Kotimaa

Kun millinen kiiski kasvoi loheksi – Presidentti Niinistö kuittasi arvostelijoille kalarunolla

Julkaistu:

”Mut kuka nyt kiiskejä onkisi, sanoi pojalle pojan järki.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on julkaissut Facebook-sivuillaan runon, jonka on yleisesti tulkittu olevan hänen vertauskuvallinen kommenttinsa viime päivinä velloneeseen keskusteluun presidentin kulissien takaisesta sisäpoliittisesta vallankäytöstä.

Runon nimi on oireellisesti ”Kalajuttu”.

Keskustelun tai kohun käynnistivät Aamulehden toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi kirjallaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra ja sitä ovat sen jälkeen kasvattaneet kommenteillaan niin oikeusoppineet kuin politiikan tutkijat ja media.

Kirjan mukaan Niinistöllä oli merkittävä rooli Fortumin patistelussa Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, jossa rakentajana on venäläinen Rosatom. Edelleen kirjassa kerrotaan Niinistön järjestäneen salaiseksi luonnehditun kokouksen kiky-sopimuksen maaliin saamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lauri Nurmi oli keskiviikkona puhumassa kirjastaan A-Studiossa. Niinistön Facebook-sivun kommentoijat ovat yhdistäneet ulostulon ajallisesti juuri A-Studioon.



Niinistön valitsema Lauri Pohjanpään runo ”Kalajuttu” aloittaa 10-osaisen sikermän "Eriskummainen uni merikäärmeestä". Se julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään kokoelmassa "Sininen hämärä" vuonna 1933.

Kalajutussa Pohjanpää kuvaa, kuinka hyvin pienestä asiasta kasvaa iso ja lopulta se kadottaa täysin kaikki yhteytensä todellisuuteen.

Aluksi on vain pieni innokas poika, joka saa ongella ”pikkirikkisen ja piikkisen kiisken”. Poika ei ymmärrettävästi ole tyytyväinen ”milliseen” kiiskeen, kukapa olisi, vaan, – näin riimitteli Pohjanpää:

Mut kuka nyt kiiskejä onkisi,

sanoi pojalle pojan järki.

Ja uljaasti huutaa kuikkasi:

- Hei vaan, ja taas tuli särki!

Tämän jälkeen todellisuus alkaa etääntyä nopeasti alkuperäisestä kalansaaliista.

Pojan isä oli niin ylpeydestä pollea, että isoveli uskoo pikkuveikan saaneen ahvenen. Nyt kirmaa jo sisko into piukalla kylänraitille levittelemään käsiään, kuten kalajuttupiireissä on tapana tehdä saaliin koon havainnollistamiseksi.

Naapurin eukko päättelee tytön käsienvälistä saaliin olevan ”emähauki”, ja ennen kuin päivä on puolessa, pieni kiiskenpoikanen on saanut siivet ja sen suomuista on kasvanut ”suuri lohi”.

Syynä ovat liioittelu ja niin sanottu rikkinäinen puhelin -ilmiö.

Tamperelaissyntyinen runoilija, teologian kunniatohtori Lauri Pohjanpää (1889-1962) oli siviiliammatiltaan uskonnon lehtori. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1925. Pohjanpää saavutti mainetta erityisesti rytmikkäillä eläinrunoillaan, faabeleillaan. Hänen tyttärensä on kirjailija Helena Anhava.

Tasavallan presidentin perheessä tunnetaan erittäin, jopa poikkeuksellisen hyvin suomalainen runous. Rouva Jenni Haukio on koonnut suomalaisesta vanhasta ja uudesta runoudesta laajan antologian nimellä Katso pohjoista taivasta. Otava julkaisi sen viime vuonna.

Haukio on itsekin runoilija, ja Pohjanpään tavoin Haukio käyttää runoissaan paljon eläinaihelmia.

Niinistö tunnetaan kirjallisuuden harrastajana ja tuntijana, joka ilmaisee itseään luontevasti myös kirjallisesti, ja osaa hyödyntää ulostuloissaan kirjallisuutta, mikä on yhteinen piirre yhden edeltäjän, Urho Kekkosen, kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt