Putkiremonttia tehnyt Niklas löysi kylpyammeen takaa seinästä paketin – sisältö saattaa olla hyvinkin arvokas

Julkaistu:

Seinän sisään oli piilotettu ”Veikkausvoitto” joulukuulta 1965.
Kuopiossa koettiin torstaina puolen päivän aikaan ihmeellinen hetki. Kerrostaloasunnossa kylpyhuoneen putkiremonttia tehnyt Niklas Rissanen löysi tiiliseinästä kylpyammeen takaa omituisen näköisen paketin.

Paketti oli kääritty Minigrip-pussiin, toiseen pussiin sekä paperikääröön, jossa luki ”Veikkausvoitto joulukuussa 1965”.

Rissanen avasi paketin jännittyneenä, ja sen sisästä löytyikin melkoinen yllätys: 18 000 markan arvosta hyvässä kunnossa olevia sadan markan seteleitä. Hän sanoo aavistelleensa, että paketista löytyisi huumausaineita, mutta toisin kävin.

– Olin hyvin ällistynyt, Rissanen kertoo.

Rissanen huikkasi löydöstään yläkertaan vastaavalle työnjohtajalle, ja pian työmiehet kummastelivat rahalöytöä yhdessä.

– Spekuloimme, että joku vanhus on ehkä laittanut ylijäämävoitot talteen kylpyhuoneen seinään ja varmaan sitten kuollut tai unohtanut ne sinne muuttaessaan asunnosta pois. Jotain sellaista siinä on varmaan käynyt, Rissanen miettii.

Suomen Pankin rahanarvolaskurin mukaan rahasumman arvo olisi nykyrahassa mitattuna lähes 33 000 euroa. Laskurissa on huomioitu inflaatioprosentti ja elinkustannusindeksi. Rikastumaan ei rahalöydöllä kuitenkaan pääse, sillä helmikuun 2012 jälkeen markkoja ei ole voinut enää vaihtaa euroiksi.

Kerrostalo, josta rahat löytyivät, on asiasta ensin uutisoineen Savon Sanomien mukaan rakennettu vuonna 1963.

Rissanen kertoo, ettei kylpyhuoneen kosteus ole vaikuttanut markkojen kuntoon, vaan ne ovat säilyneet vuosikymmenten yli ”priimakunnossa”. Hänen mukaansa rahalöydöt ovat remonttihommissa erittäin harvinaisia. Savon Sanomien haastattelema vastaava työnjohtaja kertoi lehdelle, että kerta on ensimmäinen, kun hänen urallaan eteen on sattunut rahakätkö.

– On ihan normaalia, että remonttien yhteydessä löytyy vanhoja lehtileikkeitä tai muuta vanhaa tavaraa. Mutta ikinä en ole törmännyt rahanippuun, hän kertoi Savon Sanomille.

Löytyneet markat ovat tällä hetkellä rakennuksen isännöitsijän hallussa. Hän pyrkii selvittämään, kenelle markat kuuluvat.

Suomi otti eurot käyttöön vuonna 2002. Kymmenen vuoden ajan suomalaisilla oli aikaa vaihtaa markkoja niiden nimellisarvoa vastaavaan euromäärään. Maaliskuusta 2012 alkaen markoilla on ollut enää lähinnä tunne- ja muistoarvoa.

Keräilyarvoakin on, mutta harvoin.

Etelä-Hämeen Numismaatikkoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Ahola kertoo, että vanhojen seteleiden arvo nousee joskus sen mukaan, kuka Suomen Pankin johtokunnasta setelin on allekirjoittanut. Keräilijät pyrkivät usein keräämään mahdollisimman monen eri johtokunnan jäsenen allekirjoituksia, joten harvinainen allekirjoitus saattaa nostaa setelin hintaa.

1960-luvulla harvinainen allekirjoittaja oli esimerkiksi Sacklén, mutta hän ei ole allekirjoittanut yhtäkään sadan markan seteliä.

Allekirjoitusta enemmän setelin arvoon vaikuttaa kuitenkin sen kunto. Ahola sanoo, että vaikka maallikon silmiin seteli näyttäisi kauniilta, numismaatikon mielestä se ei sitä välttämättä ole.

– Numismaatikon mielestä seteliä olisi pitänyt siirtää silkkihansikkailla. Jo se, että seteli on taitettu rahapussiin, venyttää sitä liikaa, Ahola kertoo.

Kuopion remonttimiesten tekemässä löydössä 18 000 markan aarre oli sadan markan seteleinä. Ahola sanoo, että kyllä setelinipulla on arvoa, jos sille vain olisi ostaja. Hän arvioi, että esimerkiksi yhden 1963 mallin sadan markan setelin arvo on noin 30–40 euroa.

Mikäli setelissä on tähtimerkintä, se on arvokkaampi. Silloin arvo voi mallista riippuen nousta jopa useisiin satoihin euroihin. Tähtimerkintä on seteleissä, jotka on laitettu liikkeelle korvaavina seteleinä vahingoittuneiden tilalle.

Ahola kuitenkin sanoo, että kun markat vaihtuivat euroihin, markkoja jäi lunastamatta paljon, ja sen vuoksi niitä löytyy suomalaisilta edelleen runsaasti.

– Mikäli setelit olisivat peräisin 1900-luvun alkupuolelta, vaikkapa ajalta ennen itsenäisyyttä, niiden arvo olisi aivan toinen.

– Vuoden 1963 mallin sadan markan seteleitä on painettu sata miljoonaa kappaletta, Ahola kertoo.

Hän harmittelee, että rahat olivat Veikkausvoittajalla jääneet käyttämättä. Aholan mukaan rahakätköjä on kuitenkin löytynyt mitä ihmeellisimmistä paikoista, kuten lipastojen salalokeroista, kaapeista, ilmastointikanavista sekä talojen seinien ja lattioiden sisästä.

Ahola neuvoo, että mikäli kotoa löytyy markkoja, joiden arvoa ei tiedä, niiden arvoa voi käydä arvioimassa Suomen Numismaatikkoliiton verkkosivuilla. Aiheesta löytyy myös kirjoja. Aholan mukaan tarvittaessa voi myös ottaa yhteyttä paikalliseen numismaatikkoyhdistykseen, jonka jäsenet osaavat nopeasti arvioida, ovatko setelit tai kolikot arvokkaita.

Oletko tehnyt löytöjä remontin tai vaikkapa suursiivouksen yhteydessä? Ota yhteyttä toimitukseen uutiset@iltasanomat.fi tai laittamalla kuvan löydöstä täällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt