Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokousta on yleisesti pidetty voittona jo itsessään. Jatko osoittaa, muistetaanko tapaaminen muustakin kuin joukosta hikisiä toimittajia ja jäljestä historiankirjoissa.
Yhdysvallat kävi neuvotteluihin ilman selvää julkilausumaa strategiasta tai tavoitelistasta. Kreml tiedotti lyhyesti, että pääaiheita olivat Ukraina, Syyria ja Koreat sekä terrorismi.
Neuvotteluiden alla Trump viittasi selkeän asialistan sijaan ylimalkaisesti muun muassa maiden ydinaseylivoimaan (paha asia) ja suhteiden parantamiseen (hyvä asia), mutta ei vaalikohuun tai Venäjän kyberhyökkäyksiin.
Jäikö kokouksesta käteen muutakin kuin massiivinen konferenssi- ja mediakoneisto, joka hetkeksi heitti Suomen ja Helsingin maailman keskipisteeseen?
Presidentit lehdistötilaisuudessa.
Parhaimmat ja pahimmat skenaariot
Parhaimmassa tapauksessa suurvaltojen tapaaminen johtaa uusiin, tarkempiin valmisteluihin ydinaserajoituksista, vaikka tapaamisessa konkretia jäi vielä vähäiseksi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
– Sopimukset ovat olleet huonoissa kantimissa, eikä Venäjä ole halunnut sitoutua uusien valmisteluun. Johtaako tämä uuteen Start-sopimisten alkamiseen, siitä saatiin lupaavaa tunnelmaa, vaikka varsinaisia lupauksia ei tullut vielä.
Trump hehkutti odottavansa maiden suhteiden kehittymistä erityisen hienoiksi (extraordinary). Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto sanoo uskovansa, että tapaamisesta voi lähteä liikkeelle toisten tapaamisten sarja, jossa asialista konkretisoituu huomattavasti.
– Tapaamisen henki oli erittäin hyvä. Pehmeällä diplomatialla, tällä kertaa jalkapallodiplomatialla, on roolinsa jopa huipputapaamisissa.
– Helsinki-tapaaminen oli eräänlainen USA–Venäjä-ystävyysottelu. Varsinaiset maaottelut seuraavat, jos ja kun aletaan toden teolla käsitellä USA:n ja Venäjän välisiä suhteita tulehduttavia asioita.
Jalkapallovertauksia viljeltiin myös tiedotustilaisuudessa, jossa Putin ojensi Trumpille jalkapallon.
Liuhdon mukaan Trumpin ja Putinin kemiat toimivat poikkeuksellisen hyvin. Konkretiaa edusti yhteinen terrorismin torjuntayhteistyöryhmä sekä liike-elämän yhteistyöryhmä.
– Pahin puute on, että Syyrian konfliktiin ei edelleenkään liittynyt selkeää lääkettä, tosin odotuksetkin olivat alhaalla. Keskeisiä kysymyksiä ei lyöty pöydälle, vaan kierrettiin konfliktin ydintä, Tiilikainen sanoo.
Kokouksen alla pahimmat pelot eivät toteutuneet siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä kävelevät Euroopan tai Ukrainan yli käsitellessään esimerkiksi Natoa tai Ukrainaa.
– Mielenkiintoisin osa seuraa, kun presidentit menevät kotiyleisönsä eteen. Esittääkö Putin samoja saavutuksia kotona ja mitä hän sanoo Foxille lupaamassaan haastattelussa? Putin osaa tunnetusti ottaa ilon irti viestiessään median kanssa, Tiilikainen sanoo.
Foxin haastattelu on jo julki. Voit katsoa englanniksi simultaanitulkatun haastattelun tästä.
Kumpi voitti?
Trump ajoi tapaamisessa lähinnä omia etujaan eikä Yhdysvaltojen. Toisaalta näyttää siltä, että Trump ei saanut mitään korjaamatonta vahinkoa aikaiseksi, summaa Liuhto.
– Molemmat voittivat. Putin voitti välittömästi, koska Venäjä on toivonut tätä tapaamista jo pitkää. Venäjälle oli tärkeä, että sen johtajia tavataan Krimin miehityksestä huolimatta. Jos Trumpin lähipiirin ympärillä vellonut Venäjä-kohu tapaamisen myötä laantuu, myös Trump voi kokea voittaneensa.
Tiilikaisen mukaan Trump esiintyi tällä kertaa kohtalaisen asiallisesti, mitä edesauttoi kirjoitettujen spiikkien käyttö alussa.
UPI:n johtaja Teija Tiilikainen toivoo, että ydinaseneuvotteluissa päästäisiin eteenpäin.
– Tuntui, että henkilökemiat kohtasivat, vaikka ei konkretiaa ei ollutkaan niin paljon.
Myös Liuhto pitää yllättävänä Trumpin valtiomiesmäistä esiintymistä ja kohulausuntojen puuttumista. Lisää ulkopoliittista tietotaitoa hän tarvitsee silti.
Erityisesti uutiskanava CNN on moukaroinut Trumpin esiintymistä vaalikohussa rajusti. Kommentaareissa esiintymistä haukuttiin häpeälliseksi ja kokousta Trumpin osalta ”Surrender summitiksi”. Uutiskanavan mukaan Trump käveli kansallisen viranomaistutkinnan yli eikä tuominnut Venäjän puuttumista vaaleihin. Tilanne voi johtaa Trumpin aseman vaikeutumiseen kotimaassa.
– Hankala tilanne hänelle. Jos puuttumista on tapahtunut, ei Trump voi kauheasti lähteä keskusteluun mukaan, koska silloin vaalivoitto joutuisi kiistanalaiseksi. Tilanne on hankala, mutta ei ryvetä kokouksen mainetta, Tiilikainen sanoo.
– Koska Trumpin ja Putinin tapaaminen oli kirjaimellisesti kahdenkeskinen, sen mahdollisista sammakoista tuskin saamme koskaan kuulla, sillä tapaamisen tiedotustilaisuus on vain keskusteluiden jäävuorenhuippu.
Pimennossa on esimerkiksi se, mitä Krimistä puhuttiin. Merkille pantavaa oli Tilikaisen mielestä, että Putin pelasti Trumpin kasvot vahvistamalla tämän puolesta, että erimielisyys on aito ja että Yhdysvallat pitää yhä niemimaan valtausta laittomana.
Kuka odotutti ketä?
Putin teki sen taas. Aiemmin paaville ja kuningatar Elisabetille – nyt Trumpille. Kokouksen alla medioiden huomio kiinnittyi siihen, että Putin myöhästyi 35 minuuttia tapaamisesta Trumpin kanssa. Kalastajatorpalla vietetyt minuutit olivat varmasti pitkiä ja kiusallisia Yhdysvaltain johtajalle, joka yleensä itse haluaa pullistella kilpakumppaneille.
Professori Kari Liuhto toimii Pan-Eurooppa Instituutin johtajana.
Tiedotusvälineissä veikkailtiin, maksoiko Trump perään potut pottuina ennen kahdenkeskistä tapaamista, joka venyi yli kahteen tuntiin Presidentinlinnassa. Kremlin-tuntijoiden mukaan myöhästely on Putinin harkittua taktiikkaa, jolla hämmennetään vastapuolta. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus arvioi aiemmin IS:lle, että myöhästyminen voidaan tulkita vallankäytöksi.
Kun on Putinista kyse, viivästyksen kestoa voi pitää jopa kierona kohteliaisuutena, sillä Angela Merkeliä Putin odotutti neljä tuntia.
Alla olevalla videolla Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus analysoi Trumpin ja Putinin käyttäytymistä.
Nato-kiista
Nato-kiistasta ei puhuttu enää suurvaltajohtajien tiedotustilaisuudessa. Euroopan-vierailun alussa Trump kiristi Nato-maiden huippukokouksessa tunnelmaa vaatimalla eurooppalaisia jäseniä kasvattamaan puolustusmenojaan.
Aamiaistilaisuudessa Trump herätti huomiota Nato-lausunnoilla ja sillä että Trump antoi kiitosta Suomelle ja presidentti Sauli Niinistölle tuesta ja avusta. Suomella ei ole osaa eikä arpaa Nato määrärahakeskusteluihin, joten oli erikoista, että Trump viittasi Niinistön osuuteen aamiaispöydässä.
Suomi-kuva – suomettuminen?
Kansainvälisen näkyvyyden ja kokousjärjestelyiden mittareilla kokous oli menestys. Onnistumisesta kertoi myös kansainvälisen median hehkutus Helsingin kauneudesta upeaan ilmaan, saunaan ja suomalaisen poliisin ystävällisyyteen. Moni media nosti esille Helsingin Sanomien viestin molemmille presidenteille lehdistönvapauden tärkeydestä.
– Putin pietarilaisena tuntee Suomen ja osaamisemme jo entuudestaan poikkeuksellisen hyvin. Suomi ja sen toimintatavat ja luotettavuus tulivat myös Trumpille aiempaa tutummiksi, Liuhto huomauttaa.
– Historiallinen tapaaminen, joskin median kiinnostus tapaamista kohtaan on suurempi kuin itse lopputulema. Suomen valtiojohdolle, diplomaattikunnallemme ja turvallisuusjärjestelyistä vastanneille hatun noston arvoinen suoritus.
Tiilikaisen mielestä kokouksen alla käydyn keskustelun suomettumisesta voi jättää vähemmälle huomiolle. Yhdysvalloissa tietämys ja mielikuva Suomesta idän ja lännen välissä, harmaana maaperänä saattaa yhä elää. Kokouksessa mikään ei silti vahvistanut vanhakantaista mielikuvaa neutraalista maana, vaan osana länttä.
Eleet
Tiedotusvälineet huomasivat silmiinpistävän seikan ensitapaamisen alussa. Trumpin kädenpuristus oli normaali, vain kolme sekuntia, mutta erikoista oli silmäniskulta näyttävä ele Putinille. Tuskin koskaan historiassa on lännen suurvaltajohtaja on etsinyt yhteyttä itään silmäniskulla, jota voi lisäksi tulkita Trumpin tilanteessa hyvinkin monimielisesti.
Katso alla olevalta videolta, kuinka Trump iskee silmää Putinille.
– Liitän eleen sarjaan ei-valtiomiesmäisyys Trumpissa. Hän pitää oman tyylinsä. Trumpilla ei ole diplomaattitaustaa, eikä hän tunne kansainvälistä politiikan kenttää, joka on täynnä miinoja, Tiilikainen sanoo.
Putin otti johtoroolin tiedotustilaisuudessa, mutta sitä edeltäneessä tilaisuudessa elekieli kertoi Tiilikaisen mukaan kiusaantuneisuudesta. Trump ei noudata normaaleja protokollasääntöjä ja vei Putinilta suunvuoron. Putin johti jälkikäteen tilannetta, kun taas Trump oli hermostuneempi tietäessään kotimaisen median vaikeat kysymykset.
