Niinistö tapaa Putinin Sotshissa – vierailun taustalla runsaasti nokittelua ja mustia pilviä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Niinistö tapaa Putinin Sotshissa – vierailun taustalla runsaasti nokittelua ja mustia pilviä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa keskiviikkona Mustanmeren rannalle tapaamaan Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia jännittyneessä ja hyvinkin herkässä kansainvälisessä tilanteessa.

Kuva maaliskuulta 2016, kun presidentit Niinistö ja Putin tapasivat Moskovassa.­

21.8.2018 11:49

Työvierailun asialistalle noussevat muun muassa Venäjän ja lännen suhteet, Ukraina ja Euroopan turvallisuus ja Syyrian sota.

Ilta-Sanomat seuraa tapaamista Putinin virallisessa kesäresidenssissä Botsharov rutsheissa ja analysoi sen antia tuoreeltaan sekä verkossa että printissä.

Putin ja Niinistö tapasivat Savonlinnassa heinäkuussa 2017.­

Niinistön työvierailu osuu erittäin kiinnostavaan ajankohtaan. Miksi juuri nyt -kysymys ei kuitenkaan ole tällä kertaa asianmukainen, sillä vierailusta sovittiin jo viime vuonna.

Krimin laittoman haltuunoton, Itä-Ukrainan sotatoimien, pakotteiden ja vastapakotteiden, malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen, Salisburyn hermomyrkkyiskun ja muiden ikävien tapahtumien jälkeen Venäjän ja länsimaiden suhteet ovat aivan toisenlaisessa jamassa kuin kesällä 2012. Tuolloin Niinistö ja Putin pelasivat yhdessä jääkiekkoa, vieläpä samalla puolella.

Tällä kertaa Venäjällä jo uutisoitiin vierailun kanssa samalle päivälle Sotshiin järjestetystä ”Venäjän ja Suomen ystävien” jääkiekko-ottelusta. Suomalaistietojen mukaan kumpikaan presidentti ei kuitenkaan osallistu otteluun eikä saavu sitä katsomaan.

Niinistön esiintyminen yhdessä Putinin kanssa ”Venäjän ja Suomen ystävien” hyväntekeväisyysottelussa olisi näyttänyt nykytilanteessa, ja kiekko-ottelusta viime viikolla nousseen kohun jälkeen, vähintäänkin kummalliselta. Show olisi muistuttanut Itävallan ulkoministerin Karin Kneisslin kohua herättänyttä häätanssia Putinin kanssa lauantaina Wienissä.

Työvierailun taustalla on runsaasti nokittelua ja mustia pilviä: Yhdysvaltain uudet Venäjä-pakotteet astuvat voimaan samana päivänä. Ne rajoittavat muun muassa ase- ja ilmailuteknologian vientiä Venäjälle, vastatoimena kaksoisagentti Sergei Skripalin ja tämän tyttären murhayritykseen Britanniassa. Yhdysvallat pitää Salisburyn hermomyrkkyiskua Venäjän sotilastiedustelun tekosena. Venäjä kiistää jyrkästi osallisuutensa.

Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat kärjistyneet Helsingin huipputapaamisen jälkeen.­

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita viilentävät lisäksi todisteet Venäjän vaikuttamisesta vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja vaikutusyritysten jatkamisesta kongressin marraskuisten välivaalien alla. Kongressissa on jo valmisteilla kaikkien aikojen järein pakotepaketti, joka horjuttaisi pahasti Venäjän jo nyt vaikeuksissa olevaa taloutta. Venäjä on uhannut vastata kongressin pakotteisiin järein toimin: taloudellisin, poliittisin tai ”muin keinoin”.

Kun pääministeri Dmitri Medvedev puhui hiljattain tästä lakipaketista, hän käytti ilmaisua ”taloudellinen sota”. Se ei ole vähättelyä, sillä Venäjä käy öljy- ja kaasukauppaansa ulkomaille dollareissa. Ankarimmillaan pakotteet hyydyttäisivät hiilivetyjen kauppaa ja jäädyttäisivät seitsemän suurimman venäläispankin varat Yhdysvalloissa. Lakipaketti tuskin kuitenkaan tulee voimaan kokonaisuudessaan.

Syyrian sodassa Venäjä puolestaan on kääntämässä rooliaan taistelevasta osapuolesta rauhantekijäksi. Putin toivoisi, että EU osallistuisi tuhotun maan jälleenrakentamiseen, jotta miljoonat pakolaiset voisivat palata kotiin. Se taas ei EU:lle sovi ilman samanaikaista poliittista ratkaisua, jolla taattaisiin pysyvä rauha alueella. EU ei katso hyvällä sitä, että Bashar al-Assad jäisi valtaan, Venäjä ja Iran saisivat poliittisen voittonsa, ja länsimaat maksaisivat laskun. Tämä on asia, jota Putin haluaa edistää, ja aloite noussee esiin myös Niinistön kanssa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?