavat lukemiseen ja kirjallisuuteen, luontoon ja eläimiin sekä lapsiin ja koulunkäyntiin liittyvät aiheet. Viime aikoina hän on ollut huolissaan esimerkiksi kouluteiden turvallisuudesta, koulukiusaamisesta ja eläinturismin eettisyydestä.
Lisäksi Haukiota selkeästi liikutti uutinen kuollutta poikastaan kantaneesta valaasta.

– Elämän ja kuoleman rajat ylittävä äidin rakkaus. Yhteistä kaikille lajeille, Haukio kirjoitti jakamansa uutisen saatetekstiksi.
Haukiota ovat myös kiinnostaneet suomen kielen sananlaskut.
Aiheet kulkevat luontevasti käsi kädessä hänen tehtäviensä kanssa. Koska Haukio tunnetaan runoilijana, Turun Kirjamessujen ohjelmajohtajana ja tulevan Minna Canth 175 -juhlavuoden suojelijana, kirjallisuus on lähes itsestään selvä aihe hänelle myös sosiaalisessa mediassa.
Hänen oma kiinnostuksensa ja harrastuneisuutensa luonnon ja eläinten parissa sekä tehtävänsä Suomen luonnon päivän suojelijana selittävät luontoaiheisia twiittejä.
Edelleen Haukio jakaa eniten Tasavallan presidentin kanslian julkaisemia tai muita miehensä työhön liittyviä päivityksiä, jotka liittyvät hänen rooliinsa presidentin puolisona. Päivitykset sisältävät joko virallisia tiedotteita tai kuvia edustustehtävistä. Myös Melania Trumpin jakama rouvien yhteiskuva sai runsaasti ihailua.


Sekaan mahtuu myös pieniä väriläiskiä, kuten kuva tästä Porin kaupungin lähettämästä postikortista.

Haukio on onnistunut välttämään kritiikin hengeltään piikikkäässä verkkoympäristössä

Turun yliopiston viestinnän dosentti Jukka-Pekka Puro on pannut muutoksen merkille. Hänen mukaansa Haukio käyttää tiliään suorastaan henkilöbrändejä käsittelevien oppikirjojen mukaisesti niin, että itse tuotettua sisältöä ja muilta lainattuja jakoja on sopivassa suhteessa. Lisäksi hän osaa valikoida esille tuotavat aiheet osuvasti.

– Haukioon liittyen on vaikea löytää minkäänlaista kriittistä tai ilkeää puhetta. Häneen kohdistuu hyvin vahva myötäkarva Twitterin kaltaisessa ympäristössä, joka on hengeltään ja luonteeltaan ilkeilevä. Se on saavutus sinänsä, Puro arvioi.

Julkisuuden ja viestinnän asiantuntijat eivät osaa arvioida suoraa syytä Haukion äkilliselle aktivoitumiselle.

Puro uskoo Haukion pyrkivän johdonmukaisesti vahvistamaan rooliaan presidentin puolisona ja käyttämään asemaansa eettisesti, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti tärkeiden asioiden tukemiseen.

– En usko hänen ajavan omaa poliittista uraa, vaan nimenomaan vahvistavan instituutiota, eli asemaansa first ladyna, Puro sanoo.

Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus arvelee rouva Haukion vain innostuneen Twitteristä viime aikoina. Samalla hän heittää ilmoille myös toisenlaisen vaihtoehdon.

– Voi spekuloida, että hän etsii uutta roolia, onhan selvää, että hänen uransa jatkuu vielä pitkään tavalla tai toisella Niinistön kauden jälkeen. Ennen presidentin puolisoksi ryhtymistä hän työskenteli puolueen viestintäpäällikkönä, eikä hän olisi ensimmäinen politiikkaan mukaan lähtenyt presidentin puoliso, Isotalus sanoo.

”Superturvalliset aiheet ovat toisaalta ihan hyvä strategia”

Viimeisimmän Edelman Trust -luottamusbarometrin mukaan ihmiset luottavat vuosi vuodelta vähemmän poliitikkoihin ja muihin auktoriteetteihin, minkä ansiosta muille mielipidevaikuttajille on jaossa entistäkin enemmän vaikutusvaltaa. Erityisesti kansalaiset seuraavat samaistuttavia henkilöitä, joita Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän ja johtamisen professori Vilma Luoma-aho kutsuu termillä ”person like me”, minun kaltaiseni ihminen. Twitter-tilinsä puolesta Jenni Haukio lähentelee termin määritelmää.

– Hän on sisäpiirin näkijä, joka tuo somen kautta ihmisläheisemmän kuvan presidentin maailmaan, mutta hän ei ole suoraan vallassa. Siksi häneen ei sisälly samanlaisia ennakko-oletuksia, että hän yrittää ajaa jotain läpi ja vaikuttaa.

Luoma-aho arvioi Haukion aihevalinnat ”superturvallisiksi”, sillä niillä on lähes mahdotonta jakaa mielipiteitä tai ihmisiä.

– Se on toisaalta ihan hyvä strategia. Olisi aika iso riski ruveta vastustamaan tiettyä kehitystä tai kertoa seisovansa jonkun tietyn hankkeen takana muita vastaan.

Kansalaiset kapaisivat lisää henkilökohtaisuutta ja samaistumispintaa

Jenni Haukion seuraajamäärä räjähti sen jälkeen, kun presidentin kanslia tiedotti pariskunnan odottavan heidän ensimmäistä yhteistä lastaan. Samaten Niinistön 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi napattu yhteiskuva presidentistä, Aaro-pojasta ja perheen Lennu-terrieristä levisi kulovalkean tavoin keräten valtavasti huomiota myös Haukion Twitter-tilillä.
Tätä taustaa vasten Luoma-aho toivoisi näkevänsä rohkeamminkin tätä puolta Haukiosta. Hän selittää ihmisten etsivän sosiaalisesta mediasta hyvän olon tunteita positiiviseen tunnevajeeseensa, mistä kaikenlaisten lapsi- ja eläinvideoiden suosio on selvä esimerkki. Kun suomalaisten luottamus presidentti-instituutioon on jo vankalla pohjalla, vahvemman emotionaalisen suhteen luomisessa riittää vielä työsarkaa.

– Haukion elämässä on paljon asioita, joihin ihmiset voisivat samaistua, mutta hän ei niitä halua avata. Riski on minimaalisen pieni, mutta tunnesuhde äärimmäisen palkitseva. Ei sen tarvitse olla mitään muuta kuin kuva hänestä lastenvaunujen kanssa kävelyllä, jotta mielikuva pelkistä jakkupuvuista ja juhlista hälvenisi, Luoma-aho sanoo.

Juttuun on haastateltu myös verkkojulkisuuden tutkija Salla-Maaria Laaksosta Helsingin yliopistosta.