Kotimaa

Tero, 36, heräsi yltä päältä veressä eikä muistanut, mitä on tapahtunut – vankilakierre kesti vuosia: ”Olin vapaana vartin, kun hankin jo 1,5 vuotta lisää”

Julkaistu:

Ex-Criminal Day’ssa puhui entisiä huume- ja väkivaltarikollisia.
Lauantaina Helsingin Sörnäisissä vietetyssä Ex-Criminal Day’ssa oli puhumassa entisiä rikollisia. Kaikkia tapahtumassa olijoita yhdisti se, että he olivat uskoon tulleita ex-kriminaaleja, jotka ovat tehneet muutokseen elämässään uskon avulla.

Paikalla oli niin henkirikoksia kuin tätä pienempiäkin rikoksia tehneitä.

36-vuotias Tero ei ollut kuin seitsemän tai kahdeksan, kun koitti ensimmäisen kerran olutta. Kun hän oli puukäsityötunnilla kolmannella luokalla, hän imppasi kavereidensa kanssa lakkaa.

Tero kertoo hakeutumalla hakeutuneensa huonoon seuraan. Hän kertoo kovemman elämän kiehtoneen aina. Hän kiersi koulusta toiseen, kunnes lopulta päätyi koulukotiin. Tero pitää sitä ”vankilan esikartanona”.


Kun häntä ei saatu kuriin koulukodissakaan, Tero vietiin 15-vuotiaana Mikkelin mielisairaalaan suljetulle osastolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vieläkään en tiedä perustetta tälle. Varmaan se peruste oli, että minut piti saada johonkin, kun koulukodissakaan ei enää jaksettu.

Ensimmäiseen huumekokeiluunsa asti Tero kertoo olleensa kovin huumevastainen. Se huumevastaisuus tosin loppui kuin seinään 15-vuotiaana, kun hänelle tarjottiin ensimmäisen kerran Subutexia.

Lue myös: Vessaryöstöt veivät Janin rikoksen poluille: tappoi 4, kohtasi uhrien omaiset ja vihamiehensä – ”Vapisin kuin haavan lehti”

Tämän jälkeen hän käytti pääasiassa amfetamiinia.


Vankilakierre alkoi 1990-luvun lopussa. Tero istui vankilassa käytännössä yhtäjaksoisesti neljä vuotta. Välissä oli päiviä tai kuukausia pitkiä jaksoja vapaudessa, mutta hän päätyi aina takaisin telkien taakse.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Lyhimmillään olin ollut vapaana 15 minuuttia, kun hoidin itselleni jo 1,5 vuotta lisää, Tero kertoo.

Hän teki väkivaltarikoksia, joista suurin osa liittyi huumeisiin.

– Piti pitää omaa egoa ja imagoa yllä.

– Välillä olin siinä kunnossa, että en todellakaan tiennyt tai muistanut aamulla putkasta herätessä, mitä olen tehnyt, vaikka olin yltä päältä veressä. Muutaman kerran ajattelinkin, että joko se nyt tapahtui, että joltakulta on henki lähtenyt.

Hän kuvailee olleensa elämäntaparikollinen. Jollain oli pakko rahoittaa huumeiden käyttöä.

– Se on sellainen elämä, joka imaisee. Narkomaani myy sukatkin jalastaan.

Hän kertoo käyneensä Jyväskylässä nostamassa äidin kenkiin antamat rahat, 50 euroa, eikä ole niitä kenkiä vieläkään hankkinut.

Kovien huumeiden käyttö loppui 2002. Silloin Terolla alkoi normaalielämä: hänellä oli perhe, omakotitalo, auto, työ ja laskut hän maksoi ajallaan.

Kaikki näytti normaalilta, mutta samaan aikaan alkoholi alkoi näytellä elämässä yhä suurempaa roolia. Terolle oli normaalia lähteä aamulla töihin ja juoda matkalla kahdeksan olutta aamupalaksi.

Lopulta ongelmat eskaloituivat, ja Terolta lähti kaikki: avovaimo, työ, auto, asunto.

Vuonna 2015 hän tuli uskoon, mutta vielä tänä keväänä hän istui vankilassa kaksi kuukautta 2010-luvun alussa tekemiensä rötösten vuoksi.

– Nyt on elämä mallillaan, koko ajan on tietysti vaihtelua. Nyt on kuitenkin semmoinen tasapaino elämässä, Tero pohtii.

– Nykyään elän avioliitossa rakkaan vaimoni kanssa.

Vanajan vankilassa pari vuotta istunut Liisi-Mari Kupiainen, 36 on tuomittu huumausaine- ja väkivaltarikoksista, mutta hän ei halua puhua niistä sen tarkemmin. Hän haluaa, että hänestä puhutaan jutussa Lissuna.

– Käytin kovia huumeita 10 vuotta. Elätin itseni varastelemalla ja huijaamalla, Lissu kertoo.

Vankilassa hän istui viimeksi marraskuussa 2014 vuoteen 2015. Yhteensä hän kertoo olleensa vankilassa noin pari vuotta.


Lissun ongelmat alkoivat jo kouluikäisenä, jolloin hän hakeutui väärään seuraan. Hänellä oli huono asenne yhteiskuntaa ja esivaltaa kohtaan jo nuorena.

Hän käytti ensimmäisen kerran kannabista alle 15-vuotiaana. Kovat huumeet tuli kuvioihin myöhemmin. Lissu kertoo käyttäneensä opiaatteja ja niiden korvauslääkkeitä, amfetamiinia ja oikeastaan kaikkia lääkkeitä ja huumeita.

– Olin ennen kauhean kannabismyönteinen. Pidin sitä terveystuotteena. Kun on tullut ikää, olen tajunnut, ettei kannabis ole terveystuote, sehän voi aiheuttaa paniikkihäiriöitä ja laukaista skitsofrenian tai psykoosin jopa, Lissu pohtii.

Hän itse kärsi pitkään ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista. Hän sanoo, että on suorastaan ihme, että hän voi seistä nyt julkisella paikalla ja antaa haastattelua. Ennen hän ei voinut edes kävellä julkisella paikalla saamatta paniikkikohtausta.

Huumeet toivat avun tähänkin.


Lissu on ollut kuivilla kolme vuotta, mutta kiusauksia tulee edelleen.

– Ei ole pitkä aika siitä, kun minulla ei ollut jotain hienoa vaatekappaletta ja mietin, että voinko vain kävellä kauppaan hakea sen. Ne tavat on tosi tiukassa.

Lissu kertoo, että kiusauksiin auttaa rukoilu. Hän ei ole sortunut rikoksiin sen jälkeen, kun tuli uskoon.