Asiantuntija Venäjän puolustusministerin Suomea koskevasta kohulausunnosta: Selvä ero aiempaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija Venäjän puolustusministerin Suomea koskevasta kohulausunnosta: Selvä ero aiempaan

Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun lausunnot kohahduttivat alkuviikosta suomalaisia.

Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun lausunnot kohahduttivat alkuviikosta suomalaisia.

Julkaistu: 27.7.2018 10:23

Presidentti Niinistö kertoi alkuvuodesta, missä tilanteessa Suomen tulisi hänen mielestään harkita Nato-jäsenyyttä. IS kysyi asiantuntijoilta, onko tilanne heidän käsityksensä mukaan nyt liikahtamassa tuon skenaarion suuntaan.

Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun alkuviikon kommentit Suomen ja Ruotsin lisääntyvästä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton kanssa hätkähdyttivät hetkeksi Suomen hereille keskeltä heinäkuista helleaaltoa.

Shoigu muun muassa totesi, että ”Suomen ja Ruotsin sotkeminen Naton rakenteisiin herättää huolta” ja Naton lisääntyvä sotilaallinen toiminta vahvistaa vastakkainasettelua Euroopan ja Venäjän välillä.

Lännen toimenpiteiden vuoksi Venäjän onkin hänen mukaansa ryhdyttävä vastatoimiin.

Lisää aiheesta: Lue puolustusministerin kohupuhe sanasta sanaan

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Petteri Lalu näkee Shoigun puheissa selvän eron aiempaan. Aiemmin Venäjän viesti Natosta on Lalun mukaan ollut selvä.

– On jokaisen maan oma asia, liittyykö se Natoon vai ei. Jos liittyy, niin Venäjä on sanonut joutuvansa ottamaan näitä vastatoimia käyttöön.

Nyt Lalu näkee, että Suomi ja Ruotsi ovat Shoigun mukaan jo pelkillä yhteistyösopimuksillaan Naton ja Yhdysvaltain kanssa tiellä, jossa läntiset kollegat horjuttavat maailmanlaajuista turvallisuusjärjestelmää ja pakottavat Venäjän vastatoimiin.

Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat toukokuun alussa aiejulistuksen puolustusalan yhteistyöstä.

Tämän lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat jo aiemmin tehneet Naton kanssa erilliset isäntämaasopimuksensa.

Lue lisää: IS Pentagonissa: Niinistö allekirjoitti aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä – USA järjesti komean vastaanoton

Lalu (MPKK): Presidentin skenaario lähempänä

Petteri Lalu

Petteri Lalu

Shoigun lausunnot herättivät uudelleen mieleen myös Tasavallan presidentin Sauli Niinistön presidentinvaalien alla Ylen vaalitentissä lausuman kannan siitä, milloin Suomen Nato-jäsenyyttä tulisi hänen mielestään alkaa miettiä uudelleen.

Tammikuussa Niinistön kanta oli selvä: Suomen ei tulisi hakea Naton jäsenyyttä. Asiaa tulisi hänen mukaansa kuitenkin pohtia uudelleen, mikäli Venäjän ja EU:n välit kiristyisivät merkittävästi.

– Jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja EU:n välit kriisiytyisivät, jolloinka Venäjä alkaisi ymmärtää, että EU ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet, se on siihen lyöty, niin silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä, Niinistö totesi.

IS kysyi kolmelta asiantuntijalta, onko tilanne heidän käsityksensä mukaan nyt liikahtamassa Niinistön kuvaileman skenaarion suuntaan.

Lalun mukaan asetelma on Shoigun kommenttien myötä nyt piirun verran lähempänä Niinistön alkuvuodesta kuvailemaa skenaariota.

Hän myös arvioi, että Shoigun lausunnon ajankohdan takana voi hyvinkin olla Ruotsin ja Suomen lähestyvät eduskuntavaalit.

– Olisi Venäjälle voitto informaatiovaikuttamisessa, jos maiden hallitusohjelmiin tehtäisiin kirjaus, jossa todettaisiin, ettei Nato-jäsenyyttä valmistella hallituskauden aikana, Lalu sanoo.

Pesu (UPI): Niinistön kriteerit eivät täyty

Matti Pesu

Matti Pesu

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu ei kuitenkaan näe Niinistön asettamien kriteerien täyttyvän, ainakaan toistaiseksi.

– Jos Venäjän turvallisuuspoliittisesta johdosta alkaa kuulua yhä enemmän tällaisia kommentteja, Putin alkaa puhua samaa ja siitä tulee osa Venäjän linjaa Suomea kohtaan, niin pitää varmaan alkaa miettimään, mitä se tarkoittaa Nato-jäsenyyden kannalta, Pesu pohtii.

Yksittäisistä lausunnoista ei kannata hänenkään mukaansa kuitenkaan vielä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä vastaavaa on Venäjän suunnalta kuultu aiemminkin.

Pesun mukaan Suomi nähdään toki Venäjällä yhä selvemmin osana läntistä puolustusyhteisöä, jonka keskeinen ankkuri on Nato.

– Ei Venäjän puolustussuunnittelu nyt varmaan enää perustu siihen, että Suomi olisi mahdollisessa kriisissä tällainen neutraali puskuri, joka ei ottaisi mitenkään osaa tai olisi puolueeton.

Shoigun kommenttien ajankohtaa Pesu selittää Naton taannoisella huippukokouksella ja Suomen ja Ruotsin toukokuisella aiesopimuksen allekirjoituksella.

Kivinen (Aleksanteri-instituutti): Venäjä ei koe EU:ta vihollisena

Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan, professori Markku Kivisen mielestä Niinistön kuvaileman skenaarion toteutumisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana.

– Tällaista tilannetta kansainvälisessä politiikassa ei nyt ole. Venäjä ei koe EU:ta vihollisena, Kivinen sanoo.

Markku Kivinen

Markku Kivinen

Suomen liittoutumattomuuttakaan ei hänen mielestään ole Venäjällä suoraan kyseenalaistettu.

– Venäjä on tietoinen siitä, että Suomi ei ole Naton jäsen ja se on varmasti Venäjän kannalta se olennaisin kysymys.

Viime viikolla myös Venäjän Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov totesi Tassin haastattelussa Venäjän arvostavan Suomen ”liittoutumattomuuden politiikkaa”.

Kivisen mukaan Shoigun lausunnoissa on pikemminkin kyse ”varoittelevista puheenvuoroista” kuin uhkauksista, eikä niissä hänen mielestään ole varsinaisesti mitään uutta.

Kivinen kuitenkin muistuttaa, että Venäjä on nähnyt itselleen edullisena pitää viime vuosina vastaavissa ulostuloissa hieman matalampaa profiilia.

– Siinä mielessä Shoigun lausunto on pikkaisen huolestuttava. Se saattaa olla uusi siirto tässä mielessä, että nämä puheetkin tulevat lisääntymään, Kivinen sanoo.

Tuoreimmat osastosta