Tutkija Benita Heiskanen kommentoi IS:lle heti Trumpin ja Putinin Helsingin-huipputapaamisen jälkeen, että Trumpin lausunnoista tulee nousemaan kohu.
– Niin kauan kun oltiin substanssikysymyksissä, kaikki oli aika hyvin. Mutta kun alkoivat toimittajien kysymykset vaaleista, niin tulihan tästä aika absurdia teatteria. Odotan, että tästä tulee aivan huikea kohu Yhdysvalloissa, hän sanoo.
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskusta johtava Heiskanen sanoo, että Trumpin kanta oli lähempänä Putinia kuin omia tiedusteluviranomaisia ja oikeuslaitosta.
– Apulaisoikeusministerihän esitti syytteet viime perjantaina, jossa 12 korkean tason venäläistä upseeria syytettynä. Olen lukenut syyteasiakirjan, ja siinä on hyvin yksityiskohtaista tietoa. Nyt presidentti sitten alkoi kritisoida FBI:n toimintaa, demokraattista puoluetta, Hilary Clintonin sähköpostiepäselvyyksiä sen sijaan, että hän olisi seissyt oman tiedustelukoneistonsa edessä, Heiskanen toteaa.
Asiantuntijat kommentoivat IS:lle huippukokouksen antia ennen kuin Trump tiistai-iltana yllättäen pyörsi Helsingin-puheitaan.
Heiskasen mielestä huipputapaamisessa nousi esiin hämmästyttävän suuri määrä asioita.
– Ennen tilaisuutta spekuloitiin, että kovin paljoa ei ehditä keskustelemaan, mutta tässähän mainittiin hyvin paljon yksityiskohtia: ydinaseet, terrorismi, Syyria, Israel, Iran, Ukraina, liike-elämä ja minkälaisia yhteistyökuvioita kehitetään tulevaisuuteen ja minkälainen turvallisuusstrategia, mihin kiperiin kysymyksiin puututaan, hän luettelee.
Myös republikaanien mielestä epäisänmaallinen lausunto?
Myös Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen uskoo Trumpin lausuntojen johtavan sisäpoliittiseen skandaaliin Yhdysvalloissa.
– Trumpin puheet siitä, että Yhdysvaltain aiempi ulkopoliittinen linja on syypää huonoihin suhteisiin, mikä ei historian valossa ole totta, siinä voi olla sellainen isänmaallisuutta loukkaava elementti, joka hermostuttaa myös hänen republikaanitukijansa. Säilyykö republikaanikongressin tuki, hän pohtii.
Hän pitää Trumpin twiittiä hyvin harvinaislaatuisena. Ennen kokousta Trump twiittasi, etteivät Yhdysvaltain ja Venäjän välit ole koskaan olleet näin huonot ja että tähän on syynä Yhdysvaltojen aiempi typeryys ja nyt käynnissä oleva ”ajojahti”, Venäjän Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin 2016 sekaantumisen selvitystyöt.
– On hyvin harvinaista että hallitus kritisoi edeltäjäänsä. Erityisesti ulkopolitiikassa kirjoittamaton sääntö on hyvin voimakas. Nämä puheet ylittävät ulkopolitiikan tahdikkuuden rajat, Teivanen toteaa.
Suomen maineelle Teivanen uskoo kokouksen tehneen hyvää.
– Sauli Niinistö varmasti sai tästä lisää ulkopoliittiseen karismaansa.
Tapaaminen sujui odotetusti
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen yhtyy Teivasen mielipiteeseen siitä, etteivät kokouksen substanssiasiat juuri yllättäneet.
– Tapaaminen sujui kaikin puolin odotetusti. Mitään konkreettista ei sovittu, mutta joitakin mahdollisia yhteisiä intressejä nousi esille, joista ryhdytään nyt etsimään yhteistyön syventämisen mahdollisuutta. Keskeisin on ydinaseiden rajoitusneuvottelut. Toisena on keskinäisten kauppasuhteiden syventäminen. Suuria ongelmia ei ratkaisu, mutta myöskään uusia ongelmia ei näytetty kehitettäneen, hän sanoo.
Myös Tiilikainen on sitä mieltä, että tapaamisessa eniten tulilinjalla oli Trump.
– Putin silmin nähden nautti tapaamisesta ja korosti Venäjän suurvalta-asemaa keskeisenä ydinasevaltana USA:n rinnalla. Trumpilla oli tukalammat paikat Venäjä-kritiikin ja vaalivaikuttamissyytösten noustessa uusiin mittoihin amerikkalaisyleisön keskuudessa.
Suomi keskittyi mansikoihin
Vihreä viestintäkonsultti Jukka Relander kertoo päällimmäisenä ajatuksenaan huippukokouksesta olevan, miten suomalaiset suhtautuvat kokoukseen.
– Olemme kuin maatalo, jonne tulee kaukaa aatelisia pitämään häitä tai isoa kokousta – me olemme isäntinä ja emäntinä huolissaan, riittääkö mansikat.
Hän pitää kokousta myös hienona lisänä Helsingin diplomaattiseen historiaan.
– Ei se ole huono Helsinki-brändi, olemme poliittisesti riittävän taitavia järjestämään tällaisen. Iso kysymys on kuitenkin, onko saatu myös meidän oma ääni kuuluviin. Kaipaan sitä erityisesti ilmastopolitiikassa.
– Tämä on sekä Trumpin että Putinin poliittista teatteria omille kansalaisilleen, Relander tuumaa.
