IS pääsi esittämään poikkeuksellisen kysymyksen Jeltsinille ja Clintonille Helsingissä 1997 – ”Nato-jäsenyys on Suomen oma asia” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

IS pääsi esittämään poikkeuksellisen kysymyksen Jeltsinille ja Clintonille Helsingissä 1997 – ”Nato-jäsenyys on Suomen oma asia”

Bill Clinton ja Boris Jeltsin yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä maaliskuussa 1997. Kerta oli ensimmäinen, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenteiltä kysyttiin tv-kameroiden edessä yhteinen suora kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Bill Clinton ja Boris Jeltsin yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä maaliskuussa 1997. Kerta oli ensimmäinen, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenteiltä kysyttiin tv-kameroiden edessä yhteinen suora kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Julkaistu: 14.7.2018 13:51

Kun Boris Jeltsin kokousti Bill Clintonin kanssa Helsingissä 1997, hän yritti estää Baltian maiden pääsyn Natoon salaisella sopimuksella. Suomen suhteen Jeltsin ei olisi ollut lainkaan niin ehdoton, ainakaan Ilta-Sanomien Ulla Appelsinin tuolloin saaman vastauksen perusteella.

Entisten neuvostotasavaltojen mahdollinen Nato-jäsenyys ärsytti Venäjää ja huoletti presidentti Boris Jeltsiniä vuonna 1997, kun Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit edellisen kerran tapasivat Helsingissä.

Myöhemmin on paljastunut, että Jeltsin yritti tehdä Bill Clintonin kanssa Helsingissä jopa ”suullisen herrasmiessopimuksen”, jonka mukaan sen paremmin Viroa, Latviaa ja Liettuaa kuin muitakaan entisiä neuvostotasavaltoja ei otettaisi tulevaisuudessa Naton jäseniksi.

Jeltsinin ehdottamasta salaisesta sopimuksesta ja Clintonin antamasta tyrmäävästä vastauksesta on kertonut muun muassa Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri Strobe Talbott muistelmissaan The Russia Hand (2002).

Baltian maiden Nato-jäsenyys toteutui lopulta vasta 2004. Jeltsiniä ja Clintonia isännöinyt presidentti Martti Ahtisaari on sittemmin todennut, että Viro, Latvia ja Liettua saavat kuitenkin kiittää jäsenyytensä toteutumisesta juuri Helsingin vuoden 1997 huippukokousta.

Ahtisaari on nykyisin itse avoimesti Nato-jäsenyyden kannattaja ja hän on viime vuosina sanonut ääneen senkin, että hänen mielestään Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo 1990-luvulla – eli hänen omalla presidenttikaudellaan. Nato otti ensimmäiset uudet jäsenet Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vuonna 1999, kun Puola, Unkari ja Tshekki hyväksyttiin puolustusliittoon.

Mutta mitä mieltä Jeltsin ja Clinton olivat vuonna 1997 Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä?

Tätä kysyi IS:n silloinen ulkomaantoimittaja Ulla Appelsin presidenttien yhteisessä lehdistötilaisuudessa Kalastajatorpalla. Appelsin oli yksi harvoja lehdistötilaisuuteen päässeitä suomalaisia toimittajia ja ainoa suomalainen, jolle tarjoutui tilaisuus esittää kysymys.

Kuvituskuva

Appelsin kysyi molemmilta presidenteiltä:

– Miten suhtautuisitte, jos Suomi ilmaisisi olevansa halukas liittymään Natoon?

Ensin vastasi Clinton, joka selvästi kiiruhti ottamaan puheenvuoron itselleen.

– Ehkä minun pitäisi – te kysyitte tätä molemmilta, mutta antakaa minun, Clinton aloitti vastauksensa.

Tämän jälkeen Clinton vetosi Ahtisaaren hänelle tuolloin esittämään linjaukseen, jonka mukaan Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää silti jäsenyyden hakemismahdollisuutta hyvänä asiana.

– Presidentti Ahtisaari sanoi minulle, että hänen mielestään Suomi on tehnyt oikean päätöksen olemalla Naton rauhankumppani ja säilyttämällä itsenäisyytensä ja mahdollisuutensa työskennellä rakentavasti Venäjän ja Nato-maiden kanssa olematta Naton jäsen, ja ettei hänellä ole aikomustakaan hakea Suomelle Naton jäsenyyttä, Clinton aloitti.

– Mutta hänen (Ahtisaari) mielestään se mahdollisuus, että voi hakea jäsenyyttä, on hyvä, sillä se on lisännyt entisestään itsenäisyyden ja turvallisuuden tunnetta Suomessa… Joten minä en voi tehdä muuta kuin tukea sitä lausuntoa, jonka teidän oma presidenttinne on antanut tässä asiassa, Clinton päätti.

Sittemmin paljastui, että Clinton ja Jeltsin olivat harjoitelleet yhdessä etukäteen lehdistötilaisuudessa mahdollisesti eteen tuleviin hankaliin kysymyksiin vastaamista. Yksi Clintonin huolista oli se, että alkoholiongelmainen ja sydänvaivainen Jeltsin ei saisi sotkeutua sanoihinsa ja näyttää maailman silmissä Helsingin kokouksen häviäjältä.

Sittemmin paljastui, että Clinton ja Jeltsin olivat harjoitelleet yhdessä etukäteen lehdistötilaisuudessa mahdollisesti eteen tuleviin hankaliin kysymyksiin vastaamista. Yksi Clintonin huolista oli se, että alkoholiongelmainen ja sydänvaivainen Jeltsin ei saisi sotkeutua sanoihinsa ja näyttää maailman silmissä Helsingin kokouksen häviäjältä.

Jeltsin vetosi vastauksessaan niin ikään Ahtisaarelta tuolloin saamaansa vakuutukseen, jonka mukaan Suomi ei ole hakemassa Nato-jäsenyyttä. Kysymys oli Jeltsinille selvästi vaikea vastattava, sillä hän joutui pyörittelemään sanojaan. Lopputulos oli kuitenkin se, että hän tuli sanoneeksi ääneen senkin, että Nato-jäsenyyden hakemisesta päättäminen oli Suomen kansan ja johdon oma asia.

– Minun täytyy sanoa, että se syy, miksi me kunnioitamme Suomea valtiona – sen kansaa, ihmisiä ja johtoa – on se, että Suomi jatkaa johdonmukaisesti puolueettomuuttaan eikä Suomi liity mihinkään blokkeihin, Jeltsin aloitti vastauksensa.

– Sen vuoksi olen sitä mieltä – tämä on tietysti Suomen johdon ja kansan asia – mutta se, mitä Suomen tasavallan presidentti Ahtisaari ilmoitti selvästi, ettei liitytä mihinkään blokkeihin, se herättää heti kunnioituksen tunteen häntä kohtaan.

Hän (Ahtisaari) sanoi, että Suomi ei ole pyytänyt päästä Natoon, ja niin kauan kun kukaan ei sano Suomelle, että Suomi ei voi liittyä Natoon, niin Suomi pystyy säilyttämään riippumattomuutensa ja työskentelemään rauhankumppanuuden puitteissa sekä Yhdysvaltain että Venäjän kanssa.

Strobe Talbottin muistelmista paljastui sittemmin, että Clinton ja Jeltsin olivat harjoitelleet yhdessä etukäteen lehdistötilaisuudessa mahdollisesti eteen tuleviin hankaliin kysymyksiin vastaamista. Yksi Clintonin huolista oli nimittäin se, että alkoholiongelmainen ja sydänvaivainen Jeltsin ei saisi sotkeutua sanoihinsa ja näyttää maailman silmissä Helsingin kokouksen häviäjältä, vaikka tosiasiassa Jeltsin ei onnistunut yrityksessään pysäyttää Naton tulevaa laajenemista Baltiaan.

Jeltsinin varjeluyrityksillä selittynee myös se, miksi Clinton kiiruhti itse vastaamaan ensin: näin hän mahdollisesti antoi tarkoituksella Jeltsinille hieman lisää miettimisaikaa. Kerta oli ensimmäinen, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidenteiltä kysyttiin tv-kameroiden edessä yhteinen suora kysymys Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Kun Kalastajatorpan lehdistötilaisuus pidettiin, kenelläkään ei ollut tietenkään mitään tietoa presidenttien kulissien takaisista keskusteluista.

Venäjän Nato-laajenemisen vastustus tiedettiin julkisuudessa tuolloinkin kyllä hyvin, mutta sen nyanssierot eivät olleet selvillä. Talbottin muistelmista käy ilmi esimerkiksi se, että Jeltsin oli Helsingissä valmis sallimaan Naton laajenemisen muihin Itä-Euroopan maihin ja entisiin Varsovan liiton jäsenmaihin: ainoastaan entiset neuvostotasavallat olivat tuolloin se kuuluisa ”punainen linja”, jota Moskova ei olisi halunnut ylitettävän.

Talbottin muistelmien perusteella näyttää myös siltä, että Jeltsin ei esittänyt mitään Nato-ukaaseja Suomen suhteen myöskään kulissien takaisissa keskusteluissa.

Tämä selittyy osittain sillä, että Suomen johto julisti tuolloin selväsanaisesti, ettei Suomella ole aikomusta liittyä Natoon. Mutta mikäli Jeltsinillä olisi ollut joitakin erityisiä huolia Suomen mahdollisen mielenmuutoksen suhteen, ne olisivat todennäköisesti tulleet esille joko hänen vastauksessaan IS:n kysymykseen tai Talbottin raportoimissa kulissien takaisissa keskusteluissa.

Talbottin muistelmista käy myös ilmi, kuinka Clinton oli perustellut Jeltsinille jopa sitä, että Suomelle ei kannata myöskään sanoa, että Suomi ei saa liittyä Natoon.

– Hän (Ahtisaari) sanoi, että Suomi ei ole pyytänyt päästä Natoon, ja niin kauan kun kukaan ei sano Suomelle, että Suomi ei voi liittyä Natoon, niin Suomi pystyy säilyttämään riippumattomuutensa ja työskentelemään rauhankumppanuuden puitteissa sekä Yhdysvaltain että Venäjän kanssa, Talbott siteeraa Clintonin sanoja Jeltsinille.

Tuoreimmat osastosta