Trump ja Putin tapaavat tänään Helsingissä – 5 syytä, miksi tapaaminen on niin merkittävä - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Trump ja Putin tapaavat tänään Helsingissä – 5 syytä, miksi tapaaminen on niin merkittävä

Asiantuntijat eivät odota huippukokoukselta konkreettisia toimia, mutta kahden suurvallan johtajan tapaamisella on merkitystä koko maailman rauhalle.

Suomi on päätynyt tasaisin väliajoin suurvaltapolitiikan keskusnäyttämöksi. Itänaapurin ja Yhdysvaltain johtajat tapasivat Suomen maaperällä ensi kertaa 1975.

16.7.2018 2:14

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huipputapaaminen on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan vuoropuhelua suurvaltojen välillä tarvitaan kipeästi.

– Helsingin huippukokous on tunnustelua kahden suurvallan johtajien välillä. Yhdistävä agenda on hyvin kapea. Huippukokouksessa todennäköisesti käsitellään useita aiheita. Jälkikäteen nähdään, mitkä niistä etenevät konkreettisiksi toimiksi.

Tiilikainen listaa viisi syytä sille, miksi historiallinen tapaaminen on tärkeä juuri nyt.

1. Tapaaminen vahvistaa turvallisuutta koko maailmassa

Tapaaminen on merkittävä koko maailmalle, sillä Trump ja Putin eivät ole varsinaista kahdenkeskistä kokousta koskaan pitäneet.

Huipputapaaminen on periaatteellinen avaus kahden maan välisessä suhteessa. Erityisen kiinnostavaa on se, löytyykö yhteisiä intressejä ja näkemyksiä siitä, miten valtiot kehittävät suhteitaan.

– Viime vuosina on nähty, että Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde on kriisissä. On tärkeää, että nyt he istuvat samaan pöytään ja pohtivat sitä. On koko maailman etu, että konfliktikierre estetään.

Suurvalloilla on kuitenkin erilaiset odotukset maailman järjestelmästä. Yhdysvallat pitää valta-asetelmastaan kiinni kaksin käsin.

Jo ennen Putinia Yhdysvallat on pitänyt kiinni myös Natosta ja Naton oikeudesta laajentua Euroopassa. Putin puolestaan katsoo, että Venäjällä pitää olla vastaavanlainen oikeus etupiiriin.

– Sukset ovat ristissä monessa suhteessa. Huippukokouksen jälkeen nähdään, mitä tapahtuu kun presidentit istuvat samaan pöytään.

Presidenttien näkemykset eroavat esimerkiksi Syyrian kriisin ratkaisemisessa, Ukrainan kriisin luonteesta ja aserajoitusneuvotteluissa.

Konfliktiagendaa on enemmän kun yhdistäviä tekijöitä. Kummankin kotikentällä terrorismi on turvallisuuspolitiikan keskeinen aihe.

– Mutta se ei välttämättä ole kahden maan kohdalla samaa terrorismia.

2. Venäjän ja Yhdysvaltojen suhde on tulehtunut ja kaipaa huoltoa

Yhdysvaltojen ja Venäjän suhde on ollut huono monestakin syystä. Jokainen uusi valtaan astunut Yhdysvaltain presidentti on kuitenkin halunnut parantaa suhdetta Venäjään, niin myös Trump.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump presidentinvaaleissa vuonna 2016. Yksi hänen vaalilupauksistaan oli parantaa suhteita Venäjään.

Kun Trump valittiin presidentiksi vuonna 2016, maailmanpolitiikassa elettiin Ukrainan kriisin aikaa. Eurooppa yhdessä USA:n kanssa oli määrännyt pakotteita Venäjälle.

Venäjä yritettiin saada sillä tavalla noudattamaan kansainvälisiä sääntöjä.

Yhdysvaltain uusi presidentti Trump lupasi valtaan astuessaan, että suhdetta Venäjään parannetaan. Silloin Euroopassa huolestuttiin siitä, mitä tämä tarkoittaisi pakotteille.

Lue lisää: Analyytikko: Pakotteet nousevat Trump–Putin -tapaamisen tärkeimmäksi talouskysymykseksi

Sen jälkeen Trumpin asema on käynyt tukalaksi, sillä Yhdysvalloissa tutkitaan Venäjän väitettyä sekaantumista presidentinvaaleihin.

3. Suurvaltojen johtajien kannattaa olla puheväleissä

– Jos riitapukarit eivät puhu keskenään asioista, niin riita tuppaa saamaan suuremmat mittasuhteet, tiivistää Tiilikainen.

Suomelle, ja muille pienille valtioille, on turvallisuusasia, että suurvaltojen johtajat ovat puheväleissä.

– Muuten riskit ovat liian suuret. Kun on konflikteja ja erilaisia näkemyksiä, mutta ei toimivaa dialogia, se ruokkii negatiivisia mielikuvia toisistaan.

Tiilikaisen mukaan historia osoittaa, että kun istutaan samaan pöytään kasvokkain syntyy yhteisöllisyyttä, ja sitä tarvitaan juuri nyt.

Huippukokouksesta ei ole suuria odotuksia konkreettisen tuloksen syntymiselle.

– Huippukokouksessa tunnustellaan lähinnä, millainen suurvaltasuhteesta tulee henkilötasolla näiden johtajien aikana.

Trump on esimerkiksi kertonut ihannoivansa Putinin johtamiskykyä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Merkittävää on se, että he tapaavat kahden kesken ilman avustajia, ja kiinnostavaa on, mistä suljettujen ovien takana puhutaan.

Trump voisi yrittäisi sopia jotain Putinin kanssa ja kävellä Euroopan yli, mutta Tiilikaisen mukaan viime aikoina sen kaltaista puhetta ei Trumpilta ole kuulunut.

Salaperäisyys kiinnostaa ja huolettaa, mutta Trumpin vallallakin on rajansa.

– Yhdysvaltojen kongressi, päättää oikeudellista sopimuksista, sotilaallisen voiman käytöstä. Trump ei voi yksinään tehdä sopimuksia Yhdysvaltojen puolesta Putinin kanssa.

Trump ei voi myöskään sopia Naton puolesta, koska Natossa on muitakin jäsenvaltioita.

Lue lisää: Brittiasiantuntija: Trump voi tunnustaa Helsingissä Krimin liittämisen, jos saa vastineeksi Putinilta apua Syyriassa

4. Maailmanpoliittinen tilanne elää murrosvaihetta

Maailmanpolitiikan isot mannerlaatat ovat tällä hetkellä liikkeessä.

Kokouksen osalta päällimmäisenä huolena on se, että suurvaltajärjestelmä hakee uutta muotoaan.

– Elämme aikaa, jolloin Yhdysvaltojen valta-asetelma on haastettuna ja suurvaltojen suhteeseen liittyy periaatteellisia näkemyseroja.

Yhdysvaltojen dominoiva järjestelmä, joka muotoutui kylmän sodan jälkeen ja johon Eurooppa osallistui yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, määritti kansainvälisen järjestelmän muotoa, instituutioita ja yhteistyön periaatteita.

Nyt se on rapautumassa.

Haastajat ovat vahvistaneet otteitaan globaalisti. Kiina, Venäjä ja muut nousevat suurvallat sekä kansainvälinen terrorismin toimijat, haastavat tällä hetkellä läntistä maailmaa.

Kylmän sodan aikainen valta-asetelma on tullut haastetuksi, mutta USA pitää vallan kahvasta kiinni. Venäjä on yksi kilpailijoista, mutta suurimpana uhkana Yhdysvallat pitää Kiinaa.

– Siksi Yhdysvalloille on hyvä olla Venäjän kanssa hyvissä väleissä, jotta Venäjä ja Kiina eivät lähentyisi toisiaan liikaa. Muuten syntyisi liian vahva akseli Yhdysvaltoja vastaan.

5. Sotilaalliset jännitteet kaipaavat mekanismia eskaloitumisen ehkäisyyn

On tärkeää, että konfliktin puhjetessa olisi mekanismeja, joilla estetään tilanteen sotilaallinen eteneminen.

Esimerkiksi aserajoitusneuvottelut ovat merkittävä osa suurvaltasuhdetta, sillä kumpikin valta on ydinasevaltio.

Suomen presidentti Sauli Niinistö on toivonut suurvaltojen johtajilta yhteisymmärrystä riskeistä ja siitä, että sotilaalliset jännitteet ylläpitävät vastakkainasettelua ja johtajat miettisivät keinoja hallita näitä riskejä, jotta pienestä sattumasta tai konfliktista ei seuraisi suurta eskalaatiota.

Lue lisää: Trump ja Putin, Euroopan kohtalon viikko, Nato ja EU:n puolustus – lue presidentti Sauli Niinistön koko erikoishaastattelu

Kylmän sodan loppupuolella maat ovat jo kerran onnistuneet rajoittamaan ydinaserajoitustaan. Se on tarjonnut valloille yhteisen puheenaiheen, jota on käsitelty aiemmissakin kokouksissa.

Venäjä on viime vuosien aikana kuitenkin pullistellut Georgiassa ja Ukrainassa. Ydinaseilla uhoaminen sekä Venäjän kyky ja halu käyttää sotilaallista voimaa on kääntänyt Yhdysvaltojen huomion Venäjään.

Natokin on tullut vahvempaan rooliin Ukrainan kriisin jälkeen. Kun Venäjä alkoi käyttämään voimaansa.

Esimerkiksi Baltian maat ovat saaneet Natolta vahvistuksia.

Huolta kuitenkin herättää se, että Trump ei ole sitoutunut samalla tavalla liittosuhteeseen. Hän tarkastelee sitä maksuosuuksien valossa.

Naton eurooppalaisia liittolaisia on huolestuttanut Trumpin aikana se, mitä Natolle tapahtuu.

Samaan aikaan Euroopassa turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt ja Naton eurooppalaiset liittolaiset kaipaavat turvaa.

Viime viikon huippukokous ei ole parantanut tilannetta.

Lue lisää: Trump aiheutti Nato-liittolaisille kuumat paikat – Niinistö kuvasi tilannetta ”pontevaksi esitykseksi”

Suomalaisasiantuntijat odottavat vain vähän konkreettisia tuloksia. Putinille jo pelkkä Trumpin tapaaminen on voitto.

Helsingin huippukokouksessa nähdään, kuinka samanmielisiltä presidentit vaikuttavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?