Poliisit kertovat rajuimmista kohtaamistaan koulukiusaamisista: ”Uskomattomia, kuvottavia juttuja”

Poliisit muistelevat rajuimpia koulukiusaamisjuttujaan. He muistuttavat, että usein koulukiusaaja syyllistyy rikokseen.

31.8.2018 19:46

Kotkassa tapahtuneesta koulukiusaamisesta kirjattiin rikosilmoitus pahoinpitelystä, kun epäilyjen mukaan kiusaajat pakottivat teinipojan laittamaan suuhunsa paristoja ja hevoskastanjoita maanantaina. Poika joutui sen vuoksi tähystysleikkaukseen.

Kaakkois-Suomen poliisin vanhempi konstaapeli, koulupoliisina toiminut Timo Härkönen ja Lounais-Suomen poliisin koulupoliisi Riku Sukari kertovat joitain rajuimpia tapauksia, joihin he ovat törmänneet urallaan.

Molemmat poliisit haluavat haastattelun alkajaisiksi puuttua kuitenkin yhteen epäkohtaan.

– Yleisesti puhutaan koulukiusaamisesta, jos 15-vuotias potkaisee toista mahaan. Jos se tapahtuu kadulla, kyseessä on pahoinpitely, Sukari sanoo.

Härkönen on jo kauan puhunut samasta asiasta.

– Raivostuttaa se, ettei edelleenkään puhuta asioista niiden oikeilla nimillä. Koulukiusaaminen saattaa pitää sisällään useita eri rikosnimikkeitä. On voitu syyllistyä esimerkiksi eriasteisiin pahoinpitelyrikoksiin, joista puhutaan vain koulukiusaamisena.

Tällaisia tapauksia Härkönen ja Sukari muistavat uraltaan.

Sukari kertoo vuoden takaa parista tapauksesta, jossa tekijöinä oli alakouluikäisiä koululaisia. Eräässä tapauksessa turkulaiskoulussa lapsi kaadettiin maahan, jonka jälkeen häntä potkittiin päähän ja vatsa-alueelle.

Toinen mieleen tuleva vakava tapaus sattui, kun koululainen löi toista koulussa ruuvimeisselillä. Tästä ei kuitenkaan tullut uhrille kuin pintahaavoja. Molemmista tapauksista kirjattiin rikosilmoitukset joko törkeänä pahoinpitelynä tai pahoinpitelynä.

Koska tapauksissa tekijät olivat alle 15-vuotiaita eikä heitä lain mukaan rangaista, tapaukset etenivät sovitteluun. Silloin sovitaan korvauksista ja puhutellaan vielä tekijää.

 Raivostuttaa se, ettei edelleenkään puhuta asioista niiden oikeilla nimillä. Koulukiusaaminen saattaa pitää sisällään useita eri rikosnimikkeitä.

Sukari kertoo, että usein kiusaaja haluaa purkaa omaa pahaa oloaan muihin.

– Joku vuosi sitten menin jo muistaakseni kolmatta kertaa puhuttelemaan erästä noin kolmasluokkalaista kiusaamisesta. Kävi ilmi, että häntä oli isäpuoli pahoinpidellyt aina, kun äiti ei ollut kotona. Hänellä oli silloinkin pahoinpitelyn jälkiä alaraajoissa. Aina on syy, miksi joku kiusaa, Sukari kertoo.

Hänen mukaansa poliisin puuttuminen kiusaamiseen on yleensä tehokas tapa. Jos kiusaaminen ei lopu kerrasta, poliisi jatkaa asian hoitamista ja ottaa järeämpiä keinoja käyttöön.

– Tavalla tai toisella se saadaan loppumaan.

Härkönen on vuosien varrella jakanut joitain kiusaamistapauksia omalla Facebook-tilillään.

Viime elokuussa hän julkaisi päivityksen viesteistä, joita kiusaajat lähettivät eräälle tytölle. Viestit ovat karua luettavaa:

– Hyi saatana mikä lehmä.

– Tapa ittes kukaan ei kaipaa tommosta paskaa ihmistä

– Vedä ranteet auki ja kuole.

– Mee tappaan ittes saatanan ruma.

Härkönen kertoo, että nuoret tytöt haukkuvat toisiaan usein somessa, koulussa ja kouluajan ulkopuolella.

– Liiankin monissa tapauksissa joku masentuu, alkaa kokea itsetuhoisia ajatuksia ja koulumenestys ja koko elämä tietyllä tavalla romahtaa. Ne ovat aivan uskomattomia, jopa kuvottavia juttuja, mitä siellä nuorten maailmassa tapahtuu. Osa toipuu, osa ei koskaan.

Toisessa päivityksessä hän kertoo eteläkarjalaisesta koulusta, joka soitti poliisille kiusaamistapauksesta vuosia sitten. Kun partio meni paikalle, ”nuorella kaverilla” oli huuli rikki ja silmä turpoamassa umpeen.

– Kerrottiin osallisille ja opettajakunnalle, että kyseessä on taas kerran ihan oikea pahoinpitely, ei edelleenkään ”kiusaamista”, Härkönen lataa.

Härkösen mukaan asiaa selvittäessä tuli esiin loppujen lopuksi kymmenkunta erillistä pahoinpitelyä, vahingontekoa, laitonta uhkausta, näpistystä ja kunnianloukkausta. Tässäkin tapauksessa nuoret olivat levittäneet toisistaan perättömiä huhuja somessa.

Poliisihallituksen tilastoista käy ilmi, ettei poliisille asti tulleiden kiusaamistapausten määrä ole kasvussa. Tilastointia vaikeuttaa se, etteivät tapaukset tule poliisille koulukiusaamisina, vaan niissä on jokin rikosnimike.

Jos kuitenkin tarkastellaan rikosilmoituksia, joissa on mainittu koulukiusaaminen, saadaan suuntaa antavia tilastoja. Tällaisia rikosilmoituksia tehtiin 122 vuonna 2012,102 vuonna 2013,101 vuonna 2014, 97 vuonna 2015,104 vuonna 2016 ja 94 vuonna 2017. Tänä vuonna elokuun 28. päivään mennessä rikosilmoituksia on kertynyt 55.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?