Hassan Zubierin rahankeräys­kampanja joutui poliisin syyniin – useita erilaisia ratkaisu­vaihto­ehtoja

Julkaistu:

Turun sankariauttajalle Hassan Zubierille kerättiin yli 30 000 euroa. Poliisihallitus selvittää, toteutettiinko rahankeräys laillisesti.
Ruotsalainen Hassan Zubier muistetaan Turun viime vuoden elokuun puukotuksista.

Hän nousi Suomessa sankarin asemaan, kun hän yritti pelastaa puukotuksen uhriksi joutunutta naista. Kesken pelastustöiden hän sai kuitenkin myös itse Abderrahman Bouananen puukosta.

Zubierin auttama nainen kuoli ja Zubier sai itse erittäin vakavia vammoja. Hän joutui pyörätuoliin, lääkäreiden arvion mukaan loppuiäkseen.

Zubier on joutunut viime päivinä kuitenkin negatiiviseen valoon. Hän on jäänyt kiinni esimerkiksi valheistaan, kuten IS on aiemmin uutisoinut.

Poliisihallitus selvittää puolestaan parhaillaan sitä, tehtiinkö hänen hyväkseen kerätty rahoituskampanja laillisesti. Poliisihallitus aloitti selvityksen tällä viikolla, kun se sai asiasta ”ulkopuolisen vinkin.”

– Saimme asiasta tällä viikolla tiedon. Selvitämme asiaa, ja katsomme, mistä on kyse, ja onko toimenpiteille tarvetta, Poliisihallituksen arpajaishallinnon ylitarkastaja Emmi Tengman kertoo IS:lle.

Keräys järjestettiin GoFundMe-joukkorahoitussivustolla, ja sen nimi oli ”Hassan Zubier’s Medical Fund”. Keräys alkoi joulukuussa 2017, ja ihmiset lahjoittivat sen aikana Zubierille kaikkiaan yli 32 600 euroa.

Laki sanoo, että rahankeräystä varten on oltava poliisin antama rahankeräyslupa. Keräyksen yhteydessä on ilmoitettava luvan numero, sen myöntäjä ja kerrottava, mihin tarkoitukseen sekä millä alueella varoja kerätään. Tietoja ei oltu julkaistu Zubierin sivulla. Asiasta on aiemmin uutisoinut ainakin Yle.

– Meidän tiedossa ei ole, että tällä keräyksellä olisi ollut lupaa, Tengman selvittää.

Keräyksen laittoi pystyyn Pohjanmaalla asuva nainen. Tengman sanoo, että rahankeräyslupaa ei voida ylipäätään myöntää yksityishenkilölle.

Tengman tähdentää, että rahankeräyslupaa voidaan kylläkin hakea yksityishenkilön auttamiseksi, mutta luvan pitäisi hakea yleishyödyllistä toimintaa harjoittava yhteisö tai säätiö.

– Silloin edellytyksenä on, että henkilöllä on sairaus, onnettomuus tai joku muu vastaava tilanne, ja siitä on pitänyt tulla taloudellisia vaikeuksia, Tengman sanoo.

Rahankeräyslupa voidaan myöntää myös uhrin lähipiirissä syntyneelle, epäviralliselle ”avustusrenkaalle”, jossa on useita ihmisiä.

Ilta-Sanomat tavoitti torstaina illalla naisen, jota Zubier syyttää tapauksesta. Nainen sanoi, ettei halua puhua asiasta nyt julkisuudessa. Zubier itse kertoo käyttäneensä kaikki rahat. Rahat ovat Zubierin mukaan menneet jokapäiväisiin asioihin ja lainojen maksamiseen.

– Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä tulee poliisin erityislupaan. Hänen (naisen) olisi pitänyt hankkia kaikki luvat tätä varten, Zubier sanoi IS:lle torstaina.

Kun Poliisihallitus on tehnyt oman selvitystyönsä Zubieria koskevassa rahankeräyskampanjassa, se voi päätyä useisiin eri ratkaisuun. Se voi antaa esimerkiksi huomautuksen tai jättää asian sikseen. Yksi vaihtoehto on myös se, että Poliisihallitus tekee paikalliselle poliisilaitokselle tutkintapyynnön epäillyn rahankeräysrikoksen selvittämiseksi.

Tengman sanoo yleisellä tasolla, että tapauksia pohditaan tapauskohtaisesti.

– Joskus päästään sillä, että annetaan ohjeistusta, jos ei ole tapahtunut isoa virhettä.

– Jos taas on mennyt enemmän pieleen, me voidaan tehdä esimerkiksi tutkintapyyntö poliisilaitokselle, onko rikos tapahtunut, Tengman selvittää.