Kohta kutsuu koulu! IS listasi koulutusjärjestelmän keskeisimmät uudistukset – laki puuttuu nyt selkeästi kiusaamiseen

Kymmenettuhannet ekaluokkalaiset aloittavat tässä kuussa koulutiensä.

Elokuun puolivälissä koulutiensä aloittaa yli 60 000 ekaluokkalaista.

3.8.2018 7:30

Hieman runsas 60 000 ekaluokkalaista aloittaa elokuun puolivälissä koulutiensä tilanteessa, jossa suomalainen koulutusjärjestelmä on suurten mullistusten edessä.

Uudenlaiset työelämän vaatimukset, teknologia ja kansainvälisyys edellyttävät tulevaisuuden tekijöiltä taitoja ja tietoa, joita vanhempi polvi ei osaa kuvitellakaan.

IS listasi vireillä olevista ja tänä syksynä voimaan astuvista uudistuksista keskeisimmät.

Varhaiskasvatus

Syksyllä voimaan astuvan uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen laatua pyritään parantamaan muun muassa nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä.

Myös varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa lisätään tuhannella.

Uusi laki puuttuu ensimmäistä kertaa myös selkeästi koulukiusaamiseen.

Lakiin on nyt ensi kertaa lisätty oma kirjauksensa siitä, että lasta on suojattava kiusaamiselta ja väkivallalta.

Tämän lisäksi viestintää kodin ja koulun välillä pyritään lisäämään.

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Elokuun alussa alkanut kokeilu tarjoaa 20 tunnin maksuttoman varhaiskasvatuksen 12 400:lle, eli noin viidesosalle kaikista 5-vuotiaista. Kokeilua on päätetty laajentaa myös vuosille 2019-2020.

Kokeilun tarkoituksena on myös selvittää esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Suomessa 5-vuotiaiden osallistuminen esiopetukseen on tällä hetkellä kaikkia muita Pohjoismaita alempi.

Peruskoulu

Tulevana syksynä astuu voimaan 8-luokkalaisten, ja ensi syksynä 9-luokkalaisten uusi opetussuunnitelma.

Ensi vuoden syksyllä aloittavat ekaluokkalaiset aloittanevat myös hallituksen kaavailun mukaan A1-kielen opiskelun jo ensimmäisenä lukuvuotenaan.

Tällä hetkellä suurin osa kunnista on linjannut, että A1-kieli aloitetaan vasta kolmannella luokalla.

Tämän lisäksi opetushallitus rahoittaa lukuisia perusopetuksen digipedagogiikkaan ja oppimisympäristöjä uudistavia hankkeita.

Arvosanat yhdenmukaisiksi

Opetushallitus aikoo määritellä peruskoulun päättöarvioinnille yhdenmukaisemmat arviointikriteerit vuoteen 2020 mennessä.

Viime vuosien tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tietty arvosana tarkoittaa eri kouluissa hieman eri asioita. Tällä on toisen asteen koulutukseen haettaessa jo suuri vaikutus oppilaiden tasapuolisuuden kannalta.

Tällä hetkellä opettajille on annettu 6. ja 9. luokan päättötodistusta varten kriteerit kaikkien oppiaineiden kohdalla vain arvosanalle 8.

Vuoden 2020 keväästä lähtien opettajien käytössä on kuitenkin omat kriteerinsä useammalle arvosanalle.

Lukio

Uusi lukiolaki astuu voimaan elokuun alusta vuoden kuluttua. Sen tarkoituksena on muun muassa valmistaa opiskelijoita paremmin jatko-opintoihin sekä työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin.

Yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen välillä lisätään ja uusi laki mahdollistaa tutkinnon suorittamisen myös englanniksi.

Lukio on uudistuksen myötä edelleen kolmivuotinen, mutta tietyn kurssimäärän sijaan yo-tutkintoon vaaditaan jatkossa tietty määrä opintopisteitä. Opetuksen määrä pysyisi kuitenkin ennallaan.

Uuden lain myötä sekä hylättyjä että hyväksyttyjä yo-kokeita voi myös uusia rajattoman määrän.

Hallituksen esitys ylioppilastutkinnon uudistamisesta on määrä antaa tänä syksynä.

Ammatillinen koulutus

Vuoden alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä ammatilliseen koulutukseen voi hakea jatkuvan haun kautta ympäri vuoden, ja opinnot voi aloittaa missä vaiheessa vuotta tahansa.

Kevään yhteishaku säilyy ennallaan, ja se on tarkoitettu lähinnä peruskoulunsa päättäville, joilla ei vielä ole toisen asteen tutkintoa.

Uudistus muuttaa myös perustutkintojen rakennetta. Opiskella voi sekä työpaikalla että oppilaitoksessa, mutta lisääntyvässä määrin myös virtuaalisessa ympäristössä.

Oppimateriaalin kustannukset

Tänä syksynä alkavan oppimateriaalikokeilun avulla etsitään ratkaisuja ammatillisen koulutuksen ja lukion oppimateriaalikustannusten alentamiseksi.

Keinoja tähän ovat muun muassa avoimet digitaaliset oppimateriaalit, kierrätys- ja lainaamotoiminnan kehittäminen sekä opetuksen uudistaminen.

Hallitus on myös päättänyt pienituloisille perheille suunnatusta noin 47 euron oppimateriaalilisästä, johon ovat oikeutettuja toisen asteen alle 20-vuotiaat opiskelijat, joiden vanhempien yhteenlasketut vuositulot ovat alle 40 950 euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?