Kotimaa

Oudot äänet valvottavat Helsingissä: Ne ovat pieniä maanjäristyksiä – ja näin erikoisella tavalla ne saadaan aikaan

Julkaistu:

Energiayhtiö St1 pumppaa vettä 6,4 kilometriä syvään porausreikään. Se laajentaa kallion halkeamia ja synnyttää pieniä maanjäristyksiä.
Pari viikkoa sitten IS kertoi eri puolilla Helsinkiä kuuluneista oudoista äänistä.

Asukkaat ovat kuulleet ääniä useissa eri kaupunginosissa, esimerkiksi Munkkiniemessä. Ääniä on kuvailtu sellaisiksi kuin ukkonen jyrisisi maan sisällä.

Äänet kantautuvat Otaniemestä Suomen syvimmästä reiästä. Energiayhtiö St1 on kolmen viikon ajan testannut siellä veden pumppaamista 6,4 kilometrin syvyyteen.


Geolämpöasiantuntijat johtavat vettä syvyyteen ja kuuntelevat hankkeen maanalaisilla, ympäri pääkaupunkiseutua sijoitetuilla geofoneilla mikrovärinää ja sen aikaansaamaa veden virtausta kallion sisällä. Virtauksen tutkiminen on välttämätöntä geotermisen voimalaitoksen rakentamisen kannalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alla olevasta 3D-mallista näet, porausreikien mittasuhteet ja kuinka voimala toimii.



Lue lisää: Suomen syvin reikä porautuu maaperään yli 5 km syvyyteen – Kohta sieltä saattaa tulla lämpö sinunkin kotiisi

Geofonin sisällä on herkkiä liikeantureita, jotka kelluvat paikoillaan magneettien välissä. Kun maassa tärähtää, ne havaitsevat pienenkin värähdyksen.

Ne rekisteröivät muun muassa parin kilometrin päässä sijaitsevan Leppävaaran aseman ohi ajavat junat ja jopa Pohjois-Koreassa tehdyt ydinkokeet, kertoo projektinjohtaja Tero Saarno.


– Kaksi viikkoa sitten havaitsimme maanjäristyksen Japanissa. Automaattipaikannus näytti, että järistys tuli siltä suunnalta, Saarno sanoo.

St1 mittaa maan liikkeitä työmaansa vieressä, Alvar Aallon suunnittelemassa voimalarakennuksessa. Sen vanhaan turbiinihalliin on rakennettu seisminen valvontakeskus, jossa Helsingin yliopiston geologian opiskelijat päivystävät 12 tunnin vuoroissa ja tarkkailevat geofonien välittämiä tietoja.

Otaniemen äänet syntyvät, kun työmaan pihalla seisovat saksalaiset pumput, Olga, Elli ja Paula, pumppaavat vettä kallioperään noin 800 barin paineella. Vertailun vuoksi palokunnat sammuttavat rakennuspaloja tyypillisesti 6–8 barin paineella.


Pumpattu vesi saa kallioperän pienet halkeamat laajenemaan synnyttäen ääniaaltoja. Nämä ääniaallot välittyvät maan pinnalle ja kun ne kohtaavat esimerkiksi kallion tai ilman, syntyy ukkosenkaltainen ääni. On mahdollista, että samalla alueella toinen naapuri kuulee ääniä ja toinen ei.

– Jos sattuu olemaan talo, joka on valettu suoraan kallion päälle, saattaa ääni tulla kalliosta talon betonirakenteisiin ja välittyä ilmaan, jolloin ihminen kuulee sen. Jos siihen sattuu heräämään yöllä, niin onhan se ärsyttävää, Saarno kertoo.

Viimeksi hän kuuli äänen sunnuntaina puoli kahdeltatoista. Saarnon mukaan se oli pieni jyrähdys, jonka jälkeen maasta kuului vaimeneva kumina.


– Tässä Otaniemessä oli metron räjäytystyömaa ja moni on sanonut, että se on samanlainen ääni. Toiset ovat sanoneet sen olevan kuin aura-auto ajaisi asfaltilla aura alhaalla.

Sitten yksi valvomon näytöistä välähtää kirkkaan punaiseksi. Värähtelyjä kolmen kilometrin syvyydessä mittaavat geofonit rekisteröivät jyrähdyksen, mutta ääntä ei kuulu. Se on mikromaanjäristys, joita tulee käytännössä koko ajan, Saarno sanoo.

– Kuulitte, että ette kuulleet mitään. Se oli alle ykkösen luokkaa. Se kesti alle viisi sekuntia, sanoo valvomossa työskentelevä fysiikan opiskelija Kalle Mikkola.


Mikkolan mainitsema ykkönen tarkoittaa järistyksen magnitudia Charles Richterin kehittämällä asteikolla. Asteikko on logaritminen, eli yhden pykälän nousu tarkoittaa aina kymmenen kertaa edellistä suurempaa maanjäristystä.

Alle magnitudi 2:n järistyksiä ei käytännössä havaita ilman mittalaitteiden apua. Magnitudin 3 järistykset voi havaita sisätiloissa heikosti.

Isoin Otaniemessä aiheutettu järähdys on ollut suuruudeltaan 1,8 magnitudia.


– Sekin on aika pieni. Se ei aiheuta rakenteille mitään vaurioita, eikä valtaosa ihmisistä tunne tärinää. Käytännössä 99 prosenttia näistä on sellaisia, etteivät ihmiset niitä huomaa.

Suurin osa äänistä on kuultu Munkkiniemessä, Tapiolassa ja Lauttasaaressa, jotka ovat Otaniemen ympärillä. Pikku-Huopalahdesta ja Haagasta Saarno on saanut yksittäisiä yhteydenottoja.


Alueiden läheisyyden lisäksi on mahdollista, että työmaan lähistöllä sijaitseva viisi metriä syvä Laajalahti vaikuttaa äänien siirtymiseen. Kun ääni siirtyy kalliosta suoraan veteen, se voi toimia jonkinlaisena vahvistimena.

– Ohut vesikalvo voisi toimia kuten rumpukalvo. Tutkimme sitä parhaillaan, Saarno kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt