Trump saapuu Naton huippukokoukseen ja sitten Helsinkiin: ”Jotain dramaattista voi tapahtua” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Trump saapuu Naton huippukokoukseen ja sitten Helsinkiin: ”Jotain dramaattista voi tapahtua”

Euroopan kohtalon viikko huolestuttaa Suomen ulkopolitiikan konkareita.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd) suhtautuvat vakavasti Euroopan kohtalon viikkoon. Tiistaina alkaa Naton huippukokous Brysselissä, ja ensi viikon maanantaina Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat Helsingissä.

9.7.2018 7:52

Tulevaa viikkoa on luonnehdittu Euroopan kohtalon viikoksi. Tiistaina alkaa Naton huippukokous Brysselissä, ja ensi viikon maanantaina Vladimir Putin ja Donald Trump tapaavat Helsingissä.

Presidentti Sauli Niinistö nosti Ilta-Sanomien viikonvaihteen erikoishaastattelussa esiin toiveensa siitä, että suurvaltajohtajat eivät sopisi Eurooppaa koskevista asioista Euroopan ohi.

Kanerva: ”Ei ole varaa siihen, että liitokset alkavat repeillä”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) matkustaa huippukokoukseen Naton sihteeristön kutsusta. Hän pitää tiistaina alkavassa kokouksessa poikkeuksellisen tärkeänä asiana sotilasliiton yhtenäisyyttä.

– Olisi koko lailla kiusallista, jos Naton huippukokouksesta lähdettäisiin G7-kokouksen tunnelmissa, ja siitä vajaan viikon kuluttua nähtäisiin aurinkoisia kädenpuristuksia. Sellaista signaalia pitää kaikin keinoin välttää, Kanerva sanoo.

 Ei ole varaa siihen, että nämä liitokset alkaisivat repeillä.

Huippukokouksen valmistelut ovat Kanervan mukaan poikkeuksellisen tärkeässä roolissa vahvistamassa myös presidentti Niinistön peräänkuuluttamaa transatlanttista suhdetta.

– Sen vahvistaminen on olennainen kysymys sekä Suomelle että koko läntiselle Euroopalle. Ei ole varaa siihen, että nämä liitokset alkaisivat repeillä, Kanerva sanoo.

Ilkka Kanerva.

Jaakonsaari: ”Sydämessä pelko, että jotain dramaattista voi tapahtua”

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd) pitää Niinistön esiin nostamaa uhkakuvaa todellisena.

– Ilmassa on valitettavasti ollut jo pitkään sellaista henkeä, että Euroopan kohtalosta on mahdollista päättää Euroopan ulkopuolella. Kohtalon hetkeen viittaaminen ei ole tuulesta temmattu vertauskuva.

Pysähtyneisyyden aika on jatkunut Jaakonsaaren mukaan myös pitkään: Venäjä ei ole liikkunut Krimin kysymyksessä suuntaan tai toiseen, eikä myöskään Eurooppa. Hän pitää mahdollisena, että kummassakaan kokouksessa ei tapahdu ”mitään ihmeellistä”.

– Kokouksissa voidaan myös sopia joistakin asioista, sitähän ei kukaan vielä tiedä. Sydämessä on pieni pelko, että jotain dramaattista voi tapahtua.

– Venäjän prioriteettina on estää Naton laajentuminen. Ehkä sotilasliiton laajentumisesta keskustellaan molemmissa kokouksissa, hän sanoo.

 Ukrainalla pitää olla oikeus päättää itse, ja Suomella pitää olla sama oikeus. Jos siihen kajotaan, on syytä olla huolissaan.

Dramatiikka liittyy Jaakonsaaren mukaan suurelta osin siihen, että jokaisella maalla on ollut oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa.

– Sen pitää säilyä ehdottomana oikeutena. Ukrainalla pitää olla oikeus päättää itse, ja Suomella pitää olla sama oikeus. Jos siihen kajotaan, on syytä olla huolissaan. Mutta kuten sanoin, voi olla, ettei mitään tapahdu.

Liisa Jaakonsaari

Kauppasodasta kärsisivät kaikki

Millaisista asioista Trump ja Putin sitten edes teoriassa voisivat sopia Euroopan ohi?

Ainakin Naton laajentumisesta, Venäjä-sanktioista ja kansainvälisen kaupan kysymyksistä, Jaakonsaari arvioi.

– Kauppapolitiikassa ollaan tilanteessa, jossa kauppasota uhkaa aidosti. Sen toteutumisesta kärsisivät lopulta kaikki, Venäjä, Yhdysvallat ja Eurooppa. Ehkä tähän voisi jonkinlaista ajatuksenpoikasta tulla näiden tapaamisten pohjalta, Jaakonsaari sanoo.

Kanerva pitää riskinä tilannetta, jossa Donald Trump pitäisi oikeutenaan toimia ja puhua Naton nimissä.

– Mahdollisuus tällaiseen heikkenee, jos Nato osoittaa yhtenäisyytensä juuri Brysselin-kokouksessa, Kanerva sanoo.

Voisiko Trump tehdä Putinin kanssa sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat vetäytyy Naton Itä-Euroopan sotaharjoituksista?

Jaakonsaaren mukaan presidentti Trump on niin arvaamaton, että mitä tahansa voi tapahtua.

– Tapaamisten odotetaan varmasti selkeyttävän kuvaa siitä, mitä hän ajattelee. Hänhän on ollut joka toisessa lausunnossaan sitä mieltä, että Nato on tärkeä, joka toisessa taas pitänyt Natoa hyödyttömänä, Jaakonsaari sanoo.

Macronin ehdotus interventiojoukoista harkinnan arvoinen

Niinistö puhui IS:n haastattelussa myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta tulleesta kutsusta osallistua maan johtamiin uusiin interventiojoukkoihin.

Ne toimisivat Euroopan unionin ja Naton rakenteiden ulkopuolella. Niinistön mukaan Suomi harkitsee joukkoihin liittymistä vakavasti, vaikka päätöstä ei olekaan vielä tehty.

Myös Jaakonsaaren ja Kanervan mukaan liittymistä kannattaisi ainakin harkita.

Jaakonsaaren mukaan Suomi on ollut kiinnostunut Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista, jonka kaukotavoitteena on Euroopan puolustusvoimien kehittäminen.

– Siinä mielessä olisi loogista olla joukoissa mukana. Se lisäisi Suomen valmiuksia osallistua erilaisiin operaatioihin, Jaakonsaari sanoo.

Hänen mukaansa Euroopan puolustuspolitiikassa on avoimia kysymyksiä: esimerkiksi nopean toiminnan joukot ovat jo käytössä.

– Pitäisi selvittää, tuleeko turhaa päällekkäisyyttä. On ehdottomasti hyvä, että asiaa harkitaan, ja Macronin esitys on tervetullut aloite.

Myös Kanerva pitää interventiojoukkoihin liittymistä ”vakavan harkinnan paikkana” ja mahdollisuutena. Hän toivoo, että Pohjoismaat tekisivät oman ehdotuksensa siitä, millä tavoin Macronin aloitetta sovellettaisiin pohjoiseen ilmansuuntaan.

– Mielestäni olisi hyvä etsiä myönteisiä mahdollisuuksia vastata aloitteeseen, joka on tällaisessa tilanteessa kaikkiaan hyvin varteenotettava ajatus. Toivon, että siihen löydettäisiin pitävät yhteiset mallit, Kanerva summaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?