Kuvat kertovat armotonta kieltä siitä, miten ilmasto lämpenee – Suomessa vaikutukset näkyvimmät - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuvat kertovat armotonta kieltä siitä, miten ilmasto lämpenee – Suomessa vaikutukset näkyvimmät

Suomessa heinäkuu oli mittaushistorian kaikkein kuumin.

Julkaistu: 2.8.2018 7:35

Ilmasto lämpenee Suomessa muuta maailmaa nopeammin. Ennätyskuumasta kesästä huolimatta ilmastonmuutos näkyy kaikista selvimmin talvikuukausina.

Kun elokuu alkoi, ilmeni, että säässä oli rikottu jälleen uusi ennätys. Suomessa heinäkuu oli mittaushistorian kaikkein kuumin. Helleaalto ei ole korventanut kuluvana kesänä vain Eurooppaa, vaan ennätyshelteissä on hikoiltu koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Brittilehti The Guardianin ja yhdysvaltalaisen The Washington Postin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan äärisään takana on ilmastonmuutos.

Ilmatieteen laitokselta vahvistetaan Ilta-Sanomille, että yleisesti ottaen poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ovat yksi merkki ilmastonmuutoksesta.

– Kaikenlaisia lämpötilaennätyksiä tulee lämpimimmässä päässä koko ajan lisää. Kun katsoimme kuukausilämpötilaennätyksiä 2000-luvun puolella Suomessa, uusia lämpimyysennätyksiä löytyi tosi paljon, mutta kylmyysennätyksiä oli vain yksi. Sekin oli vuoden 2000 puolella, sanoo tieteellinen johtaja Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.

Pitkän ajan säätilastot todistavat aukottomasti, että maapallon ilmasto on muuttunut. Ilmasto lämpenee kaikkein nopeimmin juuri Suomen pohjoisilla leveysasteilla. Suomessa keskilämpötila on noussut viimeisen 150 vuoden aikana 2,5 astetta, kun koko maapallon ilmasto on noussut samana aikana vajaan yhden asteen.

– Ennusteiden mukaan napojen läheisyydessä, missä on kylmempää, lämpötila nousee nopeammin kuin päiväntasaajalla. Yksi syy tähän on se, että kun lumen ja jään määrä pienenee, auringon säteily imeytyy paremmin maahan ja mereen, Laaksonen selittää.

Joulukuu on lämmennyt Suomen kuukausista eniten

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomen luonnossa jo monella tapaa. Lapissa metsäraja on siirtynyt pohjoisemmaksi, kasvien kukinta on aikaistunut, järvien ja jokien jäät lähtevät aikaisemmin ja tulevat myöhemmin. Myös eläinlajit levittyvät eri tavalla: punkkeja löytyy nykyään jo Kemijärven korkeudelta. Espanjan siruetana tuli Suomeen 1990-luvulla ja nyt se on levinnyt jo Oulun korkeudelle.

Talvikuukaudet lämpenevät Suomessa nopeammin kuin kesäkuukaudet. Joulukuu on lämmennyt Suomen kuukausista kaikkein eniten. Joulukuun keskilämpötila on noussut viidellä asteella 150 vuodessa. Talvisin lumet satavat entistä myöhemmin ja sulavat keväisin entistä aikaisemmin.

– Etelä-Suomen hiihtokeskukset elävät epävarmuuden aikaa tulevaisuuden suhteen, koska ei voida enää olla varmoja, että lunta ylipäätään tulee koko talvena. On talvia, jolloin lunta tulee todella vähän ja sitä on maassa hyvin vähän aikaa.

Etelä-Suomessa on muutama vuosi takaperin ollut muutamia runsaslumisia talvia peräjälkeen. Ilmatieteen laitoksella asiaa selvittänyt tutkija huomasi kuitenkin, ettei kyse ollut lumisuusennätyksistä, vaan 1940-luvulla vastaavanlaiset talvet olivat aivan tavallisia. Myös kuluvan vuoden kevättalvi oli ankara ja runsasluminen. Mitenkään poikkeuksellisen kylmä talvi ei kuitenkaan ollut, tieteellinen johtaja huomauttaa.

– Suomessa säät vaihtelevat. Viime kesäkin oli viileä, mutta pitkän ajan tilastoissa on ollut paljon kylmempiä kesiä ja talvia. Ilmastonmuutos ei tarkoita sitä, että joka kesä ja joka vuosi tulisi uusia lämpöennätyksiä. Mutta uusia lämpöennätyksiä tulee kuitenkin aina silloin tällöin, kun taas kylmyysennätyksiä ei enää tulekaan.

Maapallolla oli mittaushistorian lämpimintä vuonna 2016. Edelliset ennätykset ovat vuosilta 2015 ja 2014. 1990-luvun puolivälin jälkeen koleat päivät, kylmät yöt ja pakkasjaksot ovat maailmalla harvinaistuneet, kun taas kuumia päiviä, lämpimiä öitä ja hellejaksoja on nähty entistä useammin.

Keskimääräinen maailmanlaajuinen merenpinta on noussut runsaassa sadassa vuodessa noin 19 senttiä. Nousu johtuu pääasiassa meriveden lämpölaajenemisesta ja vuoristojäätiköiden sulamisesta.

Sateisuus lisääntyy erityisesti talvisin

Ilmastonmuutos näkyy myös niin, että sateisemmissa paikoissa sateet lisääntyvät, kun taas maapallon kuivemmat alueet kuivuvat entisestään. Etelä-Eurooppaa useina vuosina piinanneet metsä- ja maastopalot pahentavat tilannetta entisestään. Välimeren alueella maanviljely vaikeutuu. Suomessa sateet lisääntyvät erityisesti talvisin.

– Ennusteiden mukaan Suomen sateisuus voi kasvaa vuosisadan loppupuolelle mennessä 20 prosenttia.

Vaikka Pariisin sopimus etenisi ja globaali lämpötilannousu pystyttäisiin rajoittamaan kahden asteen tuntumaan, Suomen joulukuun lämpötilat tulevat kohoamaan enemmän kuin kaksi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Laaksosen mukaan Etelä-Suomen olosuhteista tulee todennäköisesti Tanskan tai Pohjois-Saksan kaltaiset.

– Kyllähän sielläkin nykyisin lunta tulee satunnaisesti, mutta ei se kovin montaa viikkoa maassa pysy. Jos lunta tulee, niin se sulaa melkein samantien pois. Se on aika pimeää ja synkkää, mutta Helsingissä tällaisiin marras- ja joulukuihin on jo totuttu.

Syys- ja talvimyrskyt yleistyvät

Vielä sata vuotta sitten lumettomat joulut olivat Etelä-Suomessa harvinaisempia kuin tänä päivänä, Laaksonen sanoo. Ilmastonmuutoksen myötä Suomen talvista tulee paitsi sateisempia ja vähälumisempia, myös syys- ja talvimyrskyt yleistyvät.

– Yhden ennusteen mukaan Atlantilta Eurooppaan tulevat myrskyt siirtyvät pohjoisemmaksi. Norja ja Ruotsi saavat kovemmat iskut myrskyistä, jotka heikkenevät Suomeen tultaessa. Suomesta puhutaan myrskyjen hautausmaana, mutta ei se sitä sano, että jos oikein kova myrsky iskee, niin kyllä täälläkin metsää kaatuu runsaasti.

Samalla kun maailman merien pintalämpötilat nousevat, kaikista tuhoisimpien hurrikaanien ja taifuunien määrä kasvaa. Kun ilmasto-olot muuttuvat ankarammiksi eri puolilla maapalloa, moni joutuu pakenemaan kotiseudultaan.

– Varmasti ilmastonmuutos lisää ihmisten painetta lähteä. Jos esimerkiksi ajatellaan sellaisia köyhiä maita, joiden rannikkoalue on vain vähän merenpinnan yläpuolella, kuten Bangladesh, niin merenpinnan nousu voi aiheuttaa sen, että ihmisten on pakko siirtyä pois elinalueiltaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?