Kotimaa

Ex-vaimo näki keittiön ikkunasta miehensä uuteen elämään näkymän, jota harva haluaisi nähdä

Julkaistu:

Kun tulee ero, pariskunnat päätyvät joskus yllättäviin asumisratkaisuihin. Seurauksena on toisinaan katastrofi.
Ero on yksi ihmisen aikuisiän suurimmista kriiseistä. Parisuhteen päättymisen myötä täytyy miettiä myös muun muassa sitä, miten asumisjärjestelyt jatkossa hoidetaan.

Toisinaan nämä järjestelyt menevät pahasti mönkään.

Asianajaja ja laamanni Harri Kontturi on 40 vuoden uransa aikana törmännyt erotilanteiden yhteydessä jos joskinlaisiin järjestelyihin. Äärimmäistapauksissa toinen eroavista kumppaneista on joutunut asumaan esimerkiksi teollisuushallin laverilla tai työpaikan varastotiloissa pitkiäkin aikoja.

Joissakin tilanteissa ongelmat ovat kärjistyneet, kun pariskunta on erosta huolimatta päättänyt asua saman katon alla, ja jonkin ajan kuluttua nurkkiin ovat ilmestyneet myös uudet elämänkumppanit. Exän ja tämän uuden rakkaan arkea on ollut vähän turhankin helppo seurata.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Mitä tulehtuneemmat välit, sitä vaikeampi on päästä sopimukseen ja asua saman katon alla, Kontturi summaa.

 

Miehen ja tämän uuden naisystävän tie mökille kulki ex-vaimon keittiön ikkunan alta.

Nykyisin eroissa huomioidaan lasten tilanne aiempaa paremmin. Ratkaisu, jossa yhteinen koti on lasten koti, jossa vanhemmat asuvat vuoroviikoin, on yleistynyt paitsi Kontturin myös IS:n tavoittamien neljän perheterapeutin kokemuksen mukaan.

Niin sanotussa ruotsalaisessa mallissa samaan yhteyteen voidaan hankkia erillinen asunto, jossa vanhemmat vuorottelevat toisen ollessa lasten kanssa.

– Sekin vaatii hyvää yhteistyötä vanhemmilta, pari- ja perhepsykoterapeutti ja sosiaalityöntekijä Tuula Multasuo huomauttaa.

IS:n haastattelemien perheterapeuttien mukaan tällaiset järjestelyt ovat yleensä väliaikaisratkaisuja, sillä ne eivät anna tilaa esimerkiksi eronneiden uusien suhteiden synnylle. Asuinjärjestelyt yleensä muuttuvat, kun jompi kumpi tai molemmat löytävät uuden kumppanin.

 

Toinen puolisoista joutui muuttamaan yhteisestä kodista työpaikalleen. Hän asui teollisuushallin työhuoneen laverilla.

Koko ajan yleistyvä, pysyvämpi asumisjärjestely lasten suhteen on vuoroviikkosysteemi, jossa lapset vaihtavat vanhemman luota toiselle kerran viikossa.

– Niitä ratkaisuja ihmiset ovat toisinaan tehneet ilman tietämystä niin, että hyvinkin pienellä vauvalla saattaa olla viikko-viikko-rytmi. Se ei kuitenkaan ole pienen lapsen etu, ja sitä suositellaankin vasta neljästä ikävuodesta lähtien, Multasuo huomauttaa.

Mielenterveysseuran ryhmätoimintojen suunnittelija ja perheterapeutti Olli Rauhala suosittaa, että vaikka tunteet olisivat kuinka pinnassa, päätös asumisjärjestelyistä tulisi tehdä yhdessä. Kummallekaan puolisoista ei saisi tulla kokemusta alistetuksi tulemisesta.

– Äkkieron tullessa saattaa mennä aikaa, että oma pää on järjestyksessä ja pystyy taas tekemään omia ratkaisuja. On myös hyvä tunnistaa, että nyt on tilanne, jossa en pysty tekemään päätöstä, vaan tarvitsen aikaa miettiä sitä, mikä on itselleni hyväksi, Rauhala kuvailee.

Mikäli ero on riitaisa, vaikeuskerroin lisääntyy.

– Jos tulee riitaa lasten huoltajuuteen liittyen, ammattiavun hakeminen on paras vaihtoehto käsitellä tilannetta, Rauhala suosittaa.

 

Uusi emäntä toi tavaransa omakotitaloon samaa tahtia kuin edellinen sai omat tavaransa vuokra-asuntoon.

Riitaisassa erossa on suotavaa muuttaa eri osoitteisiin nopeasti – vaikka vain väliaikaisjärjestelyin.

– Jos kahden aikuisen välillä on hyvin kiristynyt tunnelma, se haittaa koko perheen elämää ja silloin on hyvä saada fyysistäkin välimatkaa. Jatkuva ja vaikea riitaisuus parisuhteessa on vahingollista aikuisillekin, mutta ennen kaikkea lapsille, Rauhala toteaa.

Joissakin tilanteissa on kuitenkin välttämätöntä siirtää erilleen muuttamista. Näin voidaan päätyä tekemään esimerkiksi lasten vuoksi tai siksi, että yhteisestä asunnosta on niin paljon velkaa, että se täytyy saada myytyä ensin.

Rauhala on tavannut pariskuntia, jotka ovat päättäneet olla tekemättä asumisen suhteen hätäisiä ratkaisuja. Tällöin saman katon alla asumista helpottaa se, että eropäätös on yhteinen, eikä kummallakaan ole enää vahvoja tunnelatauksia suhteessa toiseen.

 

Mies asui mökillä koko talven – ja mökki oli kesälämmitteinen eikä siellä ollut vettä eikä sähköä.

Jos osoite säilyy samana vielä eropäätöksen jälkeen, parin kannattaa yhdessä sopia asumisen pelisäännöt esimerkiksi nukkumisjärjestelyjen suhteen. Jos molemmista tuntuu, että parisuhde on muuttunut luontevasti kämppäkaveruudeksi, vaikeuksia ei välttämättä tule. Usein suhteissa käy kuitenkin niin, että puolisoista toinen haluaa eroa, mutta toinen elättelee vielä toivetta suhteen jatkumisesta ja kenties intiimistäkin läheisyydestä.

Usein se, että on tiedossa jollakin tavalla määriteltävissä oleva aikataulu, helpottaa molempia osapuolia.

Toisinaan toinen puolisoista löytää välittömästi uuden kumppanin ja saattaa muuttaa tämän luokse.

– Tällainen ei ole tavatonta. Toivoisi, että ihmisiltä löytyisi kykyä harkita tällaista, sillä oman psyyken kestämisen kannalta tilanne on aika hurja. Tähän liittyy myös kunnioitus ex-puolisoa kohtaan, Rauhala huomauttaa.

Oheiset tapaukset ovat tilanteita, joihin asianajaja Harri Kontturi ja IS:n tavoittamat neljä eri puolilla Suomea asuvaa pariterapeuttia ovat työssään törmänneet:

Ex-vaimo näki miehen ja uuden rakkaan liikkeet turhan tarkasti

Kun maanviljelijäpariskunta erosi, mies muutti asumaan rantamökkiin. Ongelmallista oli se, että mökki sijaitsi vain 200 metrin päässä parin yhteisestä talosta. Lisäksi mies toi mökkiinsä heti uuden naisystävän. Tie mökille kulki ex-vaimon keittiön ikkunan alta.

Ex-puoliso asui toisessa siivessä

Eräällä pariskunnalla oli sen verran iso talo, että eron tullessa osapuolet päätyivät asumaan saman talon eri päätyihin. Yhteiset lapset asuttivat koko taloa kuten ennenkin. Ongelmaksi muodostui se, että molempia puolisoita kuitenkin kiinnostivat yhä ex-puolison tulemiset ja menemiset. Kun asuttiin samassa talossa, niiden seuraaminen oli turhan helppoa.

Tilanne ei ole erojen yhteydessä harvinainen. Lapsille tällainen asetelma voi olla erityisen tukala.

Ex-puoliso sai majapaikan työhuoneen laverilta

Eräässä riitaisessa erossa tilanne ajautui siihen, että toinen puolisoista joutui muuttamaan yhteisestä kodista työpaikalleen. Hän asui teollisuushallin työhuoneen laverilla lopulta melko pitkään. Vähitellen laverin ympäristö alkoi muistuttaa hammasharjamukeineen enemmän asuntoa kuin työpaikkaa.

Uusi koti löytyi työpaikan varastosta

Eräässä epäsopuisassa erossa toinen osapuoli lopulta pakeni yhteisestä kodista. Hän pyysi työnantajaltaan lupaa asua väliaikaisesti työpaikkansa varastotiloissa. Työnantaja suostui.

Entisestä kodista tuli yhteinen työmaa

Kun pariskunnalle tuli ero, liiton haavoittuneempi osapuoli sai jäädä asumaan yhteiseen taloon. Ongelmaksi koitui se, että kodista tulikin käytännössä yhteinen työmaa. Taloon asumaan jäänyt puoliso oli riippuvainen pois muuttaneesta ex-puolisostaan, koska tämä oli paremmin perillä esimerkiksi pannuhuoneen käytöstä ja remonteista. Eroa oli vaikea toteuttaa, kun vastuu kodista jäi yhteiseksi.

Uusi emäntä toi tavaransa samantien

Eräässä erotilanteessa asumisjärjestelyt hoituivat ehkä yllättävänkin nopeasti: perheen äiti muutti yhteisestä talosta vuokra-asuntoon, ja jo samaan aikaan perheen isän uusi kumppani siirtyi äidin tilalle perheen omakotitaloon. Uusi emäntä toi tavaransa omakotitaloon samaa tahtia kuin edellinen sai omat tavaransa vuokra-asuntoon. Isännän uusi kumppani myös osti edellisen emännän osuuden talosta miltei saman tien – joten hetken perästä myös ex-vaimo pääsi ostamaan itselleen oman asunnon.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt