Kotimaa

6 avointa kysymystä Kuopion turmasta: Miksi kuljettaja kertoi bussin jarruista kaksi erilaista versiota?

Julkaistu:

Kuopion bussiturma
Ilta-Sanomat kokosi yhteen kuusi kysymystä Kuopion tuhoisasta bussiturmasta, jossa kuoli neljä bussin matkustajaa.
1. Miksi kuljettaja kertoi jarrujen toimimisesta kaksi erilaista versiota?

Kuljettaja kertoi perjantaina poliisille, että linja-auton jarrut eivät toimineet ja hän oli menettänyt ajoneuvon hallinnan. Onnettomuustutkintakeskus puolestaan kertoi lauantaina, ettei kuljettaja ilmaissut onnettomuuden johtuvan jarrujen pettämisestä.

Yllä olevalla videolla näkyy reitti, jota turmabussi ajoi.

Otkesin mukaan auton jarrut toimivat kunnolla, eivätkä ne aiheuttaneet onnettomuutta. Otkes on kuitenkin tehnyt tietopyynnön selvittääkseen, onko ajoneuvotyypin kanssa ollut ongelmia muualla.

Linja-autosta käytiin läpi myös muut tekniset ominaisuudet, kuten ohjauksen ja renkaiden toimivuus.

– Mitään viitteitä siitä, että joku tekninen vika olisi aiheuttanut onnettomuuden, ei ole, Otkesin johtava tutkija Kai Valonen toteaa.


2. Kuljettajan terveydentila: oliko kuljettaja väsynyt?

Poliisi kertoo selvittävänsä onnettomuuden mahdollisena syynä teknisen vian ja liikenneolosuhteiden lisäksi kuljettajan terveydentilaa onnettomuutta edeltävältä ajalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Bussin on kerrottu lähteneen liikkeelle Kalixin kunnasta perjantaiaamuna kello 6.30. Onnettomuus tapahtui perjantaina kello 14.50.

IS kertoi sunnuntaina matkan vastuullisen kysyneen kuskilta useampaan kertaan, että onko tämä väsynyt. Kuski vakuutti vielä hetkeä ennen rysähdystä, ettei hän ole väsynyt.

Valosen mukaan jälkikäteen on hankalaa tutkia, oliko kuljettajan verensokeri onnettomuushetkelle liian alhainen. Valosen mukaan tätäkin tullaan kuitenkin miettimään.

Kuljettaja on vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen.

Turmabussi oli Kemin Liikenteen tilausajossa. Kemin Liikenteen mukaan kuljettaja ei ollut vakituisessa työsuhteessa. Yhtiö ei halunnut kommentoida IS:lle sunnuntaina, kuinka paljon se käyttää kuljettajinaan eläkeiän ylittäneitä kuljettajia.


3. Liikennekäyttäytyminen: oliko kyyti hoipertelevaa?

Terveydentilan lisäksi poliisi kertoo selvittävänsä kuljettajan liikennekäyttäytymistä onnettomuutta edeltävältä ajalta.

Savon Sanomien mukaan jotkut matkustajat ovat kertoneet bussin edenneen epävarmasti. Kyydissä ollut karaokekerhon puheenjohtaja vahvisti IS:lle kyydin olleen hoipertelevaa, ja bussin ajaneen hyvin lähellä rekka-autoja ja henkilöautoja ennen kuin lähti ohittamaan.

Kemin Liikenteen toimitusjohtaja Pentti Rytky kommentoi IS:lle kuljettajan olevan pätevä, eikä hän ole aikaisemmin huomannut kuljettajan työssä huomautettavaa.

– Olen ollut hänen kyydissään, se on ollut täydellistä toimintaa.


4. Miksi bussin vauhti ei hidastunut?

Itä-Suomen poliisin tilannekeskus kertoo rampin vaihtuvan loppupäässä liikennemerkin mukaisesti taajama-alueeksi, jossa on viidenkympin nopeusrajoitus. Moottoritiellä on ennen rampille nousua satasen nopeusrajoitus.

Liikenneviraston mukaan rampit katsotaan nopeuden muutosalueiksi, joilla ei käytetä erillisiä nopeusrajoituksia.

Otkesin mukaan bussin vauhti oli onnettomuushetkellä lähempänä moottoritienopeutta, vaikka sen olisi pitänyt olla noin 0–20 kilometriä tunnissa.

Valonen kertoo, että turmabussi on automaattivaihteinen, joten polkimina ovat vain kaasu ja jarru.

Valosen mukaan on myös mahdollista, että kaasu ja jarru ovat menneet sekaisin.

–On varmaan mahdollista sekin. Mahdollisuuksia on tietysti muitakin.

Valonen kertoo, että linja-autoissa käytetään vauhdin pudottamisessa jarrun lisäksi myös hidastimia. Myös turmabussissa oli sellainen. Valosen mukaan hidastimen käytöstä ei ole tässä vaiheessa tietoa.

–Hätätapauksessa käytettävissä on myös käsijarru, mutta senkään käytöstä ei ole toistaiseksi tietoa.


5. Viimeiset sekunnit – miksi bussi ei ajanut suoraan?

Otkesin mukaan yhteistyö kuljettajan kanssa sujui hyvin ja hän kertoi onnettomuudesta mielellään. Ongelma on se, että onnettomuudessa kaikki on sattunut muutaman sekunnin sisällä.

–Muutamassa sekunnissa on tapahtunut paljon asioita, jolloin kuljettajan huomio menee varmaankin siihen, että miten tilanteesta selviytyy mahdollisimman pienillä vahingoilla. Kukaan ei tuollaisen tilanteen jälkeen pysty varmasti kertomaan, mitä kaikkea vipua ja poljinta on painettu.

Bussi oli menossa kylpylähotelli Rauhalahteen, joka olisi ollut risteyksestä katsoen vasemmalla. Bussi ohjautui kuitenkin kulkusuunnassaan oikealle.

– Kuljettaja oli huomannut, ettei risteykseen ajo tule onnistumaan ja tehnyt parhaansa. Bussi oli ohjattava jonnekin, ja sekään ei onnistunut, Valonen kertoo.

Kuljettajalla olisi ollut risteyksessä suoraan edessään myös tie, johon bussilla olisi voinut ajaa. Valonen ei osaa sanoa, onko edessä ollut autoja, vai miksi kuljettaja ei ole ohjannut kulkuneuvoa suoraan.


6. Millainen risteyksen liikennetilanne oli?

Ennen liittymästä junaradalle suistumista linja-auto törmäsi viiteen liittymässä olleeseen henkilöautoon.

Poliisi ei ole toistaiseksi kertonut, miten onnettomuudessa mukana olleet autot olivat sijoittuneet liittymässä. Myöskään siitä, olivatko autot pysähtyneenä, vai liikkeessä, ei ole toistaiseksi tietoa.

Myöskään henkilöautoissa olleiden henkilöiden määrästä ei ole tietoa.