Ranskan ja Suomen yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma annettiin medialle juuri presidentti Emmanuel Macronin ja pääministeri Juha Sipilän tiedotustilaisuuden alkaessa Kesärannassa. Sipilä palasi vielä tiedotustilaisuuden jälkeen vastaamaan suomalaismedian kysymykseen muun muassa julkilausuman sisällöstä ja euroalueen kehittämisestä.
Sipilän mukaan julkilausuman pihvi on siinä, että se nostaa esiin EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuusartiklan 42.7. Tämä artikla velvoittaa jäsenmaat antamaan toisilleen apua kriisin sattuessa. Toisin sanoen Euroopan ei pidä varautua ainoastaan ulkoisten kriisien hoitamiseen kriisinhallinnan keinoin.
– Me keskustelimme tästä tuossa automatkallakin, Sipilä kertoi toimittajille.
– Monille Euroopan maille puolustusyhteistyön syventäminen on kriisinhallintaa koskevaa. Nyt me nostamme tämän yhteisen artiklan perussopimuksesta sille kuuluvalle paikalle – sen yhteinen toteaminen on tässä se juttu.
Lue lisää: Suomelta ja Ranskalta julkilausuma Euroopan puolustuksesta: Sotilaallista liikkuvuutta parannettava
Ranska aktivoi solidaarisuuspykälän vuoden 2015 terrori-iskujen jälkeen. Silloin Suomi lähetti Libanoniin lisää rauhanturvaajia, jolloin Ranska pystyi irrottamaan Libanonista joukkoja kotiin terrorismin vastaiseen työhön. Ranskan presidentti totesi tänään Suomen olleen ensimmäinen maa, joka vastasi Ranskan avunpyyntöön.
Ranska ja Suomi ovat olleet erimielisiä euroalueen tulevaisuudesta. Macron on jo visioinut muun muassa euroalueelle omaa budjettia ja valtiovarainministeriä. Suomi on perinteisesti tiukan talouskurin linjalla. Aiheesta puhuttiin, ja osapuolille selvisi hyvin missä ajattelun erot ovat.
– Emusta (Euroopan talous- ja rahaliitosta) keskusteltiin puolisen tuntia, Sipilä kertoi tapaamisestaan Macronin kanssa.
– Selitin Macronille suomalaista lähestymistapaa markkinakurin kautta. Me katsomme niin, että taloudellisiin shokkeihin – sitten kun niitä tulee – pystytään vastaamaan sitten, kun meidän (Euroopan maiden) taloutemme on yhteisesti sovituissa rajoissa. Eli on alle 60 prosentin velkasuhde ja julkinen talous tasapainossa.
– Sitten, kun tulee shokki, silloin velkasuhteesta voidaan joustaa jopa kymmenen prosenttia bkt:sta, jolloin liikkumavaraa on paljon. Tästä käytiin pitkä keskustelu. Sanoin, että suomalaiset ovat väsyneitä ajattelemaan, että miksi me noudatamme näitä sääntöjä ja teemme budjettileikkauksia, kun koko Euroopassa ei toimita samalla tavalla. Hän oli täsmälleen samaa mieltä siitä, että pitää edellyttää jokaisen pitävän asiansa kunnossa.
