Timo Haapalan kommentti: Nykyhallitusko kaikkien aikojen surkein? Ei pidä paikkaansa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nykyhallitusko kaikkien aikojen surkein? Ei pidä paikkaansa

Professori Markku Kuisma nimitti nykyistä hallitusta kaikkien aikojen huonoimmaksi. Erikoistoimittaja Timo Haapala on eri mieltä.

Professori Markku Kuisma nimitti nykyistä hallitusta kaikkien aikojen huonoimmaksi. Erikoistoimittaja Timo Haapala on eri mieltä.

Julkaistu: 6.8.2018 14:19

Historiantutkija, professori Markku Kuisma arvioi toissa sunnuntain Helsingin Sanomissa elämää ja politiikkaa ja tuli siihen tulokseen, että ”Suomessa ei ole koskaan ollut näin huonoa hallitusta. Mutta eihän niin voi missään sanoa.” Rohkenen olla eri mieltä professorin kanssa, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Kuisman näkemys on pyörinyt alitajunnassa reilun viikon verran.

Lopputulema on, ettei Kuismakaan – yliopistomies kun on – anna koskaan anteeksi Juha Sipilän (kesk) hallitukselle, että se puuttui myös akateemiseen rahanjakoon ja leikkasi yliopistoilta. Lisäksi Sipilä meni vielä puhumaan ”kaiken maailman dosenteista”.

Professorit ovat pitkävihaista sakkia. Kosto elää. Kuisma ei ole ainoa. Arabian tutkija, professori Jaakko Hämeen-Anttila syytti hallitusta siitä, että hän joutui (tai oikeammin pääsi, olisi mennyt sinne joka tapauksessa) muuttamaan Skotlantiin Edinburghin yliopiston leipiin. Muitakin löytyy.

Mikä sitten on lähihistorian surkein hallitus? Rajataan näkökulma alkavaksi vuodesta 1987, silloinhan tehtiin se kuuluisa kassakaappisopimuskin, josta Paavo Väyrynen jaksaa yhtä rellestää.

Tätä kiistakirjoitusta ei kannata kovin tosissaan lukea, mutta olkoon alku keskustelulle, jos sellainen viriää.

Korkman: Holkerin hallitus huonoin

Talouden emeritusprofessori, kokenut tutkija Sixten Korkman mietti asiaa edellisen hallituksen aikana eräässä STTK:n seminaarissa ja totesi, että jos pitäisi valita surkein hallitus, Jyrki Kataisen/Alexander Stubbin hallitus (2011–2015) kilpailisi tittelistä Harri Holkerin (kok) sinipunahallituksen (1987–1991) kanssa. Korkman päätyi siihen, että Holkerin hallitus oli silti surkein. Sipilän hallituksesta ei tosin ollut vielä tietoa.

Harri Holkerin sinipunahallitus onkin lähihistorian surkein, epäilemättä. Se jakoi rahaa vailla huolta huomisesta ja talous kuumeni. Ensin valtiovarainministerinä oli Erkki Liikanen (sdp), sitten Matti Louekoski (sdp) jatkoi samaa linjaa. Muuan Iiro Viinanen (kok) heilui kuin hollitallissa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja vaatipa vielä lisääkin rahaa levitykseen. Hälytyskellot eivät soineet, vaikka olisi pitänyt.

Hallittua rakennemuutoksesta suunniteltiin, mutta hallitus valmistelikin täysin hallitsemattoman rakennemuutoksen.

Ahon hallitus ykkönen

Iiro Viinasesta saadaan aasinsilta sotien jälkeen parhaaseen tai ainakin tehokkaimpaan hallitukseen.

Se on Esko Ahon (kesk) porvarihallitus 1991–95.

Aho oli nuorin pääministeri, mutta hän hallituksineen joutui sotien jälkeen pahimpaan ja kovimpaan paikkaan eli korjaamaan maan talouden edellisen hallituksen konkurssimeiningiltä. Samassa rytinässä Iiro Viinanen oppi talouspolitiikan kantapään kautta ja nauttii nyt ansaittua mainetta Suomen kovimpana valtiovarainministerinä.

Ahon aikana valtion kassa oli tyhjä, Neuvostoliitto kaatui ja hallitus vei Suomen EU:hun. Pankkeja meni nurin.

Virheitä hallitus teki, mutta Suomi selvisi, tosin eivät kaikki. Maa oli kaatumaisillaan, jopa kriisilainsäädäntöön siirtyminen oli hilkulla. Se olisi tarkoittanut esimerkiksi säännöstelyä. Ay-liikkeeltä oli turha toivoa tukea.

Parhaat hallitukset, nykyhistoriassa (unohdamme Kalevi Sorsan etc. ajat) ovat siis seuraavat:

1. Esko Ahon (kesk) hallitus (1991-95)

2. Paavo Lipposen (sdp) ykköshallitus (1995-1999)

3. Matti Vanhasen (kesk) punamultahallitus (2003-2007)

Lipposen ykköshallitusta kehutaan paljon, mutta pohjat sille teki Ahon hallitus. Mainittakoon vielä, että Ahon ja Lipposen hallitusten jälkeen muut tulevat vielä ainakin yhden ratakierroksen perässä.

Matti Vanhasen ykköshallitusta voi kehua, mutta se elikin ns. hyvien tähtien alla, kuten eräs sen ministereistä muistelee. Ahon ja Lipposen hallitukset olivat tehneet sille hyvät pohjat, elettiin hyviä aikoja, eikä hallituksella ollut ongelmia – kiitos Sdp:n – ay-väenkään kanssa. Sdp:n ja kepun yhteistyö parani, kun Anneli Jäätteenmäki (kesk) saatiin erotettua pääministerin paikalta.

Vanhasen ykköshallitus näytti myös kaapin paikan eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, joka oli leikkaamassa presidentin valtaoikeuksia lähettää joukkoja EU:n kriisinhallintatehtäviin.

Ja toisin kuin luullaan, hallitus piti kulukurin kohdillaan. Kun valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sdp) lopetti, budjetti oli yli kolme miljardia ylijäämäinen. Valtion menot kasvoivat reaalisesti vain 1,4 prosenttia.

Vanhasen kakkoshallitus menikin jo niin ja näin, pääministeri itse sai tosin mainetta ja kuuluisuutta henkilökohtaisilla ansioillaan. Kansa arvosti hallitusta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa niin paljon (siis vähän), että kepu sai rökäletappion ja menetti 16 paikkaa ja kokoomus 6.

Sipilä töpeksinyt, mutta ei ole huonoin

Juha Sipilän (kesk) hallitus on töpeksinyt kieltämättä ennätystahtiin mm. soten ja työmarkkinaneuvottelujen suhteen ja ollut pariin kertaan kaatumisen partaalla. Mutta hallitus jää historiaan siitä, että talous kääntyi nousuun ja työllisyys parani. Siihen ei uskottu.

Toki kansainvälinen talouskehitys on suurin selvittävä tekijä, mutta olisi Sipilän hallitus kasvun voinut sössiäkin. Eli ei nykyinen hallitus huonoin ole.

Surkeimmista mainittakoon kaksi, tässä järjestyksessä:

1. Harri Holkerin (kok) hallitus (1987–1991)

2. Jyrki Kataisen (kok) ja Alexander Stubbin (kok) hallitukset 2011–2015

Kataisen hallitusneuvottelut olivat ennätyspitkät. Hallituksen pohja oli pakkoratkaisu ja siltä se myös näytti. Alkuun se oli kuuden puolueen sekasikiöhallitus, joka ei toiminut. Hallituksen paras saavutus oli yhteisöveron alennus, mutta Vihreät ja Vasemmistoliitto karkasivat poliittiseen käpykaartiin kesken kaiken ja niin teki myös pääministeri Katainen itse.

Katainen lienee yksi Suomen kalleimpia poliitikkoja. Työmarkkinakierros 2007 Kataisen sarisairaanhoitajineen vei julkisen talouden konkurssilinjalle, ja Kataista pidetään vastuullisena siitäkin, ettei Fortum saanut ydinvoimalalupaa, vaan nyt seurataan venäläisten peuhaamista Pyhäjoella.

Hallituksen loppukaudella se äänesti jo omia esityksiäänkin vastaan. Pääministeri Stubbin ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sdp) kemiat eivät toimineet, riitelyksi meni ja hallituksen julkikuva oli umpisurkea.

Mutta loppuun on todettava, että surkein hallitus on ehkä vielä näkemättä.

Ehkä se on seuraavaa?

Mutta keskustelu jatkukoon!

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta