Paljaat rinnat hämmensivät Hyvinkäällä – kuvat kertovat, että yläosattomuus oli lähes maan tapa 80-luvulla, kunnes jotain tapahtui

”Oli Akatemian virallisia oikeusteorian kursseja, joilla naiset saattoivat olla ilman yläosaa...”

19.8.2018 9:58

Ilman bikinien yläosaa hyvinkääläisellä uimarannalla liikkunut helsinkiläisnainen sai nuoret uimavalvojat pois tolaltaan ja lopuksi tarvittiin poliisia.

Kauas on tultu siitä kasari-Suomesta, jossa yläosattomuus oli uimarannoilla, ainakin pääkaupunkiseudulla, ei poikkeus eikä sääntö, mutta aivan tavallista ja arkipäiväistä.

Mitä tässä välissä on tapahtunut?

Hyvinkäällä ”pahennusta” herättänyt Hanna Tamminen, 27, kyseli Facebook-kirjoituksessaan tasa-arvonsa perään: vain miesten pienet rinnat saavat näkyä, naisten pitää piilottaa omansa, vaikka aurinko hellisi säteillään.

Lue lisää: Häkeltynyt uimavalvoja käski rinnat paljaana uineen Hannan pukemaan paidan – luova ratkaisu ei kelvannut: Poliisi paikalle

Mistä on kysymys?

Professori, emerita Kevät Nousiainen on huomannut ilmapiirin muutoksen Suomessa.

– Joskus 80-luvulla se (yläosattomuus) oli lähes maan tapa.

Nousiainen on suomalaisen naistutkimuksen uranuurtajia ja palveli Turun yliopistossa vertailevan ja yleisen oikeustieteen professorina.

– Oli Akatemian virallisia oikeusteorian kursseja, joilla naiset saattoivat olla ilman yläosaa eikä siitä kukaan huomauttanut. Esimerkiksi höyrylaivaristeilyllä pohjoismaalaiset naiset eivät alkaneet hikoilemaan, vaan reippaasti vain paitaa pois.

Nousiainen pohtii, onko Suomi muuttunut.

– Tässä on kyse käytöstavoista ja säännöistä, konventioista. Tuntuu, että vastakkainasettelu ja vanhoillisuus ovat lisääntyneet ja kaikki keskustelu polarisoituu.

Naisten oikeus yläosattomuuteen ei ole koskaan noussut tasa-arvotaistelun keihäänkärkeen.

– Eikä se varmasti kärkipäässä tasa-arvon ongelmia olekaan. Meillä on se vakiintunut tapa, että julkisilla paikoilla naiset pitävät yläosan päällään.

– On vaikea ajatella, että siitä voisi antaa jotain säädöstä. Juristikielellä voisi kysyä, mikä olisi tässä tapauksessa se oikeushyvä? Oikeus pukeutua mieleisellä tavalla?

Nousiainen ottaa vertailuun (islamilaisten) naisten oikeuden käyttää huivia.

– Silloin on jo kyse ihmisen työpaikasta verrattuna tähän (yläosattomuuteen uimarannoilla). Se on ihan toisen tason tasa-arvokysymys, Nousiainen muistuttaa.

– Mutta totta kai on aika ärsyttävää, että naisten pukeutumiseen kohdistuvat paljon konventionaalisemmat (sovinnaisemmat) säännöt ja tiukempi seuranta kuin miehillä.

Yläosaton Hanna Tamminen arvioi saaneensa kielteistä palautetta erityisesti naisilta. Hänen paljaat rintansa tuntuivat jakaneen naiset kahteen leiriin.

– Uskon sen, Nousiainen sanoo.

– Ja se voi olla yksi syy, miksi tätä asiaa ei ole (koskaan) nostettu tasa-arvo-ongelmien kärkeen. Se ei vaikuta elintärkeisiin ongelmiin, ja sen takana ei ole selvää (naisten) konsensusta.

Henkilökohtaisesti Nousiainen ei ymmärrä, miksi kenenkään pitäisi ottaa isoja kierroksia siitä, että joku toinen haluaa käyttää yläosaa tai olla käyttämättä.

– Mutta saada sille asialle lainsuoja, siitä ei ole ollut koskaan isompaa keskustelua.

Seksologi Osmo Kontula näkee Hyvinkään välikohtauksen yksittäistapauksena.

– Tulkitsen tilanteen niin, että kokemattomat nuoret miesvalvojat olivat epävarmoja säännöistä ja siitä, tuleeko valituksia, jos he eivät reagoi.

Kontulan mukaan ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että nykynuoriso olisi puritaanisempaa tai siveämpää kuin Hietsun yläosattomina miehittänyt kasarinuoriso. Pikemminkin päinvastoin. Näin siitäkin huolimatta, että yläosattomuus on käytännössä kadonnut Suomen yleisiltä uimarannoilta.

– Meidän kyselyssä alle 40- ja alle 30-vuotiaat ovat olleet suvaitsevaisempia kuin vanhemmat ikäluokat, kun on kysytty esimerkiksi pornosta, parinvaihdosta ja sadomasokismista.

Kevät Nousiainen ei ole aivan vakuuttunut nykynuorison estottomuudesta suhteessa vanhempiinsa tai isovanhempiinsa.

– Olisin varovainen tekemään johtopäätöksiä. Tuntuu, että meidän ajassamme on vastakkainasettelua ja naisten käyttäytyminen ja pukeutuminen ovat usein koetinkiviä sen suhteen, mitä suvaitaan.

Hietsussa 40 vuotta sitten rantavahtina palvellut lappajärveläissyntyperäinen Ami Melleri muistelee tunnelman olleen hyvin vapaa ainakin jo kesällä 1978, ja yläosattomuus oli saapunut Tukholman kautta Helsinkiin.

– Hämmentävää se toki oli nuorelle maalaispojalle. Ilmeisesti sama hämmennys tuotti Hyvinkäälläkin tämän kommelluksen, Melleri pohtii.

– Järjestyssäännössä puhuttiin silloin vain säädyllisestä pukeutumisesta, jos muistan oikein. Yläosattomuus oli hyvin yleistä.

Melleri muistelee pyöräilleensä samana kesänä Roihuvuoresta Hietsuun ilman paitaa, jolloin Hakaniemen torilla oli poliisiauton kovaäänisestä kuulunut kehotus: Poika, paita päälle!

Muotitutkija Ana Nuutinen vahvistaa, että yläosaton uimarantamuoti tuli Suomeen Ruotsista.

– Suomihan aina seuraa. Katsomme edelläkävijöitä. Silloin se tuli Ruotsista. Siellä oli ”henkkamaukkakin” ensin ja siellä käytiin katsomassa asioita. Nythän ne näkee netistä.

Yläosattomuus muuttui ilmiöstä muodiksi, kun sen omaksui niin sanottu kriittinen massa.

– Muoti on sitä, että isot joukot tekevät samaa asiaa samaan aikaan. Jos joku tekee sitä yksin vaikka Hyvinkäällä, se on henkilökohtainen pukeutumisnäkemys tai tyyli tai kannanilmaisu, Nuutinen määrittelee.

Yläosaton muoti rantautui Suomeen, kukoisti aikansa, kuihtui ja huuhtoutui pois eikä ole sen koomin palannut. 2000-luku ja uusi vuosisata ovat vierineet eteenpäin hyvin yläosallisesti.

– Nyt on puritanismi tietyllä tavalla uusi ilmiö ja metoo-kampanja on sen ilmenemismuoto. Elämäntyyleissä on konservatiivisuutta, Nuutinen pohtii.

Kaikki voi toki muuttua. Nuutinen leikkii ajatuksella, että Hyvinkään välikohtauksen saama huomio voisi olla niin sanottu villi kortti.

– Monesti muoti-ilmiöt lähtevät tietynlaisesta räjähdyksestä. Virkavalta voi olla sytykkeenä. Voihan se olla, että tästä tulee loppukesän pikamuoti-ilmiö, ainakin, jos tulee vielä helteitä, Nuutinen miettii.

– Ilmiö voi nousta esiin ja joka rannalta voi löytyä yksi tai kaksi tai enemmänkin. Se on kuitenkin silloin enemmän paikallinen ilmiö, kimppamuoti-ilmiö, ja ensi kesähän voi olla sadekesä.

Hyvinkään yläosaton-gate voi toimia keskustelunavauksena. Facebookissa on jo kuplinut tukea Hanna Tammiselle ja innokkaimmat ovat luvanneet osoittaa tukea riisumalla oman yläosansa.

– Sillä tavalla voi ottaa ihan fyysisesti kantaa ja sitten voidaan katsoa, missä vaiheessa yksittäiset kannanotot muuttuvat muodiksi. Voidaan myös keskustella, missä menee nudismin ja vapaan itsensä paljastamisen raja ja miten vapaa ihminen voi olla (vaatteista) ilman että sitä katsotaan kriittisesti.

– Silloin puhutaan luonnollisuudesta ja vääjäämättä tulee mieleen hippiaate.

Nuutinen korostaa, ettei tarkoittanut itsensäpaljastamisella sitä, mitä sana myös tarkoittaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?