Vakuutusetsivät kaivavat tietoa somesta ja myyntipalstoilta – ohjelma löytää esimerkiksi kolariauton poistetut myynti-ilmoitukset

Julkaistu:

Osa vakuutuspetoksia tehtailevista käräyttää itsensä vahingossa kertomalla totuuden somessa.
Vakuutusetsivät haravoivat sosiaalista mediaa, myynti-ilmoituksia ja internetiä varta vasten tähän tarpeeseen kehitetyllä tietokoneohjelmalla. Ohjelma on Finanssialan vahingontorjunnasta vastaavan johtajan Risto Karhusen mukaan ollut käytössä jo pari vuotta muiden työkalujen ohella. Ohjelmisto on Karhusen mukaan käytössä kaikilla vakuutusyhtiöillä ja sitä apuna käyttäen on saatu kiinni useita vakuutuspetosta yrittäneitä.

– Tyypillisin tapaus on, että on jokin ajoneuvovahinko ja ajoneuvolle ilmoitetaan hinnaksi vaikka 20 000 euroa ja kas kummaa, kun se on muutama viikko sitten ollut myynnissä 12 000 eurolla, Karhunen sanoo.

Ohjelmalla on myös löydetty matkatavaravakuutuksessa korvattujen tavaroiden myynti-ilmoituksia.

Hyvän vakuutustavan mukaisesti esimerkiksi sosiaalisesta mediasta saatua tietoa voidaan käyttää tutkinnan apuna ja tutkintaa suuntaavana. Tietojen oikeellisuus pitää kuitenkin varmistaa, eikä vahinkokäsittely saa perustua pelkästään somesta saatuihin tietoihin.

– Tämä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Se on avoimen tiedon käsittelyä. Sosiaalista mediaa ja avointa nettiä voidaan käyttää, mutta se ei ole koskaan päätöksenteon perusta vaan se antaa suuntaa.

Hänen mukaansa sosiaalisesta mediastakin on ollut hyötyä.

– Ääriesimerkki on ollut se, että täysin työkyvytön ihminen on voittanut teräsmieskisan ikämiessarjan. Ihmiset laittavat someen mitä ihmeellisempiä postauksia. Jokin aika sitten oli tapaus, jossa ajoneuvo oli lunastuskunnossa ja vahingosta ilmoitettiin muistaakseni, että se oli suistunut ojaan tai vastaavaa. Tosiasiassa autolla oli ajettu kilpaa suljetulla radalla ja se oli siellä tuhoutunut, tämäkin löytyi sovelluksen kautta.

Löytää myös poistetun materiaalin

Ohjelmiston on kehittänyt viisi vuotta sitten perustettu suomalaisfirma Futusome, joka on erikoistunut avoimen datan keräämiseen ja järjestelyyn. Futusomen vakuutusyhtiöapuri Simo Valling kertoo, että ohjelmistoon kerätään julkisia tietoja kuten myynti-ilmoituksia suomalaisilta kauppapaikoilta.

Julkisesta datasta kootaan tietopankkia, joka yltää tällä hetkellä kolmen vuoden taakse myös jo netistä poistettuun materiaaliin.

– Ajoneuvojen myynti-ilmoitusten rekisterinumerohaku on palveluistamme käytetyin. Vakuutustarkastaja voi katsoa, mihin hintaan vaikkapa autoa on myyty aiemmin. Tässä tapauksessa siitä hyötyy sekä vakuutusyhtiö että asiakas, koska tavarasta saadaan mahdollisimman hyvä ja oikea arvio tavaralle, Valling kertoo.

Esimerkiksi Facebookista yhtiö kuitenkin kerää vain kaikille julkisia tietoja, kuten päivityksiä yritysten julkisilta sivuilta.

– Mutta esimerkiksi Twitteristä meillä on käytännössä kaikki, koska postaukset ovat kaikille julkisia. Keräämme dataa myös esimerkiksi keskustelupalstoilta ja uutisten kommenteista.

Vakuutuspetoksia tehtaillaan vuosittain noin 30 miljoonan edestä

Viime vuonna vakuutustutkinnassa tutkittujen epäselvien vahinkojen rahallinen arvo oli Finanssialan mukaan 84 miljoonaa euroa. Tutkinnan myötä petoksiksi paljastui arviolta 30–40 prosenttia epäselvien vahinkojen rahallisesta arvosta. Tämä on noin 30 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa, joiden tavoitteena on saada selville, mitä epäselvässä vahinkotilanteessa on tapahtunut.

– Ylivoimaisesti suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä, ja yleisin petostapa on vahingon liioittelu, Karhunen kertoo.

Vakuutustutkimuksen mukaan tänä vuonna enää 15 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön, kun vielä kuusi vuotta sitten luku oli 27 prosenttia.

– Petosten hyväksyttävyys kansan parissa on vähentynyt 2010-luvulla. Vakuutusyhtiön huijaamisella ei siis ole enää yhtä hyväksyttyä rehvastella kavereille, Karhunen toteaa.