Pariskunnan lomareissu kriisiytyi, kun ympärillä näkyi liikaa rakkautta – puoliso täräytti jäätävän kommentin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Pariskunnan lomareissu kriisiytyi, kun ympärillä näkyi liikaa rakkautta – puoliso täräytti jäätävän kommentin

Avioeroja laitetaan vireille juuri tähän aikaan vuodesta erityisen paljon. Tietyt syyt toistuvat kerta toisensa jälkeen.

26.8.2018 8:01

Suomalaiset jättävät määrällisesti eniten avioerohakemuksia lomakausien jälkeen elokuussa ja tammikuussa. Erokausi näkyy myös lisääntyneinä yhteydenottoina pariterapeuttien vastaanotoilla, asianajajien toimistoissa ja Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelimessa.

– Parisuhteiden ongelmista, erityisesti eroista ja vuorovaikutuksista, puhutaan kriisipuhelimessa aina paljon, mutta erityisen paljon lomien päättyessä ja niiden jälkeen. Lomiin ladataan usein paljon odotuksia tai ajatellaan, että katsotaan vielä loman yli ja tehdään sen jälkeen ratkaisu, jatkaako vai ei parisuhteessa, kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo.

Yllä olevalla videolla nähdään kolme tarinaa avioeroista.

Parisuhteen ongelmat ovat korostuneet erityisesti naisten soitoissa kriisipuhelimeen. Kuluvan elokuun aikana on haluttu puhua tavallista enemmän esimerkiksi uskottomuudesta ja päihteiden käytöstä.

Yksi syy siihen, että eroja tulee lomakaudella paljon, voi olla se, että arkena Oy Perhe Ab toimii täydellä höyryllä, eikä menojen ja harrastusten lomassa välttämättä edes huomaa, ettei suhteessa ole enää lämpöä ja läheisyyttä. Näin sanoo helsinkiläinen parisuhdeterapeutti Hanna Kinnunen. Sen sijaan lomalla, kun avioparilla on enemmän aikaa yhdessä, saattaa paljastua, että parisuhdetta ylläpitävä liima on joko heikkoa tai kokonaan kulunut pois.

– Lomalla parisuhteen laatu paljastuu. Silloin on tilaisuus huomata, että tässähän riidellään koko ajan, suhde tuntuu tyhjältä tai puolison kanssa ei ole enää mitään yhteistä.

 Jo ennen lomia alkaa tulla puheluita, joissa soittajat kertovat, että ero on todennäköisesti tulossa.

Yleensä taustalla on kuitenkin se, että joko toisella tai molemmilla on ollut tyytymättömyyttä liittoon jo aiemmin. Asiasta on saatettu jo puhuakin. Voi myös olla, että toinen on hautonut eroa jo pidemmän aikaa, mutta ei ole sanonut sitä puolisolleen, Kinnunen toteaa.

Suhteeseen tyytymätön kumppani voi olla jo itsekseen päättänyt, että suhde päättyy eroon, mutta hän ilmoittaa siitä vasta loman päätteeksi.

– Tällaisissa tapauksissa ei jää paljon sovittelemisen varaa, Kinnunen summaa.

Jos taas suhde voi hyvin, lomailu tuskin johtaa yllättävään avioerohakemuksen jättämiseen.

– Täytyy tapahtua jotain todella isoa, että hyvä parisuhde ajautuu loman aikana eroon.

Joskus pariskunta on päättänyt erosta yhteisesti jo aiemmin, mutta haluaa laittaa eron vireille vasta loman jälkeen, ettei oma tai lasten loma mene pilalle. Joskus yhdessäolo jatkuu kesän yli siksi, että kesän lomamatka tuli varattua jo hyvissä ajoin, eikä sitä tee mieli perua.

– On niitäkin tapauksia, joissa joko toinen tai molemmat ovat tyytymättömiä liittoon ja toivovat, että loma pelastaisi liiton, kun kerrankin on aikaa olla yhdessä, Kinnunen kertoo.

 Päihtyneenä sitä antaa itselleen helpommin luvan sanoa toiselle kaikenlaista.

Lomiin voidaan ladata paljon odotuksia.

– Jos odotukset eivät sitten toteudukaan, pettymys suhteeseen saa vahvistusta.

Joissakin suhteissa lomalla myös käytetään enemmän alkoholia.

– Lisääntynyt juominen ei välttämättä ole eron syy, mutta päihtyneenä sitä antaa itselleen helpommin luvan sanoa toiselle kaikenlaista. Alkoholi lisää riitelyä etenkin jo ennestään riitaisissa suhteissa, Kinnunen toteaa.

Yksi syy avioerohakemusten painottumiseen kesälomien ja vuodenvaihteen jälkeen voi Kinnusen mukaan olla myös se, että alkuvuosi ja koulujen alut ovat ihmisten mielissä symbolisesti uuden alkuja.

– Syksyllä ja tammikuussa elämä pistetään usein uusiksi, Kinnunen näkee.

Myös pääkaupunkiseudulla toimiva perheoikeuden asianajaja Sanna Svahn on työssään huomannut, että avioeroja haetaan runsaammin juuri pidempien loma-aikojen jälkeen.

– Jo ennen lomia alkaa tulla ensimmäisiä entäs jos -puheluita, joissa soittajat kertovat, että ero on todennäköisesti tulossa. Usein he haluavat tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa etukäteen esimerkiksi tilanteessa, jossa suunnittelevat lähtevänsä liitosta yhdessä lasten kanssa, Svahn kertoo.

Usein etukäteisneuvoja pyytävät naiset, jotka ovat kouluikäisten lasten äitejä. Tässä vaiheessa eroa ei välttämättä ole vielä otettu edes puheeksi perheessä.

– Yleensä neuvoja halutaan etukäteen siksi, että jos puolison kanssa tulee riitaa, soittaja tietää varmasti omat oikeutensa.

Miehet ottavat yhteyttä asianajajaan useammin kesälomien jälkeen, kun avioerosta on jo päätetty.

– Kesälomien jälkeen kysellään paljon myös sitä, mikä oikeus itsellä olisi erotilanteessa puolison omistamaan mökkiin. Usein mökkiin on panostettu yhteisesti, ja mielenkiinto on ymmärrettävästi siinä, saako mökkiä käyttää jatkossakin, Svahn toteaa.

 Syksyllä ja tammikuussa elämä pistetään usein uusiksi.

Jos eroavalla parilla on lapsia, eron kanssa nivoutuvat yhteen myös lasten huoltajuus-, tapaamis-, asumis- ja elatusasiat.

– Lapsiasioita koskevien hakemusten kohdalla olen huomannut, että niitä laitetaan vireille tai niihin liittyen ollaan yhteydessä asianajajaan heti alkukesästä. Se liittynee koulujen lomien alkamiseen. Yleensä asian eteneminen siirtyy kuitenkin loppukesään, jolloin käräjätuomarit palailevat lomilta, Svahn kertoo.

Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat ovat törmänneet työssään lukemattomiin tilanteisiin, joissa yhteinen kesäloma on ollut pariskunnalle se viimeinen pisara.

Ympärillä näkyvä rakkaus kriisiytti tilanteen

Eräässä tapauksessa pariskunta lähti ulkomaille lomalle useiden ystäväpariskuntien kanssa. Reissussa nautittiin alkoholia, ja pariskunnan illat päätyivät riitelyyn useamman kerran. Yöllisissä kähinöissä toinen täräytti loman aikana useamman kerran, että nyt tämä suhde on loppu. Eropäätös kuitenkin peruttiin aamun tullen.

Tälle pariskunnalle se, että ympärillä oli rakastavia ja toisesta huolehtivia pareja, korosti sitä, mitä heidän omasta suhteestaan puuttui.

Rakkaus ei riitä, jos toisesta ei pidä

Erään pariskunnan molemmille osapuolille vahvistui ja varmistui yhteisen loman aikana se, että ero on oikea päätös. Syynä oli se, että loman aikana puolisoa oli aikaa katsoa ja viettää tämän kanssa aikaa tavallista enemmän. Sen myötä ajatus siitä, ettei puolison kanssa ole tarpeeksi yhteistä ja tunteet ovat laimenneet, vahvistui.

Toista voi kyllä vielä rakastaa, mutta hänestä ei välttämättä enää pidä. Onnelliset parit haluavat viettää aikaa yhdessä, asiantuntijat huomauttavat.

 Kesälomien jälkeen kysellään paljon, mikä oikeus itsellä olisi erotilanteessa puolison omistamaan mökkiin.

Joskus toinen jää yksin lastenhoitajaksi

Eräs tyypillinen tilanne, joka voi johtaa eroon, on se, että toinen puoliso nauttii kesästään koko ajan golf-kentillä tai on muuten sitä mieltä, että hänellä on oikeus viettää lomaa yksin ilman perhettä. Tämä saattaa aiheuttaa yksinäisenä lastenhoitajana kesän viettävässä kumppanissa hämmennystä ja vihaa. Tilanne johtaa eroon, kun kotiin puolipakotetun puolison mitta tulee täyteen.

Ajatus yhteisestä kolmen viikon lomasta oli viimeinen pisara

Eräässä tapauksessa pari päätyi eroon jo ennen yhteistä lomaa lomaa. Suhde ei ollut voinut hyvin enää vähään aikaan, ja toinen puolisoista oli miettinyt eroa. Kun yhteinen loma lähestyi, tilanne kärjistyi: ajatus kolmesta intensiivisesti yhdessä vietetystä viikosta oli eron kannalla olevalle osapuolelle liikaa, joten hän päätti kertoa eropäätöksestään ja perua yhteisen loman. Onneksi jo ostettuun lentolippuun sai tehdä muutoksen, ja jätetty osapuoli sai matkaseuraa hyvästä ystävästä.

Lähisuvun voimakas vaikutus voi olla liikaa

Suomessa asuvien kansainvälisten parien kesken on tavallista, että loman tullen lähdetään vierailulle toisen puolison kotimaahan. Näissä tilanteissa käy toisinaan niin, että suomalainen puoliso näkee oman kumppaninsa täysin uudessa valossa, kun lähisuvun voimakas vaikutus tulee kirkkaana näkyviin. Suomalainen kumppani saattaa esimerkiksi ihmetellä puolison vanhempien vaikutusvaltaa, tämän yllättävää arvokonservatiivisuutta tai sitä, että kumppanin kotona ei saakaan esiintyä pariskuntana, vaan pitää teeskennellä, että ollaan vain ystäviä.

Ensimmäinen yhteinen reissu paljastaa paljon

Ensimmäinen yhteinen lomareissu on usein myös tuoreiden suhteiden koetinkivi. Uudesta puolisosta voi paljastua lomalla ikäviä puolia, kuten esimerkiksi se, että tämä kohtelee tarjoilijoita ikävästi, reagoi huonosti pieniinkin vastoinkäymisiin, pomottaa ja päsmäröi – tai ei koskaan sano omaa mielipidettään.

Suhde voi päätyä eroon myös, jos parin lomatoiveet eroavat toisistaan paljon. Yhteisestä lomasta tulee hankala, jos toinen haluaa reppureissata ja toinen sen sijaan yöpyä boutique-hotelleissa tai jos toinen makaisi rannalla ja kukkuisi aamun tunneille, kun taas toinen haluaisi patikoida 25 kilometriä päivässä ja herätä aikaisin.

Lapsille kerrotaan vasta seuraavan loman alussa

Vaikka moni pariskunta päätyy eroon yhteisen loman aikana, nähtävissä on myös se, että toisinaan vanhemmat odottavat koulujen päättymistä ennen kuin kertovat lapsille joko tulevasta erosta tai siitä, että ero on jo laitettu vireille. Näin vanhemmat ajattelevat järjestävänsä lapsille parhaan mahdollisuuden tottua muutokseen kesäloman aikana.

Alla olevalla videolla tarinoita, siitä mitä tapahtui eron jälken.

Hakemushuiput elo- ja tammikuussa

Suomalaiset jättävät määrällisesti eniten avioerohakemuksia tammikuussa ja elokuussa, juuri joulunpyhien ja kesälomien jälkeen, vahvistaa viime vuonna valmistunut neljän suomalaisen tutkijan tekemä selvitys. Kyseessä on ensimmäinen avioerojen kuukausivaihteluita pitkällä aikavälillä käsitellyt tutkimus.

Tutkijat koostivat maan kaikkiin käräjäoikeuksiin jätettyjen avioerohakemusten määrät Avioerohakemusten kuukausivaihtelu Suomessa vuosina 1994–2015 -selvityksessään.

Avioerohakemuksia pantiin tutkimusjaksolla vireille keskimäärin 18 179 kappaletta vuodessa.

Käräjäoikeuksittain tarkasteltaessa vireillepanojen maksimimäärät ajoittuvat joko tammikuulle (15 käräjäoikeudessa) tai elokuulle (12 käräjäoikeudessa).

Selvitys julkaistiin THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä loppuvuonna 2017. Tutkimus sai rahoitusta Suomen Akatemialta.

Lähde: Holopainen, Helama, Jalovaara ja Partonen: Avioerohakemusten kuukausivaihtelu Suomessa vuosina 1994–2015

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?