Kotimaa

Vuoden 1975 kokouksesta tehty jättiveistos hylättiin tamperelaiseen varastoon – kukaan ei huoli 500 kiloista järkälettä

Julkaistu:

ETYK-kokouksen innoittama puuveistos on kerännyt ristiriitaisen vastaanoton Twitterissä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin ensi viikon tapaaminen Helsingissä on saanut monet muistelemaan vuonna 1975 Helsingissä pidettyä Etyk-huipputapaamista.

Tuolloin, keskellä kylmää sotaa, Suomessa tapasivat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton johtaja Leonid Breznev.

Kokous jäi tärkeäksi osaksi niin Suomen kuin maailmankin historiaa. Sitä pidetään myös yhtenä Urho Kekkosen presidenttiuran huipentumana.

Siksi tapaamista pidettiin jopa muistomonumentin arvoisena. Taiteilija Urho Kärrin 3,3 metriä korkea ja runsaat 500 kiloa painanut massiivinen Etyk-puuveistos julkistettiin Tampereen Näsinneulan aulassa vuonna 1979.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Teoksessa on kolme kelohonkaa, joihin on kiinnitetty puureliefi. Se on Euroopan kartta, jonka itäpäässä on Breznevin ja länsipuolella Fordin profiilit. Keskellä tuijottaa Kekkonen.

Vasemman- ja oikeanpuoleisten kelohonkien päällä on ”linnoitukset”, jotka symboloivat Natoa ja Varsovan liittoa. Keskellä olevassa hongassa ei linnoitusta ole, se edustaa kylmän sodan puolueettomia osapuolia.


Veistos oli vuosikymmenen verran Näsineulassa, mutta sen jälkeen kun rakennus meni remonttiin, teokselle ei enää löytynyt sieltä paikkaa, kertoo Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen.

Itse taiteilija U.K. Kärri kuitenkin sanoo, että teos otettiin pois Tampereelta vain siksi, että Neuvostoliitto hajosi. Remontti oli vain tekosyy.

Oli miten oli, teos on maannut 1980-luvun lopusta tai 1990-luvun alusta asti lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta varastoituna Tampereella.

Suomisen mukaan kaikki yritykset sijoittaa se uudelleen ovat kariutuneet yleensä siihen, etteivät potentiaalisten sijoituspaikkojen omistajat ole halunneet vastaanottaa teosta.

Kärri kuitenkin muistuttaa, että hänellä on edelleen tekijänoikeudet teokseen. Siksi sijoittamispaikka on loppujen lopuksi hänen itsensä päätettävissä.

Etyk-veistoksesta uutisoi ensimmäisenä Yle.

Uutisen jälkeen veistos sai jonkin verran julkisuutta sosiaalisessa mediassa, jossa sitä verrattiin muun muassa Amerikan presidenttejä esittävään Mount Rushmore -monumenttiin.

Myös kirjailija Jari Tervo otti kantaa.

– Taivaan vallat. Tätä ei pitäisi katsoa viime töikseen ennen unta, kirjailija näpäytti.
Itse Suominen oli Twitterissä skeptinen siitä, nähdäänkö teosta ikinä missään näytillä.
– Veikkaukseni on, että ETYK-veistos ei nouse klassikoksi tuhannessakaan vuodessa, hän sanoo.

Suomisen mukaan Twitteristä tuli ehdotuksia veistoksen uudesta sijoittamispaikasta. Suominen kertoo saaneensa myös sähköpostin, jossa sitä ehdotettiin Helsingin uuteen Oodi-kirjastoon.

Kun teos oli hetken aikaa näytillä Tampereella 2000-luvun alussa, paikkaehdotuksia kartoitettiin kyselyllä. Ylivoimaisesti suosituimmaksi nousi Tampere-talo, mutta myös Finlandia-talo sai ääniä.

– Uudisrakennusten muotokirjo on kuitenkin niin erinäköinen kuin 1970-luvulla tehdyn puuveistoksen estetiikka. Ne eivät välttämättä sovi kovin ongelmattomasti yhteen, Suominen miettii.

Taiteilija itse ei anna suoraa vastausta siihen, missä hän haluaisi teoksensa tulevaisuudessa olevan.

– En minä rupea ohjaan sellaista asiaa. Mutta taiteilija itse päättää sen julkipanosta, eli antaa sille luvan tai ei anna. Ei ole niin, että joku omistaa veistoksen ja laittaa sen johonkin kaatopaikalle pystyyn.

Unohdettu Etyk-veistos sai Kärrin mukaan alkunsa metsäreissulla, jossa taiteilija oli Kekkosen henkilääkärin Rikhard Sotamaan ja kenraali Veikko Koppisen kanssa. Tällä metsäretkellä seurueelle tuli puheeksi, ettei Etykistä ole veistosta.

Vuosi oli Kärrin muisteluiden mukaan 1978.

– Sotamaa soitti paljon myöhemmin, että ”Päämies”, niin kuin hän Kekkosesta puhui, oli teoksesta kiinnostunut. Hän pyysi lähettämään luonnokset hänelle ja Kekkoselle.

Kärri kertoo, että myöhemmin keväisellä hiihtoretkellä käsivarren Lapissa Kekkonen kysyi Sotamaalta, mitä teokselle kuuluu. Paikalla oli myös tamperelainen liikemies Kalle Kaihari.

– Lopulta Kekkonen sanoi Kaiharille, että Kekkonen tilaa Kärriltä teoksen, ja Kaihari maksaa sen.

Teoksen oli oltava lopulta valmis juhannuksen jälkeen vuonna 1979. Kärri kertoo tehneensä teosta aktiivisesti ehkä vain noin kuukauden päivät, osin siksi, että teoksesta löytyviä kelohonkia oli hyvin vaikea löytää. Ne ovat hänen mukaansa toista tuhatta vuotta vanhoja.

Onko Trumpin ja Putinin tapaaminen innoittanut sinut valmistamaan jonkin muistoesineen? Lähetä kuva Ilta-Sanomien lukijan kuviin WhatsAppilla 040-660 9019 tai nettilomakkeella.

Ota kantaa

Mihin Etyk-veistos pitäisi sijoittaa?

Finlandia-taloon 33% Tampere-taloon 10% Oodiin 4% Ison tien varteen 9% Johonkin muualle 14% Ei mihinkään 29%
Ääniä yhteensä 651