Tiesitkö nämä asiat salamaniskuista? 15 vastausta kesämyrskyjen keskelle

rac

Julkaistu:

Salamaniskut
Suojaavatko kumisaappaat ukkosella? Meneekö kermavaahto pilalle? Millainen on ukkoskyykky?
Tavallisina ukkosvuosina Suomessa iskee noin 130 000 salamaa. Ennätysvuosina 1972 ja 1988 salamaniskuja on paukkunut maahan peräti yli 300 000.

IS keräsi vastaukset 15 kysymykseen salamaniskuista.

Artikkelin videolla vastataan tiivistetysti salamaniskuihin liittyviin kysymyksiin.

Kuinka paljon salamaniskussa vapautuu energiaa?

Ilmatieteen laitoksen mukaan yhden maasalaman sähköenergia on keskimäärin 140 kilowattituntia. Ukkospilven ja maanpinnan välinen jännite voi olla peräti 100 miljoonaa volttia.

Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila täsmentää, että salaman kokonaisenergiasta vain pieni osa päätyy maahan saakka.

- Salamaniskussa lämpölaajeneminen ja kuumeneminen kuluttavat suurimman osan energiasta. Maahan saakka ei siis tule näin suurta energiamäärää.

Salaman kokonaisenergian voi suhteuttaa vaikkapa kotitalouden sähkönkulutukseen. Valtion ympäristöhallinnon ja Energiaturvan arvioiden mukaan tavallisen pienen omakotitalon sähkönkulutus on vuodessa noin 10 000 kilowattituntia.

Jos salaman koko energia olisi mahdollista valjastaa kotitalouden käyttöön, tarvittaisiin yhden omakotitalon lämmittämiseen vuodessa noin 72 salamaa.

Iskeekö salama ylhäältä vai alhaalta?

Salama iskee sekä pilvestä alaspäin että maasta ylöspäin. Esisalama iskee kohti maata matkalla haaroittuen.

Kun esisalaman varaukseltaan negatiiviset haarat ovat noin 100 metrin korkeudella maasta, nousee maanpinnasta ja maassa olevista kohteista positiivisia salamoita vastaan.

Kun salamat tavoittavat toisensa, pilven ja maan välille on syntynyt sähköä johtava salamakanava. Salamanisku on syntynyt.

– Usein ihminen havaitsee esisalaman, koska se on hitaampi kuin ylöspäin iskevä salama. Usein ajatellaan, että se iskee alaspäin, vaikka vaiheita on todellisuudessa kaksi, alaspäin ja ylöspäin, ukkostutkija Terhi Laurila kertoo.

Kuinka salaman etäisyys lasketaan?

Kun salama välähtää, valo tavoittaa katsojan lähes samalla hetkellä, edeten ilmassa peräti 299 792 458 metriä sekunnissa. Äänen nopeus on puolestaan 343 metriä sekunnissa. Ääneltä kestää noin kolme sekuntia tavoittaa kilometrin päässä oleva kuuntelija.

Voit lukea lisää aiheesta IS:n jutusta täältä.

Salaman etäisyyden voi laskea seuraavasti. Laske rauhallisesti sekunteja salaman välähdyksestä siihen hetkeen, kun jyrinä alkaa. Laskiessa on syytä muistaa pitää rauhallinen tahti. Lopputulos jaetaan kolmella. Tulos kertoo salaman etäisyyden kilometreissä.

Jos välähdyksen ja jyrähdyksen välillä ei ole juuri lainkaan aikaa, ukkospilvi on aivan yläpuolella.


Meneekö kermavaahto pilalle ukkosella?

Perinteisen uskomuksen mukaan kerma vatkaantuu ukkosella voiksi. Tieteellistä selitystä asialle ei kuitenkaan ole. Ilmatieteen laitoksen mukaan selitys voi piileskellä lämpötilassa.

Ukkosen matalapaineessa on usein lämmintä ja kosteaa. Kerman epäonnistuminen on todennäköisesti seurausta siitä, että kerma on päässyt lämpenemään.

Voiko salama iskeä kahdesti samaan paikkaan?

Salama iskee Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelä-Suomessa yhdelle neliökilometrille keskimäärin kerran vuodessa. Salama voi kuitenkin iskeä samaan paikkaan enemmän kuin kerran.

Korkeisiin kohteisiin, kuten metallisiin mastoihin, on osunut lyhyessä ajassa useita salamaniskuja.

– Ylen linkkitorniin Pasilassa iskee usein salama – ja varmasti esimerkiksi Vapaudenpatsaaseen, ukkostutkija Laurila toteaa.

Onko ukonilmalla uiminen vaarallista?

Uiminen on ukkosella vaarallista. Salama voi ensinnäkin hakeutua uimassa olevan ihmisen päähän, koska pää on vedenpinnan yläpuolella. Sähkövirta leviää vedessä heikentyen. Sähkövirta voi kuitenkin riittää uimarin tainnuttamiseen, mikä voi puolestaan johtaa hukkumiseen.

Salama voi myös hakeutua veteen rannan kautta maanpintaa korkeammalla olevien esteiden kautta.

– Rannalla voi olla puu. Jos siihen iskee salama, niin sähkövirta saattaa levitä ensin maata pitkin ja sitten veteen. Sähkövirta tietysti heikkenee nopeasti. Ranta ja vesi ovat usein avointa maastoa, jossa ihminen on korkein kohde. Ne ovat siksi vaarallisia.


Onko pallosalama olemassa?

Pallosalaman synty on vielä mysteeri. Ilmiö odottaa edelleen aukotonta tieteellistä selitystä, vaikka havaintoja on paljon.

Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ottivat keväällä askeleen pallosalaman ymmärtämisessä. Ryhmä löysi uuden kvanttihiukkasen, solmumaisen skyrmionin, joka voi selittää pallosalaman mysteeriä tulevaisuudessa.

Tutkijaryhmä loi kahden vastakkaiseen suuntaan pyörivän sähkövirran avulla sähkömagneettisen solmun, eli niin sanotun kvanttipallosalaman. Atomien liike muistuttaa kvanttikaasussa pallosalaman solmumaisessa magneettikentässä liikkuvan varautuneen hiukkasen liikkumista.

Tutkimuksen teoreettisesta osuudesta vastannut Mikko Möttönen uskoo tulosten perusteella, että pallosalama voi syntyä luonnollisen salamaniskun yhteydessä.

– Yksi mahdollinen selitys pallosalamalle on, että kyseessä olisi plasmasolmu. Magneettikenttä olisi silloin pallosalamassa solmumaisessa rakenteessa. Jos pallosalama olisi plasmasolmu, niin se ei pääsisi häviämään itsestään nopeasti. Tämä selittäisi myös sitä, miksi pallosalama kestää useita sekunteja.

Möttönen on nähnyt itse pallosalaman lapsena Kainuussa sisätiloissa.

– Se liikkui lattianrajassa kirkkaana ja vastasi kooltaan jalkapalloa.

Pitääkö sähkölaitteet ottaa irti seinästä?

Lyhyt vastaus on kyllä. Sähkö- tai puhelinlinjaan iskevä salama aiheuttaa voimakkaan ylijännitteen, joka etenee pitkiä matkoja. Siksi sähkölaitteiden ja lankapuhelimen käyttöä on syytä välttää.

Voiko salama iskeä sisätiloihin?

Salama hakeutuu aina maahan. Se voi iskeä sisätiloihin välillisesti esimerkiksi televisioantennin tai savupiipun johtavien rakenteiden kautta. Suora salamanisku asuinrakennukseen on harvinainen. Salama voi kuitenkin päästä sisään avonaisesta ikkunasta.

– Ikkunat on hyvä pitää kiinni, ukkostutkija Terhi Laurila ohjeistaa.

Pallosalaman hakeutumisesta sisätiloihin avonaisista ikkunoista on myös lukuisia havaintoja. Tutkijat eivät ole vielä onnistuneet vahvistamaan pallosalamaa tieteellisesti.

Onko parvekkeella turvassa?

Lasittamaton parveke on salamalle avonaista ikkunaa todennäköisempi iskureitti sisätiloihin. Salama voi iskeä sivusuunnassa talon seinään ja myös parvekkeelle. Turvallisinta on oleskella kaukana parvekkeesta ja sähkölaitteista keskellä huonetta.

Onko autossa turvassa?

Auto on ukonilmalla melko turvallinen paikka. Salama etenee iskiessään auton koria pitkin maahan aiheuttamatta vahinkoa sisätiloissa. Autoon iskeneet salamat ovat aiheuttaneet vain vähän vahinkoa tapausten määrään suhteutettuna.

Voiko puun alle hakeutua suojaan?

Puun juurelle hakeutuminen on ukkosella vaarallista. Aukeita paikkoja ja sateenvarjon käyttöä on niin ikään syytä välttää. Jos tarjolla ei ole sisätiloja tai autoa, kannattaa asettua sopivalle etäisyydelle korkeasta kohteesta niin sanottuun ukkoskyykkyyn.

Sopiva paikka on suunnilleen kohteen korkeutta vastaavalla etäisyydellä kohteesta. Ukkoskyykyssä jalat asetetaan yhteen, mennään kyykkyyn ja suojataan kuulo.

Alla olevalta videolta voit katsoa, mikä on oikeaoppinen ukkoskyykky. Juttu jatkuu videon alapuolelta.


Voiko kumisaappailla suojautua salamalta?

Perinteisesti ukkosella on suositeltu käyttämään kumisaappaita. Kumisaappaat eivät kuitenkaan estä salaman etenemistä.

– Suoralta salamaniskulta kumisaappaat eivät suojaa lainkaan. Apua voi olla, jos salama iskee vaikkapa viereiseen puuhun. Silloin sähkövirta voi lähteä leviämään maata pitkin, ja kumisaappaat voivat eristää sähkövirtaa. Hyötyä voi siis olla epäsuorasti, Laurila kertoo.

Askeljännite on Laurilan kuvailemassa tapauksessa selvästi heikompi kuin suorassa salamaniskussa.

Voiko puhua kännykkään?

Matkapuhelimen käyttöön ei tiettävästi liity salamaniskun riskiä. Laturi on kuitenkin syytä pitää irti seinästä.

Miksi salama iskee useammin miehiin kuin naisiin?

Yhdysvaltain tartuntatautivirasto (CDC) on kerännyt tietoa ihmisiin kohdistuneista salamaniskuista vuosikymmenten ajalta. Tietojen perusteella miehiin kohdistuu viisinkertainen kuolemaan johtavan salamaniskun riski.

Syy ei ole tietenkään se, että salama hakeutuisi jostakin syystä mieheen todennäköisemmin kuin naiseen. Salama iskee todennäköisimmin ulkona työskenteleviin, ja etenkin maataloustöitä ulkona tekeviin ihmisiin. Salamaniskujen kannalta riskialoilla työskentelee paljon miehiä.

Yhdysvalloissa yli kolmannes kuolemaan johtaneista salamaniskuista on tapahtunut maatiloilla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt