Kotimaa

Kommentti: Suomi ydinaseiden suojaan – onko tässä vaiettu totuus eurooppalaisesta sotilasyhteistyöstä?

Julkaistu:

Britannian ja Ranskan puolustusaloitteisiin sisältyy myös ydinpelote uhkailua ja aggressiota vastaan, arvioi erikoistoimittaja Jouko Juonala.
Läntinen Eurooppa on havahtunut Venäjän kasvavaan itsevarmuuteen ja valmiuteen käyttää sotilaallista voimaa Ukrainassa. Ja myös siihen, ettei ratsuväen tulo apuun Atlantin takaa ole enää itsestään selvää.

Suomi lähti viime vuonna mukaan Britannian johtamiin valmiusjoukkoihin, yhdessä seitsemän muun Pohjois-Euroopan maan kanssa. Suomi harkitsee myös vakavasti liittymistä Ranskan aloitteeseen yhteisistä eurooppalaisista interventiojoukoista. Presidentti Sauli Niinistö kertoi IS:n erikoishaastattelussa lauantaina, että Suomi antaa syksyllä vastauksensa Ranskan kutsuun.

Britannian vetämää valmiusjoukkoa kutsutaan nimellä JEF: Joint Expeditionary Force. JEF pääsi 48 tunnin operatiiviseen valmiuteen kesäkuussa.

Ranskan aloite on EII tai E2I: European Intervention Initiative. Ranska ja yhdeksän muuta Euroopan maata, Viro mukaan lukien, allekirjoittivat EII:stä esisopimuksen kesäkuussa. Aluksi EII:n arveltiin palvelevan lähinnä Ranskan etuja Afrikassa, mutta tämän hetken tulkinnan mukaan siitä voisi tulla osa EU:n yhteistä puolustusta. Sillä on kytkentä myös EU:n pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön PRY:hyn, jossa Suomi on mukana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

JEF ja EII ovat irti sekä EU:n johtoportaista että puolustusliitto Natosta – niiden toiminta perustuu jäsenmaiden yhteiseen tahtoon, luo läntiseen Eurooppaan itsenäistä strategista toimintakykyä ja lisää riippumattomuutta Yhdysvalloista.

Mistä näissä kryptisissä kirjainyhdistelmissä on oikeasti kysymys?

Rohkean tulkinnan mukaan Suomi hakee Britannian ja Ranskan aloitteista kovaa sotilaallista turvaa, viime kädessä ydinaseiden antamaa suojaa aggressiota vastaan. Sitä ei tietenkään lausuta julki tarkoituksellisen pyöreissä julkilausumissa tai juhlapuheissa.

Ydinaseita ei ole ensi sijassa tehty käyttöä varten, ne ovat pelote ja uhkailun väline. Ensi-iskun tekijä tietää, että seurauksena on vastaisku ja potentiaalisesti maailmanlaajuinen tuho. Ydinasein voidaan kuitenkin uhata vastustajaa – myös ydinaseetonta Suomea – jos Euroopassa puhkeaa vakava konflikti tai avoin sota.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolan kansainvälisten asioiden instituutin PISM:n tutkijat Wojciech Lorenz ja Marcin Terlikowski analysoivat brittien JEF:n ja ranskalaisten EII:n merkitystä näin:

”Heikkenevä turvallisuustilanne osoittaa selkeästi sen, että eurooppalaisten valtioiden on oltava valmiita ryhtymään sotilaallisiin toimiin vastatakseen kriiseihin etelässä, luodakseen pelotteen ja puolustaakseen Naton sivustaa, ja myös Ruotsia ja Suomea”, analyytikot kirjoittavat PISM:n tuoreessa julkaisussa.

Aloitteiden tarkoituksena on puolalaistulkinnan mukaan rakentaa nopeisiin tilanteisiin sopivat työkalut, jos Naton tai EU:n päätöksentekoprosessit halvaantuvat. EU on tunnetusti hidas, sen päätöksiin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä. Natolla on omat nopean toiminnan joukkonsa, joiden vahvistamisesta tehdään päätös tämän viikon huippukokouksessa Brysselissä. Naton eurooppalaiset jäsenmaat ovat kuitenkin havahtuneet siihen, että Donald Trumpin aikakaudella Yhdysvallat on eriytynyt Euroopasta ja saattaa toimia liittolaistensa etujen vastaisesti.

Ranska toivoo EII-jäsenmailta ennen muuta taakanjakoa kriisitilanteissa Euroopan lähialueilla tai maissa, jotka ovat Euroopalle strategisesti tärkeitä: Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä. JEF-joukkojen toiminta-alueeksi on määritelty väljästi koko maailma, mutta pääosin ne on suunnattu toimintaan sekä Euroopan lähialueilla että jäsenmaiden rajojen sisällä – siis myös Ruotsissa ja Suomessa.

 

Koska ydinasevaltiot ovat mukana molemmissa aloitteissa, on Venäjän entistä vaikeampaa kiristää ydinaseillaan esimerkiksi estääkseen joukkojen siirrot eskaloituvassa kriisissä.

Puolalaisanalyysi jatkuu:

”Koska ydinasevaltiot ovat mukana molemmissa aloitteissa, on Venäjän entistä vaikeampaa kiristää ydinaseillaan, esimerkiksi estääkseen joukkojen siirrot eskaloituvassa kriisissä. Tämä ei koske ainoastaan Naton itäistä sivustaa vaan myös Länsi-Balkania ja Lähi-itää.”

Tämän tulkinnan mukaan myös Suomi ja Ruotsi pääsisivät näiden yhteistyömuotojen avulla Ranskan ja Britannian ydinasesateenvarjon alle. Ilman turvatakuita tietenkin, niitä tarjoaa vain Naton peruskirja.

Puolustusministeri Jussi Niinistö muotoili Suomen tavoitteita näin, kun hän allekirjoitti julistuksen JEF-joukkojen operatiivisesta valmiudesta Lontoossa kesäkuun lopussa.

– Jos oikein todellinen tarve tulee ja Suomea täytyy puolustaa hyökkäykseltä, niin JEF-mailla on edellytykset osallistua tähän, jos he niin kansallisesti päättävät, puolustusministeri sanoi Yleisradion mukaan.

– Ei tämän tyyppinen toiminta turvatakuita tuo. Osaltaan se parantaa Suomen puolustuskykyä, kun harjoittelemme, suunnittelemme ja olemme operaatiossa yhdessä.

Ja vielä:

– Se nostaa kynnystä uhata, saati hyökätä Suomeen.

Totta – varsinkin kun takana ovat Euroopan suurimmat sotilasmahdit sukellusveneisiin sijoitettuine ydinohjuksineen.

Turvallisuudesta joutuu aina maksamaan. Hintana sotilaallisesta selkänojasta on se, että sitoutuminen tuo myös velvoitteita. Suomelle voi tulla pyyntö lähettää sotilaita koviin operaatioihin, jopa taistelutehtäviin, vaikkapa Pohjois-Afrikkaan tai Syyriaan. Operaatioihin osallistuminen on jäsenmaiden omassa harkinnassa, mutta kieltäytymisestä ei varmasti kunniaa tulisi. Onhan suomalaisia ollut jo vuosia Afganistanissa ja Irakissa. Tässä mielessä tietynlainen kynnys on jo ylitetty.

On täysin mahdollista, että Suomi liittyy Ranskan aloitteeseen ennen vuoden loppua. EII:n ja JEF:n lisäksi Suomi pitää avoimena optiota liittyä Natoon ja rakentaa muutakin kansainvälistä turvaverkkoa konfliktien varalle: kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa syvenee koko ajan.

Kovan sotilaallisen turvallisuuden rakentaminen on yksi raide Sauli Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kirjoittaa Henri Vanhanen The Ulkopolitist -verkkosivustolla. Sitten on se toinen raide, Vanhanen muistuttaa: Niinistön Suomi pyrkii turvaamaan asemansa liennyttämällä jännitteitä, rakentamalla siltoja ja edistämällä vuoropuhelua. Näitä intressejä palvelee hyvin Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokous Helsingissä ensi maanantaina.