Mikko Paatero kuulustelussa: Poliisiylijohtaja ei yksin valvo mitään

Julkaistu:

Helsingin poliisin tietolähdejutussa syytetty ex-poliisiylijohtaja kiistää tienneensä epäselvyyksistä.
Eläkkeellä oleva entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero on korkea-arvoisin nykyisistä ja entisistä poliiseista, jotka ovat syytteessä Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan puutteista ja valvonnan laiminlyömisestä.

Syyttäjän mielestä Paatero tuli jo vuonna 2009 tietoiseksi tietolähteiden käytön, rekisteröinnin ja valvonnan ongelmista. Syytteen mukaan Paatero laiminlöi valvonta- ja selvitysvastuutaan aina joulukuuhun 2013 asti.

Helsingin Sanomat paljasti marraskuussa 2013, ettei Helsingin poliisilla ollut lainkaan rekisteröityjä tietolähteitä. Tämä oli jyrkässä ristiriidassa julkisuudessa syntyneen käsityksen kanssa. Kaksi päivää lehtiartikkelin jälkeen silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) teki tutkintapyynnön, joka lopulta johti tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkaneeseen oikeudenkäyntiin.

Oikeudenkäynnin alkamisen myötä virkarikosjutun esitutkinta-aineisto tuli pääosin julkiseksi. Paatero kertoi esitutkinnassa olleensa siinä käsityksessä, että ihmisiä ei tuolloisten säännösten perusteella voitu rekisteröidä tietolähteiksi vastoin näiden omaa suostumusta.

– Tietolähde on henkilö, joka on halunnut antaa tietoa poliisille jostakin asiasta. Se voi olla hyvinkin erilainen henkilö, joko satunnainen tai useastikin tietoja antava henkilö. Se on myös henkilö, jonka poliisi on hyväksynyt tietolähteeksi ja joka henkilö on soveltuva sellaiseen tehtävään. Edelleen henkilön on pitänyt antaa suostumus siihen, että hän on tietolähde, Paatero sanoi kuulustelussa.

Hänen käsityksensä mukaan vuosina 2008–2013 tietolähteitä ei tarvinnut rekisteröidä, jos kanssakäyminen lähteen kanssa oli vain satunnaista. Myös tietolähteen omalla tahdolla oli Paateron mukaan merkitystä.

– Minulla on ollut se käsitys, että tietolähteen suostumus on tarvittu rekisteröintiin.

Paaterolta kysyttiin, edellyttikö hänen mielestään jokin säädös tietolähteen suostumusta rekisteröintiin.

– Periaatteessa kyllä. Ketään ei voi pakottaa tietolähteeksi, että sillä tavalla tarvitaan ns. suostumus, Paatero vastasi.

Juuri tähän suostumuksen puutteeseen perustuu Helsingin huumerikosyksikön entisen päällikön Jari Aarnion puolustus tietolähdejutussa. Aarnion mukaan huumeyksikössä oli ollut tietolähderekisteri, mutta kun uudet säännöt astuivat voimaan, kaikki tietolähteet halusivat pois rekisteristä.

Paatero sanoi esitutkinnassa saaneensa ylipäänsä vasta syksyllä 2013 tietää, ettei Helsingissä ollut rekisteröityjä tietolähteitä. Tuolloin oli asiaa penkoneiden toimittajien lisäksi tekeillä Poliisihallituksen koko maata koskeva selvitys rekisteröidyistä tietolähteistä.

Paatero kiistää syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän katsoo, ettei ollut poliisiylijohtajana vastuussa tietolähdetoiminnan epäkohdista. Näin riippumatta siitä kumpaan tulkintaan päädytään suostumuksen merkityksestä rekisteröinnille.

Käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa Paatero toteaa, ettei hän poliisiylijohtajana saanut käsiteltäväkseen tietolähdetoiminnan ongelmia, jotka eivät olisi jo olleet esitutkinnassa ja keskusrikospoliisin sekä valtakunnansyyttäjänviraston tiedossa.

Poliisiylijohtajan rooli poliisihallinnossa oli Paateron mukaan vastata suuremmista linjauksista, hallinnosta ja resursseista. Epäkohdat eivät tulleet hänen tietoonsa tai eivät kuuluneet hänen vastuulleen.

– Poliisiylijohtaja ei yksin valvo mitään, Paatero vastasi esitutkinnassa kysymykseen tiedottajarekisterin kehittämisen valvonnasta.

Paateron ohella Helsingin käräjäoikeudessa ovat syytteessä Aarnio ja kaksi tämän alaisena työskennellyttä poliisia, Helsingin apulaispoliisipäällikkö Lasse Aapio, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen sekä tuoreimpana nykyinen keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, jonka syyte nostettiin vasta maanantaina.