Kasvisruoan uskotaan kelpaavan varusmiehille – hinnaltaan hieman liharuokaa kalliimpi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kasvisruoan uskotaan kelpaavan varusmiehille – hinnaltaan hieman liharuokaa kalliimpi

Julkaistu: 25.8.2018 9:36

Hävikin ei uskota kasvavan, sillä ikäpolvi on tottunut kasvisruokapäiviin. Jos ruoka ei kelpaa, sitä tuotetaan vähemmän

Armeijan ravintolapalveluista vastaavan Leijona Cateringin kehitysjohtaja Petri Hoffren kumoaa huolet siitä, että kasvisruoan lisääminen armeijan ruokailuissa voisi vaikuttaa negatiivisesti raskasta varusmiespalvelusta suorittaviin henkilöihin.

– Sillä ei ole väliä, onko proteiini peräisin lihasta vai kasvista. Ravintoarvoiltaan jo tällä hetkellä tarjottava kasvisruoka vastaa liharuokaa, ja täyttää ravitsemusneuvottelukunnan ohjeistukset.

Hoffrenin mukaan niin liha- kuin kasvisruoallakin saavuttaa puolustusvoimissa toivottuun 3400 kilokaloriin kasarmilla ja jopa 4000 kilokaloriin metsäleireillä.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Syksystä alkaen asepalvelusta suorittavat syövät kasvisruokaa kahtena päivänä viikossa: toisena päivänä kasvisruoka sijoittuu lounaalle, toisena päivälliselle. Näinäkin päivinä toisena lämpimänä ateriana saa halutessaan lihaa.

– Päätös kasvisruoan jakamiseksi kahdelle päivälle on tuotannollinen.

Kuvituskuva

Ruoka noudattelee lakto-ovovegetaarista ruokavaliota, eli siinä voidaan käyttää kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita ja kananmunaa.

Laskennallista kasvisruokapäivää eli vähintään kahta kasvisruoka-ateriaa pyritään noudattamaan myös maastoharjoituksissa, silloin kun Leijona Catering on ruokailusta vastuussa.

Armeijan päätös ottaa kaksi pakollista kasvisateriaa osaksi asepalveluksen viikoittaista ruokailua herätti niin iloa kuin ärtymystäkin lukijoiden keskuudessa.

Hoffren haluaa muistuttaa, että jo nyt kuuden viikon kiertävällä listalla on kahdeksan kasvisruokaa. Laskennalliseen kasvisruokapäivään ei siis hypätä tyhjästä.

Tulevat kasvisruoat ovat pitkälti samoja, mitä jo nyt tarjotaan niin sekasyöjille kuin armeijaa suorittaville kasvissyöjillekin.

– Kuohunta sosiaalisessa mediassa on nähdäkseni seurausta siitä, että meidän luullaan tarjoavan ruoaksi salaatinlehtiä, porkkanoita ja tomaatteja. Todellisuudessa kasvisruokamme on hyvin proteiinipitoista.

Kasvisruoan proteiininlähteinä käytetään muun muassa soijaproteiinia ja sieniproteiineja kuten quornia. Lisäksi Hoffren oikoo aiempaa uutisointia, etteikö härkäpapuja käytettäisi osana kasvisruokien valmistusta.

Päätös kasvisruokailun lisäämisestä pohjautuu ekologisuuteen ja ravintosuositusten muuttumiseen. Ravintosuosituksissa kehotetaan jatkuvasti vähentämään punaisen lihan määrää, ja ekologisesti lihakarjan hiilidioksidipäästöt ovat merkittävä osa ilmastonmuutosta.

Kasvisruoan uskotaan kelpaavan varusmiehille liharuoan tapaan.

Kasvisruoan uskotaan kelpaavan varusmiehille liharuoan tapaan.

Sen sijaan taloudellisesti kasvisruoan lisääminen kasvattaa kuluja.

– Proteiinirikkaan kasvisruoan tuottaminen on hieman liharuokaa kalliimpaa, muttei merkittävästi. Raha ei kuitenkaan ole merkittävä asia tässä.

Sen sijaan Hoffren painottaa, että puolustusvoimien ruokahuollon pitää olla mukana ajassa. Hän sanoo, ettei armeija voi tehdä asioita ”niin kuin se on aina sotien jälkeen tehnyt”.

Entä hävikki? Ruotuväki-lehden viime vuonna tekemän selvityksen mukaan vain 0,5 prosenttia asepalvelusta suorittavista on kasvissyöjiä. 22 000 varusmiehestä siis vain 88 syö kasvisruokaa.

Lue lisää: Ruotuväki: Suomen noin 20 000 varusmiehestä 88 on kasvissyöjiä

Määrä on huomattavasti kansallista keskiarvoa pienempi ja Hoffren suhtautuukin siihen lievän skeptisesti. Tutkimukset osoittavat myös, että ruokahävikki on kouluissa kasvisruokapäivinä tavallista suurempi.

Kasvaako ruokahävikki armeijassa silloin, kun tarjotaan kasvisruokaa?

– Ei voi yleistää, etteikö kasvisruoka kelpaisi. Esimerkiksi pinaattiletut on 15 ellei jopa 10 suosituimman ruoan joukossa. Hävikkiä syntyy enemmänkin ruokalajikohtaisesti, ja sitä tietysti seurataan.

Mikäli varuskuntaravintolassa huomataan, ettei ruokalaji kelpaa, vähennetään Hoffrenin mukaan sen tuotantoa.

Kuvituskuva

Armeijassa on pakollista kulkea ruokalinjaston läpi, mutta ruokaa ei ole pakollista armeijatermein ”räjäyttää” lautaselle. Koska syöminen ei ole pakollista, tulee suuri osa hävikistä siitä, että ruoka ei kelpaa lautaselle.

– Moni tämän päivän varusmiehistä on tottunut kasvisruokapäivään jo kouluaikoinaan, en usko sen olevan heille mikään ongelma.

Hoffren muistuttaa, että tarkoitus on tehdä mahdollisimman hyvää ja laadukasta ruokaa. Jokainen ruokalaji maistatetaan koeryhmällä, ennen kun se päätyy palvelusta suorittavien suuhun.

– Loppuun voisi vielä sanoa, ettei kyse ole kummoisemmasta kuin koulujen puuropäivät tai keittopäivät. Armeijaruokailu luonnollisesti kiinnostaa, muttei tämä mikään järisyttävä muutos ole, että jonain päivänä sekasyöjät syövät kasvisruokaa.

Lue lisää: Karjalan prikaatin taistelijat paljastavat lempiruokansa: uunimakkara, pastat, kedab (luit oikein, se on kedab)...

Tuoreimmat osastosta