Kotimaa

IS listasi: Tässä on Naton huippukokouksen 5 suurinta kiistakysymystä – ”Eurooppalaiset laitetaan selkä seinää vasten”

Julkaistu:

Tutkija: Naton huippukokouksessa koetaan voittona jo se, ettei tapaaminen pääty Donald Trumpin ”huonoihin twiitteihin”.
Ilmassa on historiallisen paljon kysymysmerkkejä, kun Nato-maiden johtajat kokoontuvat huomenna keskiviikkona Brysseliin kahden vuoden välein järjestettävään huippukokoukseen.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan tapaamiselta ei ole tästä huolimatta odotettavissa suuria uusia linjauksia suuntaan tai toiseen. Niukankin yhteislausuman saavuttaminen voi olla työn ja tuskan takana.

– Kokous voi parhaimmillaan olla sitä, ettei se pääty Trumpin huonoihin twiitteihin, hän arvioi.

Paljon riippuukin siitä, millä mielellä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Eurooppaan saapuu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vaikka kokousta on valmisteltu pitkään ja hartaasti, ei mitään takeita ole siitä, etteikö tapaaminen voisi päättyä samanlaiseen kaaokseen kuin kuukauden takainen teollisuusmaiden G7-kokous Kanadassa.

Trump poistui paikalta kesken kokouksen ja ilmoitti, ettei Yhdysvallat hyväksy yhteisesti laadittua lausumaa, jonka mukaan maat pyrkisivät yhdessä purkamaan kaupan esteitä. Hän myös syytti muita maita Yhdysvaltojen ”ryöväämisestä” epäreiluilla kauppasopimuksilla.

Nyt Nato pelkää, että Trumpin raivon seuraava kohde osuu sotilasliittoon.

IS listasi Brysselissä mahdollisesti esiin nousevat suurimmat kiistakysymykset.

1. Yhtenäisyys lännessä

Huippukokouksessa pyritään muun muassa vahvistamaan Naton sotilaallista liikkuvuutta ja yhteisen pelotteen luomista. Ennen kaikkea odotuksena on, että Brysselistä saataisiin ulos viesti jäsenmaiden ja lännen yhtenäisyydestä.

UPI:n vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo, että kokouksesta voi kuitenkin olla hyvin haastavaa saada ulos ylipäätään minkäänlaista yhteistä loppulauselmaa.

– Voi olla, että se on tällä kertaa edellisiä vuosia lyhempi. Rahoitus, työ liittolaisten suojaamiseksi ja Venäjä varmaan sisällytetään siihen.

Hänen mukaansa voi kuitenkin olla helpompi vain sopia sanamuodoista siihen liittyen, miten Nato pyrkii rajoittamaan ydinaseiden määrää Pohjois-Koreassa ja jatkamaan yhteistyötä kumppaneidensa kanssa.

Kokoukseen onkin valmistauduttu lähinnä minimoimalla riskit.

– Jos saadaan jonkinlainen yhteinen julkilausuma, eikä Trump heti tärvele sitä, niin se lasketaan varmaan tässä tapauksessa menestyksekkääksi kokoukseksi, Salonius-Pasternak sanoo.

2. Puolustusmenot

Naton linjauksen mukaan jäsenmaiden tulisi käyttää kaksi prosenttia bkt:sta puolustukseen.

Aaltolan mukaan Yhdysvaltoja nakertaakin se, että Euroopan maat ovat itse asiassa liikkuneet vain kauemmas tuosta tavoitteesta.

– Yhdysvallat kokee, että se joutuu hoitamaan Euroopassa muiden ongelmia, etupäässä Saksan, joka ei halua kuluttaa enemmän rahaa puolustukseen.

Trump onkin huippukokouksen alla lähestynyt eurooppalaisia jäsenmaita kirjeellä, jossa hän vaati mailta jälleen puolustusmenojen kasvattamista. Kirjeen saivat Saksan lisäksi ainakin Belgia, Norja ja Kanada.

Trump on puhunut jo pitkään sotilasliiton ”vapaamatkustajista”, jotka käyttävät Yhdysvaltoja hyväkseen. Trumpin mukaan hänen kärsivällisyytensä alkaa olla lopussa.

Viesti Atlantin takaa ei ole uusi. Kieli on muuttunut ajan ja henkilön mukaan, mutta Yhdysvaltain presidentit ovat vaatineet Eurooppaa ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan aina 1960-luvulta lähtien, Salonius-Pasternak muistuttaa.

Hänen mukaansa kokous on kuitenkin hyvä paikka Naton eurooppalaisille jäsenille muistuttaa Trumpia siitä, etteivät kahden prosentin puolustusmenot kerro koko totuutta.

Naton liittolaiset esimerkiksi osallistuvat hyvin keskeisessä roolissa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen osallistumalla ”terrorismin vastaiseen sotaan” Lähi-idässä.

– Trump on sanonut, että Naton tulisi tehdä enemmän terrorismin suhteen. Täysin sivuuttaen sen, että Naton kaikki tärkeimmät jäsenmaat ovat olleet mukana terrorismin vastaisessa sodassa. Tämä kismittää varmasti aika montaa.

3. EU:n ja Naton suhde

Aaltolan mukaan jokainen Euroopassa ymmärtää Yhdysvaltojen puolustuskyvyn olevan niin ylivertainen, että ilman sitä myös Nato menettäisi osin merkityksensä.

– Jos Yhdysvallat selkeästi vähentäisi sitoumuksiaan Eurooppaan, aiheuttaisi se räjähdysmäisesti kasvavan paineen Euroopassa satsata puolustukseen.

Viime vuoden Nato-kokouksessa Trump aiheuttikin etenkin Baltian maille harmaita hiuksia kieltäytymällä viittaamasta suoraan Naton perussopimuksen turvatakuisiin.

Euroopassa on totuttu tuntemaan Yhdysvallat transatlanttisten suhteiden hehkuttajana, mutta Trump ei Aaltolan mukaan suostu tällaiseen ”liturgiseen puheeseen”.

Myös Britannia lähtö EU:sta muuttaa Naton valtasuhteita niin, että EU:n ulkopuolelle jää yhä enemmän ja yhä vahvempia jäsenmaita. Brexitin myötä jopa kolmasosa EU:n puolustuskapasiteetista lähtee unionista.

4. Alueellinen painopiste

Huippukokouksen yksi keskeinen kiistakapula liittyy kysymykseen sotilasliiton alueellisesta painopisteestä.

Aaltolan mukaan Naton jäsenmailla on hyvinkin erilainen käsitys siitä, miltä suunnalta jäsenmaiden turvallisuutta uhataan eniten.

Vääntöä odotetaan siitä, tuleeko Naton vastaisuudessa painottaa enemmän perinteistä puolustusta Venäjää vastaan vai esimerkiksi terrorisminvastaisia operaatioita Lähi-idässä.

Itä- ja Pohjois-Eurooppa näkevät merkittävimmän uhan tulevan Venäjältä, eteläisen Euroopan maat taas katsovat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkeliltä saatiin kokouksen alla vahva ulostulo, jossa hän linjasi, että Naton tulisi keskittyä ennen kaikkea Venäjän uhkaan ja vahvistaa läsnäoloaan idässä.

Tämä oli Salonius-Pasternakin mukaan myös signaali Naton itäisille jäsenmaille, että Venäjän uhka otetaan vakavasti.

5. Helsingin huippukokous

Nato-kokouksesta Trump suuntaa Britannian kautta Helsinkiin tapaamaan 16. heinäkuuta Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Nato-kokous antaakin suuntaa sille, miten Helsingin tapaaminen tulee sujumaan, tutkijat arvioivat.

Aaltolan mukaan Trumpilla saattaa olla myös halu kiristää muita Nato-maita järjestämällä tapaamiset perätysten.

– Laittamalla ne peräkkäin hän asettaa uhkavaatimuksen eurooppalaisille. Jos Nato ei toteuta tehtäväänsä, niin Yhdysvallat voi liikahtaa omin päin Venäjän suuntaan. Eurooppalaiset laitetaan näin selkä seinää vasten, Aaltola sanoo.

Trump ei ole esimerkiksi ollut valmis sulkemaan pois mahdollisuutta, että Yhdysvallat voisi vielä tunnustaa Krimin osaksi Venäjää.

Salonius-Pasternakin mukaan Trump tahtoo näin säilyttää liikkumavaransa tulevia neuvotteluita silmällä pitäen.

– Huoli on se, että Trump jatkaisi sitä linjaa, jossa tuetaan Venäjän tarinaa Ukrainassa. Sen mukaan Krim on historiallisesti osa Venäjää ja se liitettiin Venäjään vaaleilla, eli se oli ihmisten tahto, hän sanoo.