Kotimaa

Lapin metsistä löytyy yhä natsi-Saksan leimoilla varustettuja esineitä, joista maksetaan satoja euroja

Julkaistu:

Lapista löytyy yhä esineitä, jotka ovat huudossa sotaharrastajien keskuudessa.
Toinen maailmansota näkyy edelleen Lapissa hyvin konkreettisella tavalla.

– Kun osaa katsoa, maastosta löytyy edelleen aika paljon jälkiä, sanoo arkeologi Oula Seitsonen Helsingin yliopistosta.

Joskus kaivauksissa on onnea ja vastaan tulee henkilökohtaisia esineitä. Kuten tupakkarasian kansi, jossa lukee kyrillisin kirjaimin ”Jakovilta”.

Tyypillisempi jälki on kasa säilyketölkkejä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kaikki hyödyllinen tavara, jota ei tuhottu sodan jälkeen, kerättiin aika tehokkaasti talteen jälleenrakennuksen aikana. Kun oli pulaa kaikesta, kerättiin poltetuista raunioista nauloja ja lapset suoristivat niitä.

Jäänteitä löytyy koko Pohjois-Suomen alueelta. Alueella oli enimmillään yli 200 000 saksalaista.

Suurimmillaan puhutaan saksalaisten leiripaikoillensa rakentamista hirsimökeistä. Sodan jälkeen monia asuttivat evakot.

Sattumalta niihin ei yleensä törmää, sillä ne rakennettiin syrjäisille paikoille.

Räjähteitä Lapissa riittää vieläkin. Niitä löytyy joka vuosi.

Räjähteitä etsitään tieten tahtoen metallinpaljastimilla. Joillekin ne ovat koriste-esineitä, tietysti deaktivoinnin jälkeen.

– Se on hengenvaarallista puuhaa sellainen, Seitsonen huomauttaa.

Metallinpaljastimien hintojen laskettua keräilyharrastus on lähtenyt lentoon. Keräilijät ja tutkijat ovat osittain kilpasilla.

Kaivelun jälkiä tulee vastaan usein.

– Kuoppia löytyy oikeastaan kaikilta saksalaisten leiripaikoilta, jotka ovat muutaman kilometrin päässä ajettavista teistä.

Kuoppien viereltä taas löytyy ”lajitteluasemia”. Esimerkiksi keramiikka on järjestelty riveihin.

– Ainoa mitä sinne on jätetty on tavallisia valkoisia lautasenpalasia. Ilmeisesti kaikki sellaiset, missä on leimoja, on kerätty mukaan.

Haluttuja ovat erityisesti saksalaisten kotkaleimoilla ja hakaristeillä varustetut astiat.

Esimerkiksi latvialaisella Kudlandmilitaria-sivustolla on kaupattu kotkaleimalla varustettua keittolautasta 135 euron hintaan. Kahvipannusta pyydettiin 295 euroa. Yhdysvaltalaisella Bunkermilitaria.comilla taas aterimista pyydetään kymmeniä euroja.

Virolaisella Espenlaub militaria -sivutolla yksittäisten astioiden hinnat nousivat 300 euroon.

Harrastajien keräilyinto on tutkijoiden näkökulmasta kaksipiippuinen juttu.

Toisen maailmansodan aikaiset muistot ovat harmaalla alueella. Koska ne ovat alle sata vuotta vanhoja, niillä ei ole kulttuuriperintönä lain suojaa.

Muinaismuistolain mukaan yli satavuotiaat esineet, joiden omistajaa ei tunneta, kuuluvat valtiolle. Puolustusvoimat taas vastaa maastosta löytyvistä esineistä, joiden oletetaan kuuluvan joko Suomen tai jonkin muun maan armeijalle.

Toisen maailmansodan aikaisten esineiden kerääminen ei siis ole kiellettyä. Löytönsä saa pitää, mutta tutkijat mielellään tietäisivät niistä.

Kuinka sitten toimia, jos löytää jotakin? Virallista protokollaa ei ole.

Yli vuosisadan ikäisistä esineistä voi ilmoittaa alueen maakuntamuseoon tai muuhun museoon, Sodankylän Kultamuseon museojohtaja Heli Heinäaho sanoo.

Löytöjään saa myös lahjoittaa ainakin Kultamuseoon.

Kehitteillä on myös mobiilisovellus, johon jokainen voisi merkitä löytönsä paikkoineen ja kuvineen. Tarkoituksena on luoda avoin tietokanta, jota pääsisivät hyödyntämään niin tutkijat kuin harrastajatkin.

Sovelluksen odotetaan valmistuvan ensi vuonna, Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Museoviraston yhteishanketta vetävä professori Suzie Thomas kertoo.

Osa arkeologeista haluaisi metallinpaljastimien käytön luvanvaraiseksi. Toisaalta on hyvinkin vastuullisia harrastajia, jotka ilmoittavat löydöistään Museovirastoon tai paikallismuseoihin, Seitsonen kehuu.

Harrastajista on ollut muutakin iloa tutkijoille.

– Jotkut harrastajista lukevat maisemaa eri tavoin kuin arkeologit ja päätyvät löytämään paikkoja, joihin arkeologit eivät menisi katsomaan.

Joka tapauksessa on hyvä tietää, että maan kaivaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Sitä ei siis saa tehdä ilman maanomistajan lupaa.

Alla olevalla videolla esitellään saksalaisten vanhoja asemia Lapin käsivarressa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt