Kotimaa

Mökkilaiturin vieressä Vilppulassa on uiskennellut jo viisi vuotta erikoinen ”lemmikki” – Viljoa ruokitaan salakoilla

Julkaistu:

Mökkirannassa viisi vuotta viihtynyt Viljo-hauki on aamulla virkeimmillään.
Solakka hauki seuraa mökkiläisten elämää Vilppulassa. Se ei hätkähdä ihmisten kulkemisesta rannan tuntumassa.

– Setäni kertoi, että sama hauki on ollut rannassa jo viitisen vuotta. Hän jopa nimesi sen Viljoksi, onhan hän seurannut hauen elämää, koska hänen mökkinsä on juuri hauen mielirannassa, 38-vuotias Pasi Raittila kertoo.

Raittila sai hauen kuvaan ja otti videolle hetken sen elämästä.

– Kiinnostuin asiasta, kun kuulin tämän tarinan ja päätin ottaa asiasta selvää. Tiistaina sitten kuvasin hauen menoa videolle. Hauki on ollut vakiopaikallaan kaislikon juuressa siis noin viisi vuotta. Se herätti ensin epäilyksen, olisiko hauki jotenkin sairas tai huonossa kunnossa, kun se ei pakene rannalla kulkevaa väkeä, mutta se vaikuttaa hyvin nopealiikkeiseltä ja muutenkin terveeltä, hän kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Haukihan on maukas saaliskala. Onko teillä kellään käynyt mielessä, että hauki pitäisi pyydystää?

– Ei missään nimessä. Sen elämää on mukavaa seurata. Sillä tuntuu olevan tiettyjä tapoja.


Miten nämä tavat ilmenevät?

– Viljo on aamuisin virkeimmillään. Se on usein rannassa vakiopaikallaan ja sitä voi seurat yllättävän läheltä. Viljoa ruokitaan pikkukaloilla, kuten salakoilla. Kun ensimmäisen salakka heitetään sen lähelle veteen, Viljo loiskauttaa vettä näkyvästi. Seuraavan kalat saavat siltä miedompaa huomiota.

Raittila pitää huolta siitä, että Viljo jatkaa elämäänsä rannassa. Ihan Viljon lempipaikan sijaintia hän ei haluakaan paljastaa.

Tutkija vahvistaa: Viihtyy samoissa vesissä

– Hauet voivat elää yli 20-vuotiaiksi. Ne ovat melko paikkauskollisia, joten ne tosiaan saattavat viihtyä samoissa mökkirannoissa vuodesta toiseen, kalatutkija Pentti Valkeajärvi kertoo.

– Ei ole harvinaista, että sama hauki tavataan saman kaislatupsun tai laiturin vierestä usein. Tietysti ne käyvät välillä syvemmissäkin vesissä, mutta palaavat aina kotirannoille. Kutuvaellukset ovat enintään muutaman kilometrin mittaisia ja suuntautuvat tutuille lahdenperukoille, hän sanoo.

Kerro erikoisesta eläinkohtaamisesta! Voit lähettää vinkin täältä tai sähköpostilla suoraan uutiset@iltasanomat.fi.

Hauki (Esox lucius)

  • Hauet kuuluvat haukikalojen (Esociformes) lahkoon ja haukien (Esocidae) heimoon, jossa on viisi lajia: hauki (Esox lucius), mustahauki (Esox niger), amerikanhauki (Esox americanus), täplähauki (Esox reicherti) ja jättihauki (Esox masguinongy).
  • Hauen pohjaväri on vihreä ja kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja, vatsa on vaalea.
  • Hauella on suuri pää ja laaja, litteä kita terävine hampaineen joita on jopa kielessä ja kitalaessakin. Hauella on suuret silmät sillä se saalistaa pääasiassa näkönsä avulla.
  • Evät ovat keskittyneet torpedomaisen ja sivuiltaan hieman litteän vartalon takapäähän.
  • Hauki voi kasvaa 1,5 metriä pitkäksi ja 35-kiloiseksi. Hauki kasvaa koko ikänsä ja naaraat kasvavat koiraita nopeammin.
  • Hauki on pääasiassa suolattoman veden kala, mutta viihtyy myös Itämeren murtovesissä ja ei vaadi veden laadulta paljoa. Hauki oleskelee useimmiten rannan tuntumassa ja matalassa vedessä.
  • Hauki saalistaa särkikaloja ja ahvenia. Hauki voi syödä satunnaisesti sammakoita, vesilintujen poikasia, uimassa olleita pikkunisäkkäitä ja jopa rapuja.
Lähde: Lapin kalatalouskeskus