Avustusverkosto väittää: kohulennolla palautettu Ahmed kärsi poliisin väkivallasta – poliisijohtajan tietoon ei ole tullut ylilyöntejä

Julkaistu:

Poliisijohtajan mukaan Irakiin palautetaan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Hän ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta haluaa katkaista rikoshuhuilta siivet.
Maanantaina pakkopalautuksia vastustava Stop Deportations -avustusverkosto julkaisi Facebook-tiedotteen, jossa se väitti kohulennolla palautetun henkilön olevan irakilainen turvapaikanhakija.
Lento ja pakkopalautus nousivat julkisuuteen, kun vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen vastusti palautusta sillä seurauksella, että hänet jouduttiin poistamaan lentokoneesta.

Lue lisää: Vihreiden Aino Pennanen oli lähdössä lomalle, kun huomasi vaikertavan miehen – idea protestista syntyi hetkessä

Verkosto kertoo, että viime tiistaina palautettu Ahmed-niminen henkilö on palautettu levottomuuksista kärsivään Basran kaupunkiin Irakissa. Tiedotteen mukaan Ahmed piilottelee autiomaassa villikoirien ympäröimänä. Verkoston tiedotteessa hän kertoo pelkäävänsä.

– Olen rikki ja itken vain. Irakissa ei ole enää inhimillisyyttä, on vain pelkkää kuolemaa. Ihmiset ovat julmia toisilleen. Moni ihminen on jo sanonut voivansa käyttää minua hyväksi, koska minulla ei ole tukijoita. Minua pelottaa.

Ahmed kertoo myös Stop Deportationsin Facebook-julkaisussa suomalaisten poliisien olleen häntä kohtaan epäasiallisia. Hän muun muassa syyttää heitä epäinhimillisyydestä ja väkivallasta.

– Poliisi sitoi jalkani ja käteni ja vei viimeiselle penkkiriville. Koneessa poliisi painoi pääni polviin niin etten voinut hengittää. Luulin kuolevani, Ahmed kertoo avustusverkostolle.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon mukaan palautuksessa ei toimittu lainvastaisesti.

– Ei ole tiedossa, että poliisi olisi yliampunut, epäonnistunut palautuksen turvallisuuden varmistamisessa saatikka toiminut muuten väärin. Minulle tulleiden tietojen mukaan poliisi on toiminut ihan oikein. Minulle ei siis ole tullut poliisiylijohtajan sijaisena yhtään tietoon väitteitä lainvastaisuudesta poliisin toiminnassa, hän kertoo.

Heikinheimo myös toivoo, että mikäli moitittavaa poliisin toiminnassa havaitaan, valitukset vietäisiin eteenpäin virallisia väyliä pitkin.

Poliisijohtaja haluaa katkaista myös siivet huhuilta, joiden mukaan palautettava olisi varmasti ollut rikollinen.

– Yksittäistä tapausta emme vahvista tai kiistä, mutta Irakin Bagdadiin ollaan palautettu koko ajan myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, eikä pelkästään rikostaustaa omaavia henkilöitä. Myöskään poliisisaattueesta ei voi tehdä yksiselitteisiä päätelmiä siitä, onko kyseessä rikoksentekijä vai kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö. Myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voi olla syyllistynyt rikoksiin tai olla riski kansalliselle turvallisuudelle. Tilanteita on siis moninaisia.

Heikinheimon mukaan poliisi voi saattaa palautettavan henkilön kohdemaahan monesta eri syystä. Hänen mukaansa rikostaustan lisäksi päätökseen voi vaikuttaa muun muassa palautettavan aiempi historia palautusyritysten suhteen ja henkilön käyttäytyminen.

– Palautustapahtumassa pyritään aina turvallisuuteen. Sen perusteella tehdään arviot. Poliisisaattueesta ei tehdä päätöstä siis sen perusteella, mikä on ollut palautuspäätös.

Heikinheimo kertoo, että viime vuonna palautettiin poliisin toimesta noin 2 600 henkilöä. Näistä 556 palautettiin saatettuna, eli poliisi saattoi pakkopalautettavan kohdemaahan asti.

– Käytännössä poliisit siis yleensä valvoivat palautettavaa niin pitkään, kunnes kohdemaan viranomaiset hänet vastaanottivat.

Heikinheimon mukaan saattamassa on pääsääntöisesti kaksi poliisia. Joskus poliiseja voi olla myös enemmän, jos esimerkiksi palautettavan katsotaan aiheuttavan korkeamman turvallisuusuhan. Tällöin palautuksessa voidaan käyttää myös tiettyjä voimakeinoja.

Viime vuonna palautetuista henkilöistä 2 516 palautettiin julkisella reittilennolla, junalla tai laivalla. Vain 105 henkilöä palautettiin erillisellä tilauslennolla.

Stop Deportationsin tiedottaja Outi Popp kertoo, että he tavoittivat Ahmedin hän Suomessa olevan kaverinsa kautta. Popp kertoo nähneensä videota Basran autiomaasta ja varmistuneensa näin Ahmedin olinpaikasta.

Lisäksi hän kertoo, että on varmistettu Ahmedin olleen kohulentokoneessa Berliiniin.

Hän ei usko, että Ahmed valehtelisi oloistaan Irakissa.

– On tietysti vaikea kaivaa todistajia aavikolta, mutta meidän lähtökohtamme on, että ihminen puhuu totta. Välitimme siis turvapaikanhakijan kertoman, muuta emme väitä.

Popp kertoo, että Ahmed oli kuljetettu Bagdadiin Berliinin ja Ammanin kautta. Bagdadista hänet puolestaan oli ilmeisesti saatettu Basraan vievälle lentokoneelle.

Popp kertoo olevansa epävarma, mihin asti suomalaiset poliisit Ahmedia saattoivat.

– Pidän epätodennäköisenä, että irakilaispoliisit olisivat häntä Basraan vieneet. Uskon, että suomalaisviranomaiset ovat vähintäänkin saattaneet hänet Basraan vievään koneeseen. Pitääkin kysyä tätä Ahmedilta.

Popp sanoo, ettei Ahmediin väitetysti kohdistetusta väkivallasta ole vielä tehty rikosilmoitusta, mutta todennäköisesti tapaus tullaan tuomaan poliisin tietoon virallista väylää pitkin.

– Toki olemme huomanneet, että aiemmin vastaavat tapaukset eivät ole johtaneet mihinkään, kun poliisi tutkii omaa toimintaansa. Aina tullaan siihen lopputulemaan, että poliisi on käyttänyt sopivissa määrin voimakeinoja.

Väkivallan kohdistaminen Ahmediin on kuitenkin fakta, Popp sanoo.

– Olen itse nähnyt kuvia hänen mustelmistaan ja muun muassa hengityksen estämisellä on useita todistajia. EU:n palautusasiakirja kieltää hengityksen estämisen, vaikkakaan ohje ei ole sitova. Tätä lähdemme ehkä haastamaan, kun haluamme nähdä, mikä on poliisin kanta tällaiseen toimintaan.

Popp on kuitenkin skeptinen ”tuulimyllyjä vastaan taistelemiseen”.

– Poliisi on toiminut kaiken kaikkiaan palautusten suhteen leväperäisesti. Muun muassa Ahmed vietiin pois maasta niin kiireellä, että turvapaikkapaperit jäivät Suomeen säilöön. Sekin on sääntöjen vastaista, sillä paperit kuuluvat turvapaikanhakijalle.