STM kerää THL:n rokotetutkimuksesta huolestuneet lääkärit koolle: ”Suomessa ei tehdä ihmiskokeita, joista ihmisten itsensä kanssa ei sovita” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

STM kerää THL:n rokotetutkimuksesta huolestuneet lääkärit koolle: ”Suomessa ei tehdä ihmiskokeita, joista ihmisten itsensä kanssa ei sovita”

STM:n kansliapäällikkö pitää infektiolääkärien syytöksiä hyvin vakavina. Ministeri Saarikko ei kommentoi asiaa.

STM:n kansliapäällikkö pitää väitteitä ”väestökokeesta” hyvin vakavina.

6.7.2018 6:00 | Päivitetty 6.7.2018 7:05

Sosiaali- ja terveysministeriö STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee aikoo syksyllä käydä perusteellisen keskustelun lääkärikunnan kanssa heidän huolistaan ja peloistaan liittyen valtion pneumokokkirokotteen valintaprosesseihin.

– Kun meillä yhteiskunnassa asetetaan kyseenalaiseksi viranomaisten prosessia, niin totta kai haluamme olla sitä asiaa selittämässä, Sillanaukee sanoo.

Lääkäreiden huoli liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n lääkejätti GlaxoSmithKlinen (GSK) rokotteella tekemään tutkimukseen.

Ilta-Sanomat julkaisi viikonloppuna laajan reportaasin, jossa useat korkeassa asemassa työskentelevät lääkärit arvioivat, että tutkimuksen seurauksena ihmishenkiä vaarantuu, kun lapsia rokotetaan vähemmän kattavalla pneumokokkirokotteella, eikä ikäihmisille suositella rokotetta.

Lue lisää: IS-reportaasi: Joukko lääkäreitä pitää THL:n rokotetutkimusta haitallisena.

Lääkärien mukaan THL on antanut julkisuuteen toistuvasti ristiriitaista tietoa pneumokokkirokotteiden tehosta ja vaikuttavuudesta.

Heidän mukaansa ikäihmiset pitäisi rokottaa, kun taas THL:n mukaan terveille ikäihmisille rokotteesta ei ole merkittävää hyötyä kustannuksiin nähden.

Pneumokokkirokotteella ehkäistään muun muassa keuhkokuumetta ja vakavia verenmyrkytyksiä.

Osa eduskunnan rokoteryhmän jäsenistä vaati kuitenkin IS:n haastattelussa STM:ää käynnistämään selvityksen THL:n toiminnasta ja ulkopuolisen arvioijan tilaamista rokotusten todellisten kustannusvaikuttavuuslaskelmien selvittämiseksi.

Lue lisää: Eduskunnan rokoteryhmä: STM:n tulisi selvittää THL:n ja lääkäreiden rokotekiista: ”Jos olisin ministeriössä, kiinnostaisi tietää”

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) ei tahtonut kommentoida aihetta. Ministerin erityisavustaja perusteli kieltäytymistä sillä, että kansliapäällikkö tekee hankintapäätökset rokotteista ja hänellä on asiasta pidempi kokemus.

Ministeri Annika Saarikko jätti kommentoinnin kansliapäällikölle.

”Ei ole oikein ja väärin vaihtoehtoja”

Sillanaukee pitää syytöksien todenperäisyyttä ”kovin epätodennäköisenä” ja kertoo kuulleensa niistä nyt ensimmäistä kertaa.

– Jos on sellainen mielikuva, että tässä on jopa jotain salaliittoteorioita, kuten väestökokeen tekeminen, niin se on hyvin vakava syytös.

– Suomen valtiossa ei tehdä sellaisia ihmiskokeita, joista ihmisten itsensä kanssa ei sovita tai mihin laki ei oikeuta. Tutkimukset pitää tehdä niin, että ihmisiltä on niihin lupa, hän sanoo.

Onko tämä mielestänne siis perätön väite?

– Sanoisin sillä tavalla, etten ole ainakaan itse tällaista yhteyttä missään vaiheessa epäillyt niissä prosesseissa, missä rokotteita ollaan hankittu.

Ette näe mitään selvitettävää tai ongelmallista THL:n toiminnassa rokotteiden suhteen?

– Sanotaanko näin, että kyse on monimutkaisesta asiasta, johon ei ole oikein ja väärin vaihtoehtoja. On vain tulkintamahdollisuuksia siitä, minkälaisilla kriteereillä asiaa katsotaan tai vaikuttavuutta arvioidaan.

Iäkkäiden ihmisten rokottamisen ja rokottamatta jättämisen hyödyistä ja kustannuksista on Sillanaukeen mukaan olemassa hyvinkin erilaisia näkemyksiä.

– Kustannusvaikuttavuuslaskelmat ja hyötylaskelmat eivät ole mitenkään yksiselitteisiä. Ne ovat aina kompromissi.

– Vaikka jokin todettaisiinkin kustannusvaikuttavaksi niin sen jälkeen vielä lasketaan, että miten iso vaikuttavuuden pitäisi olla, että se kannattaa ottaa valtion budjetin kustannettavaksi.

– Lääketiedekään ei ole täysin eksaktia tiedettä, vaan hoitopäätöksiä tehtäessä aina haetaan parhain mahdollinen, todennäköisin ja riittävä näyttö.

STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.

”THL vastaa itse toiminnastaan”

Vastaavat rokotetutkimukset ovat viime vuosina siirtyneet pitkälti Aasian maihin ja ovat ylipäätään vähenemään päin.

THL:n tutkimuksia päätettiin aikoinaan Suomessa kuitenkin jatkaa. Samalla lopulliset päätökset rokotehankinnoista siirtyivät STM:lle.

Tarkoituksena oli erottaa THL:n asiantuntijuus ja varsinaiset rokotepäätökset toisistaan. Kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä KRAR perustettiin vuonna 2002 osittain aiemmasta rokotusyhteistyöstä syntyneen kritiikin seurauksena.

THL:llä ja STM:llä ovat kuitenkin edelleen yliedustettuina KRAR:issa. Eräs entinen jäsen kuvailikin IS:lle, että ryhmässä jäi usein tunne, että THL jyräsi rokotusesityksensä sellaisenaan läpi. STM taas nähtiin lähinnä kumileimasimena.

Sillanaukee ei allekirjoita näkemystä. Hänen mukaansa päätöksiin perehdytään aina perusteellisesti ennen allekirjoitusta.

– Olen itse useampaan kertaan istunut oman väen ja THL:n kanssa ja käyty perusteita läpi, jotta saadaan selvä ymmärrys siitä, että tässä hankinnassa on toimittu hyvien käytänteiden mukaisesti.

KRAR:in kokoonpanoon hän kertoo kiinnittäneensä huomiota ensimmäisen kerran vasta IS:n jutun myötä.

– Kun siitä on huolta nostettu, niin totta kai haluan tästä keskustella.

Mikä on THL:n ja GSK:n yhteys?

IS kiinnitti reportaasissaan huomiota myös THL:n nykyisten työntekijöiden yhteyksiin ja historiaan GSK:ssa.

IS:n selvityksen mukaan THL:n ja GSK:n yhteistyön alettua valtion vuosittainen GSK:n rokotteisiin käyttämä osuus on noussut 65,7 prosenttiin kaikista rokotehankinnoista. Ennen kuin GSK alkoi rahoittaa THL:ää, valtion rokoterahoista vain 17,7 prosenttia meni GSK:lle.

Sillanaukee kuitenkin muistuttaa, että lääketeollisuus on hyvin keskittynyt ala.

– En ole koskaan aiemmin tätä tällä tavalla vertaillen huomioinut, Sillanaukee kommentoi lukuja.

Kun THL:n ja GSK:n rokotetutkimus alkoi, käytiin Sillanaukeen mukaan tarkka keskustelu siitä, onko THL jäävi osallistumaan rokotehankintapäätöksiin.

Tutkimusrahat eivät Sillanaukeen mukaan ole kuitenkaan enää pitkään aikaan päätyneet yksittäisille tutkijoille ja kaikkiaan vastaavat tutkimukset ovat hänen mukaansa tarkkaan säädeltyjä ja suunniteltuja.

Hän myös painottaa, että STM tarvitsee asiantuntemusta myös lääkeyhtiöiden puolelta. Esimerkiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vaatii aina työntekijöiltään aiempaa kokemusta lääkeyhtiöistä, Sillanaukee sanoo.

– Jokaisella heillä on oma historiansa. Jääviys sen kyseisen lääkefirman lupien arviointiin, jossa on itse ollut töissä kartoitetaan tietyllä karenssiajalla, Sillanaukee kertoo.

– Me emme kehitä julkisessa järjestelmässä yhtäkään lääketieteellistä laitetta, lääkettä tai rokotetta, se on yksityisten yritysten tehtävä. Jotta niitä voidaan ylipäätään käyttää meidän järjestelmässämme, niin me tarvitsemme julkisen palvelujärjestelmän ja yritysten välistä yhteistyötä, myös tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä, hän perustelee.

Sillanaukeen mukaan THL käy kuitenkin organisaationa parhaillaan läpi suurta myllerrystä, ja kehittämistä löytyy koko ajan.

– Kun siellä on tätä yritysrajapintaa, niin meidän täytyy miettiä, että minkälaisella organisaatiomuodolla ja toimintakäytännöillä sitä hoidetaan niin, että yhteistyö tulee hyvän hallintotavan mukaisesti hoidettua.

Loppujen lopuksi Sillanaukee kuitenkin myöntää, ettei STM:llä ole muuta keinoa kuin edellyttää, että THL toimii hankintakäytäntöjen ja hyvien tutkimuskriteerien mukaisesti. Näin on hänen mielestään myös tähän asti toimittu.

– Toki seurataan ja ohjataan heidän toimintaansa tulossopimuksilla, mutta itsenäinen laitoshan THL on ja vastaa itse toiminnastaan.

Pandemrix-kohu käyty ”harvinaisen perusteellisesti läpi”

Myös narkolepsiaan sairastuneita potilaita Pandemrix-rokotekohun aikaan edustanut kauppa- ja siviilioikeuden dosentti Ari Huhtamäki arvioi IS:lle GSK:n ja THL:n yhteistyötä.

Pandemrix-sikainfluenssarokotteet hankittiin vuonna 2009 kilpailuttamatta, vain kaksi viikkoa GSK:n ja THL:n yhteistyösopimuksen allekirjoituksen jälkeen. THL:n rokoteosaston silloinen johtaja ja GSK:n kanssa sovitun rokotetutkimuksen päätutkija Terhi Kilpi suositteli rokotteen hankintaa juuri GSK:lta.

Valtio sai yhden päivän aikaa harkita tarjousta, ja joutui sopimuksen mukaan itse vastaamaan kaikista haitoista, joita Pandemrix aiheuttaisi.

Sikainfluenssa-rokotteen tapaus ja Kilven aseman vaikutus hankintoihin on Sillanaukeen mukaan kuitenkin käyty ”harvinaisen perusteellisesti läpi”.

Hänen mukaansa tuolloin katsottiin, että Kilven toiminnalle löytyi riittävät perusteet, eikä STM:llä ollut asiaan puuttumista.

Hänen mukaansa pitäisi myös ymmärtää tilanne, jossa päätös rokotteesta tehtiin.

– Valtio ei tehnyt höveliä sopimusta. Emme tienneet, onko kyseessä nopeasti tappava virus. Näytti siltä, että tapahtuu se, mitä on vuosia pelätty. Eli tulee todella tappava ja helposti tarttuva taudinaiheuttaja.

Rokotteita alettiin valmistaa nopealla aikataululla ja kaikki maat kilpailivat keskenään siitä, kenelle rokotteita riittää.

– Jos oltaisiin lähdetty pohtimaan tiukempia ehtoja hankinnalle, ja kyseessä olisi ollut laajasti tappava tauti, niin viranomaiset olisi pistetty pölkylle siitä, ettei suomalaisille hankittu rokotteita.

– Ratkaisuja haettiin yötä myöten, ministerit juoksivat neuvotteluissa ja haettiin varoja ja valtuuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?